Kreikan luottokurimus ja Yhdysvaltojen subprime-asuntoluotoista käynnistynyt rahoituskriisi toivat johdannaiset, swapit ja joukkovelkakirjalainat niidenkin huulille, jotka eivät seuraa talousasioita.
Kun maailma kiertyy hiljalleen yhteen ja rahaa lainataan mitä monimutkaisimmin järjestelyin, myös riitojen todennäköisyys kasvaa. Eikä nykymenossa puhuta pikkusummista, pikemminkin miljardeista tai biljoonista.
Kansainvälistä rahoitusbisnestä säädellään osapuolten välisillä sopimuksilla, jotka lähes aina perustuvat johonkin kansainvälisesti tunnustetuista mallisopimuksista. Johdannaismarkkinoilla tunnetuin ja käytetyin on ISDA-järjestön (International Swaps and Derivatives Association) sopimus.
Riidanratkaisu ei kuitenkaan ole niin helppoa kuin voisi päätellä. Tunnettujakin sopimuksia voidaan tulkita niin eri tavoin, että soppa alkaa kuohua.
Asiantunteva toimija
Kansainvälisiä rahoitusriitoja on ratkottu eniten Lontoon ja New Yorkin tuomioistuimissa, koska valtaosa alan sopimuksista perustuu Britannian tai Yhdysvaltojen lakeihin.
Jos osapuolet ovat mieluummin halunneet selvittää kiistansa välimiesmenettelyllä, pulma on ollut sopivan tahon valinnassa. Välimiesoikeuksia on maailmassa koko joukko: lontoolainen LCIA, Maailmanpankin alainen ICSID, amerikkalainen AAA, kansainvälisen kauppakamarin ylläpitämä ICC.
Useimmat kuitenkin toimivat ad hoc -pohjalta, eikä mikään ole erikoistunut nimenomaan rahoitusinstrumenttien koukeroihin. Ja ne koukerot voivat olla todella haastavia. Syntyi siis tarve tarttua toimeen.
Globaalin ponnistuksen tuloksena Hollannin Haagissa avasi viime tammikuussa ovensa rahoitusalan oikeudellisten riitojen ratkaisukeskus P.R.I.M.E. Finance (Panel of Recognised International Market Experts in Finance).
− P.R.I.M.E. on samalla sekä koulutuskeskus että finanssiriitojen sovittelija ja välitystuomioistuin. Vastaavaa ei ole tätä ennen maailmassa ollut, tiivistää hankkeen isä ja P.R.I.M.E:n hallintoneuvoston puheenjohtaja, professori Jeffrey Golden.
Osaajat saman katon alle
P.R.I.M.E:n kantava ajatus on yhdistää monimutkaisten rahoitusinstrumenttien, sopimusjuridiikan ja välitystoiminnan osaaminen. Kun riitaantuneet sopimuspuolet kääntyvät P.R.I.M.E:n puoleen ja haluavat ratkaisuksi välitystuomion, muodostetaan kolmihenkinen välimiesoikeus.
– Mukana on yleensä yksi asiantuntija kultakin erityisalalta, keskimmäisenä kokenut välimies tai tuomari. Kaikki jäsenet ovat ehdottoman puolueettomia ja alansa huippuosaajia, Golden selittää.
Tavan mukaan osapuolet saavat halutessaan valita välimiehet. P.R.I.M.E:n asiantuntijapaneelin muodostaa alkuvaiheessa 82 arvostettua jäsentä Britanniasta Japaniin, Australiaan ja Nigeriaan. Jäsenluettelo on avoimuus- ja riippumattomuussyistä julkinen.
– P.R.I.M.E:n suurin ero muihin välitysinstituutioihin verrattuna piilee nimenomaan ihmisissä, Golden painottaa.
– Paneelin jäsenillä on yhdessä yli 2 000 vuoden kokemus P.R.I.M.E:n ydinaloilta. Edustettuna on mahdollisimman kattava otos kansallisuuksia, kieliä ja asiantuntemusta.
Mukana on eläköityneitä ja virassa olevia korkea-arvoisia tuomareita, maineikkaita asianajajia, professoreita, keskus- ja liikepankkiireja, ISDA:n entistä ja nykyistä johtoa sekä välimiesmenettelyn konkareita.
Joukosta löytyvät muiden muassa Englannin ja Walesin entinen oikeuskansleri, hiljattain eläkkeelle jäänyt Britannian korkeimman oikeuden jäsen sekä korkeimpien oikeuksien jäsenet Japanista ja Yhdysvaltojen Delawaresta.
Piilevää kysyntää
Goldenin mukaan P.R.I.M.E:n kaltaiselle finanssialan ja juridiikan asiantuntijakeskukselle oli markkoinoilla tarvetta. Idea syntyi jo vuonna 2007, mutta silloin se jäi kauniiksi ajatukseksi.
Vuonna 2008 humauksessa alkanut finanssikriisi pani pökköä pesään.
– Markkinoille oli syntynyt selvää painetta finanssiriitojen asiantuntevaan selvittämiseen. Esimerkiksi Maailmanpankki ja muut kehityspankit eivät immuniteettisyistä useinkaan voi lähteä käräjöimään kansallisiin oikeuksiin ja moni välitystuomioistuimista on erikoistunut muihin kysymyksiin, Golden selittää.
– Lisäksi vaa’assa painoivat kehittyvät taloudet, erityisesti Aasian ja Etelä-Amerikan maat. Ne ovat yhä enemmän mukana finanssijärjestelyissä, mutta niiden usein siviilioikeustaustaiset toimijat voivat suhtautua epäillen britti- ja amerikkalaistuomioistuimiin tai välitysinstituutioihin.
Itsestään selvää ei myöskään ole perinteisten välimiesoikeuksien toimivaltaisuus tai kokemus monimutkaisista finanssikysymyksistä. Goldenilla on kertoa siitä esimerkki.
− Italialaiset yksityissijoittajat vaativat hiljattain takaisin Argentiinan valtion joukkovelkakirjalainoihin sijoittamiaan rahoja ICSID-järjestön kansainvälisessä välimiesoikeudessa. Yksi kolmesta välimiehestä, egyptiläinen Georges Abi-Saab, vetäytyi kesken prosessin. Hänen mielestään ICSID:n välimiesoikeudella ei ollut valtuuksia ratkaista kiistaa, jossa olisi pitänyt ottaa kantaa myös johdannaisiin.
Lehman herätti
Yksi kiistaton syy P.R.I.M.E:n perustamiseen on ollut asiantuntemus – tai sen puute. Kansalliset tuomarit eivät välttämättä tunne niin hyvin finanssialaa, että he pystyisivät tekemään aukottomia ratkaisuja. Päinvastoin oikeusvarmuudessa on tullut vastaan isojakin ongelmia.
Tunnetuin lienee investointipankki Lehman Brothersin tapaus ja siihen liittyvä niin sanottu Belmont-päätös. Pohtiessaan, kenelle konkurssiin päästetyn pankkijätin velkomisessa annetaan etusija, lontoolainen ja amerikkalainen tuomioistuin päätyivät samojen sopimusten tulkinnassa päinvastaisiin tuloksiin.
− Tällöin tarvittaisiin kansainvälinen korkein oikeus lausumaan viimeinen sana. Asiantuntevassa välimiesoikeudessa ratkaisuun voitaisiin päästä paljon nopeammin ja kivuttomammin, Golden toteaa.
Ennaltaehkäisyn taito
Välimiesoikeutena toimiminen on vain yksi P.R.I.M.E:n kunnianhimoisista tavoitteista. Golden tapaa verrata tuomioistuimia sairaaloihin ja finanssimarkkinoiden toimijoita potilaisiin.
– Tuomioistuimen tai välimiesoikeuden pitää hoitaa vakavasti sairastunut potilas kuntoon. Vähintään yhtä tärkeää on ennaltaehkäisy. Siksi keskeinen tavoitteemme on tarjota juridiikan ja rahoituksen koulutusta muille alan toimijoille.
Kaikki riitapuolet eivät toki halua edes välimiesoikeuteen asti. Siksi P.R.I.M.E:n tarjontaan kuuluu myös sovittelu, jonka roolia Golden haluaa korostaa.
– Riita voi syntyä etenkin kehittyvillä markkinoilla odottamatta: hallitus on esimerkiksi julistanut uuden pyhäpäivän, jolloin pankit ovat kiinni, tai tietokoneiden kaatuminen kadottaa keskeisiä hintojen tietolähteitä. Silloin on turha istuttaa ihmisiä lentokoneeseen ja lähteä käräjöimään Lontooseen tai New Yorkiin. Usein paras ratkaisu saavutetaan kevyimmällä mallilla eli sovittelulla tai pyytämällä asiantuntijan mielipide, hän kiteyttää.
Viisaat päät yhteen
Ilman Jeffrey Goldenia P.R.I.M.E.-keskusta ei ehkä olisi – tai se ei olisi välttämättä syntynyt niin nopeasti. Jokainen iso hanke tarvitsee primus motoreita.
Goldenin tausta on syvällä finanssimaailman sopukoissa. Hän kuuluu ISDA-järjestön mallisopimusten päälaatijoihin ja työskenteli johdannaisten parissa yli 30 vuotta yksityisissä asianajotoimistoissa Yhdysvalloissa ja Britanniassa, viimeksi Allen & Overyn osakkaana.
Hän eläköityi hiljattain yritysmaailmasta ja toimii nykyisin maineikkaan London School of Economics and PoliticalScience-yliopiston vierailevana professorina.
P.R.I.M.E:n hallintoneuvoston puheenjohtajuus vie Goldenia ympäri maailmaa, hiljattain muun muassa Ruotsiin, Ruandaan ja Yhdysvaltoihin. Työ on aikaavievää, mutta tekijänsä mukaan hyvin palkitsevaa.
– Halusimme hyödyntää valtavaa potentiaalia, joka elämäntyönsä rahoitusvälineiden parissa tehneillä ihmisillä on, hän kuvaa motiivejaan.
– Moni paneelin jäsenistä eläköityi samoihin aikoihin, ja usea on ollut luomassa alan perusdokumentteja ja oikeusteoriaa. Olisi ollut sääli hukata tilaisuus hyödyntää osaamistamme finanssituotteiden oikeusvarmuuden parantamiseksi. Siispä halusimme jatkaa työskentelyä yhdessä.
Suomalaisillekin hyötyä
Finanssijuridiikan suomalaisosaajiin kuuluu asianajotoimisto Hannes Snellmanin osakas Matti Engelberg. Hän osallistui tammikuussa P.R.I.M.E:n avajaiskonferenssiin.
– Keskus saattaa osoittautua hyödylliseksi myös suomalaistoimijoille, esimerkiksi pankeille tai vakuutuslaitoksille. Kaikkiin finanssituotteisiin voi liittyä tulkintakysymyksiä, hän toteaa.
Toistaiseksi suomalaiset eivät ole joutuneet mukaan suuren luokan kansainvälisiin finanssikiistoihin, mutta maailma muuttuu nopeasti.
Engelberg arvelee etenkin P.R.I.M.E:n sovittelutoimintaa, koulutustarjontaa ja tulevaa finanssiriitojen tietopankkia suomalaisittain kiinnostaviksi.
– Haagissa on valtavat resurssit, koska se on muidenkin kansainvälisten tuomioistuinten kotipaikka. Suomalaiset tuomarit ja lakimiehet voivat saada P.R.I.M.E:n kautta paljon arvokasta tietoa, hän uskoo.
P.R.I.M.E. Finance…
- kouluttaa. Tuomareille, muille juristeille ja rahoitusmarkkinoiden osaajille tarjotaan rahoitusalan ja juridiikan koulutusta sekä räätälöidysti että seminaareissa.
- kerää tietoa. Finanssialan oikeustapauksista ympäri maailman aiotaan koota laaja tietopankki julkiseen käyttöön.
- pohtii lakiuudistuksia. Työryhmät pyrkivät paikantamaan pahimmat riitatilanteiden riskit ja ehdottavat parannuksia lakeihin.
- tarjoaa asiantuntemusta. P.R.I.M.E:n paneelin asiantuntijoita voidaan pyytää asiantuntijatodistajiksi oikeudenkäynteihin.
- ratkoo riitoja. Sovittelu ja välitys finanssialan sopimuskiistoissa ovat P.R.I.M.E:n ominta aluetta.
- muodostuu asiantuntijaneuvostosta (advisory board), hallintoneuvostosta (management board) ja sihteeristöstä. Asiantuntijapaneelissa on 82 jäsentä ympäri maailman.
www.primefinancedisputes.org
