Tuomarien mediaryhmä perustettiin Ruotsissa vuonna 2005. Nykyisin siihen kuuluu 28 tuomaria, jotka ovat sitoutuneet vastaamaan toimittajien kysymyksiin. Ryhmän jäsenet edustavat laajasti eriasteisia ja -kokoisia tuomioistumia ympäri Ruotsia. Myös eri erikoistuomioistuimet ovat ryhmässä edustettuina.
Jäsenet osallistuvat toimintaan vapaaehtoisesti eivätkä saa työstään erillistä korvausta. He antavat lausuntoja ainoastaan tuomarin ominaisuudessa eivätkä siten edusta Ruotsin tuomioistuinlaitosta tai yksittäisiä tuomioistumia.
Halukkaista ei ole pulaa
Mediaryhmän perusajatuksena on, että Ruotsin tuomioistuinten lehdistöpalveluun saapuneet kysymykset ohjataan mediaryhmälle ja niihin vastataan viipymättä – mieluiten samana päivänä.
– Toimintatapa on kehittynyt jälkikäteen. Aluksi kysymys lähetettiin kaikille ryhmän jäsenille, minkä seurauksena monesti kaikki luulivat, että ”joku muu” vastaa kysymykseen. Nykyään kysymys lähetetään vain muutamalle, jolloin vastaus saadaan varmemmin. Kun joku ryhmästä lopettaa, etsimme hänelle aktiivisesti seuraajaa, jolla olisi vastaava asiantuntemus. Toistaiseksi ei ole ollut ongelmia löytää vapaaehtoisia tuomareita, sanoo Ystadin käräjäoikeuden tuomari Fredrik Bohlin, joka toimii mediaryhmän puheenjohtajana.
Itsekriittisyys synnytti mediaryhmän
Bohlinin mukaan mediaryhmälle oli useita tarpeita. Yksi niistä on historiallinen: tuomarit kommetoivat medialle vain harvoin, sillä he eivät nähneet velvollisuudekseen selvittää tiedotusvälineille tuomion perusteluja. Toisena syynä oli tuomioistuimiin kohdistuva ankara kritiikki esimerkiksi otsikoihin nousseista seksuaalirikosten tuomioista.
Kun tuomarikunta ryhtyi itsekriittiseksi, syntyi uusi ajatus: – Ei ole pitkän päälle kestävää, että tuomioistuimet pysyvät vaiti samalla, samalla puolustusasianajajat ja syyttäjät antavat lausuntoja. Tämä on johtanut virheellisten käsitysten leviämiseen ja tapausten värittymiseen, sanoo Fredrik Bohlin ja lisää:
– Ymmärsimme, että meidän tulee selventää paremmin sekä asianosaisille että yleisölle, miksi jokin tapaus ratkaistiin tietyllä tavalla. Tuomioistuinnäkökulman puuttuminen voi luoda oikeuslaitoksesta vääristyneen kuvan. Se voi romahduttaa kansalaisten luottamusta tuomioistuimiin, mikä puolestaan järisyttää koko oikeusvaltiota.
Lehdistötiedotteiden laadintaa
Mediaryhmä vastaa yleisluonteisiin kysymyksiin. Yksittäisistä tapauksista osataan arvioida useimmiten jo etukäteen ne, jotka herättävät mediassa tavallista suurempaa huomiota. Silloin on kunkin tuomioistuimen asia pohtia, miten toimittajille annetaan oleellinen tieto sujuvimmin.
– Tarkoituksena ei ole herättää kiinnostusta yksittäiseen tapaukseen, vaan vastata tiedotusvälineiden tiettyjä tapauksia kohtaan osoittamaan kiinnostukseen. Lehdistötiedotteiden kirjoittaminen on erittäin hyvä tapa, ja sillä tiellä jatketaan. Vuonna 2005 Ruotsin oikeuslaitos laati yhteensä kahdeksan lehdistötiedotetta, kun vuonna 2015 luku oli jo lähes 300, Fredrik Bohlin sanoo.
Tarkoituksena on vastata tiedotusvälineiden tiettyjä tapauksia kohtaan osoittamaan kiinnostukseen.
Jokaisen tuomarin velvollisuutena on myös suunnitella ajankäyttönsä siten, että hän on median tavoitettavissa silloin, kun huomiota herättäneestä tapauksesta on julistettu tuomio.
– Silloin ei saa asettaa tiedotusvälineitä kilpailemaan keskenään antamalla lausuntoja vain harvoille valituille. Oikean kuvan antaminen edellyttää, että kaikkia kohdellaan yhdenvertaisesti, Fredrik Bohlin toteaa.
Analyysit ja kyselyt osoittavat, että työ on tuottanut tulosta. Tuomioistuinten näkökulma tulee raportoinnissa selkeämmin esiin. Toimittajien mukaan sekä asiakirjojen saatavuus että lausuntoja antavien tuomareiden tavoitettavuus ovat parantuneet.
Käytettävä selkeää kieltä
Ymmärryksen lisäämisessä olennaista on myös, että tuomarit käyttävät selkeää kieltä ja heidän lausuntojaan ymmärtävät myös muut kuin juristit. Bohlinin mukaan valitettavan usein käytetään yhä vaikeaselkoista kansliatyyliä ja vanhakantaisia ilmauksia, jotka tekevät teksteistä tarpeettoman mutkikkaita.
– Se johtuu siitä, että kirjoittajat noudattelevat tekstejä muotoillessaan vanhojen mallien mukaista, aikansa elänyttä juridista retoriikkaa. Lisäksi luullaan, että tällainen kieli on välttämätöntä, jotta herätetään asianmukaista kunnioitusta ja osoitetaan alan asiantuntemusta, kirjoittaa Fredrik Bohlin esseessään kielen muotoilusta.
Ruotsalaiset tuomioistuimet eivät ole myöskään olleet digitalisaatiossa kehityksen etulinjassa. Parannettavaa on paljon.
– Jokaisella tuomioistuimella on omat verkkosivunsa, joita tulisi käyttää nykyistä enemmän, esimerkiksi tiedon jakamiseen mediahuomiota herättäneistä tapauksista. Tuomioistuimet voisivat miettiä myös, miten ne voisivat ole näkyvämmin myös sosiaalisessa mediassa, Fredrik Bohlin sanoo.
Suomessa Helsingin hovioikeuspiirin laatuhanketta vetänyt määräaikainen hovioikeudenneuvos, käräjätuomari Petra Spring uskoo, että Ruotsin-malli voisi toimia myös Suomessa:
– Tällainen joustava järjestelmä (mediaryhmä) saattaisi olla parhaiten toteutettavissa oleva ja resurssien suhteen tehokkain Suomeenkin.
Korjattu 10.5. Fredrik Bohlinin titteliksi tuomari.
