Full stack -juristi

Tein asiakkaalle sähköisen palvelun käyttöehdot. Tutkin alan käytäntöjä, pohdin lainsäädäntöä sekä mietin asiakkaan bisneksen kansainvälisiä ulottuvuuksia. Tutkin kilpailijoiden vastaavia juridisia dokumentteja.

Viimein ehdot olivat valmiit. Olin aika tyytyväinen – ehdoissa oli mielestäni otettu hyvin huomioon suurin osa mahdollisista riskitilanteista ja ehdot olivat riittävän kattavat.

Asiakas ei kuitenkaan ottanut ehtoja käyttöön.

Soitin perään ja muistutin, että asiakkaan verkkosivuilla on näkyvissä vanha, paljon suppeampi versio. ”Uudet ehdot olivat periaatteessa ihan hyvät, ei niissä mitään vikaa ollut”, asiakas sanoi puhelimessa, ”mutta en usko, että ne oikein sopivat meidän asiakkaillemme. Ne ovat aika pitkät ja pelottavat. Me päätettiin mennä noilla vanhoilla”.

Oikeasti. Ei voi olla totta. Laskukin oli jo maksettu.

Olin syyllistynyt aloittelijan virheeseen. En osannut ottaa huomioon käyttäjien näkökulmaa.

Olin syyllistynyt aloittelijan virheeseen. En osannut ottaa huomioon käyttäjien näkökulmaa. Laatua voi arvioida useasta eri näkökulmasta: puhtaan juridisesta kulmasta arvioituna tekemäni työ oli erittäin hyvälaatuista. Asiakkaan – tai asiakkaan asiakkaan – näkökulmasta lopputuote saattaa kuitenkin olla huonolaatuinen tai käyttökelvoton, vaikka itse juridiikka olisikin korkeatasoista.

Ohjelmistokehityksessä käyttäjien kuunteleminen ja käyttäjäkokemuksen suunnittelu on arkipäivää. Ohjelmistokehitys jaetaan usein kahteen osaan: backendiin ja frontendiin.

Backend-kehittäjä vastaa taustalla toimivasta koodista ja sen toimivuudesta. Frontend-kehittäjä taas toteuttaa ohjelmiston näkyvää osaa, jonka kanssa käyttäjä on vuorovaikutuksessa. Karkeasti jaotellen backend vastaa siitä, että palvelu toimii, ja frontend siitä, että käyttökokemus on helppo ja mukava.

Voisiko juridiikassa olla myös frontend-kehittäjiä, jotka vastaisivat siitä, että juridiikka olisi ymmärrettävää ja helppokäyttöistä?

Voitaisiinko juridiikka myös jakaa backendiin ja frontendiin? Voisiko juridiikassa olla myös frontend- kehittäjiä, jotka vastaisivat siitä, että juridiikka olisi ymmärrettävää ja helppokäyttöistä? Voisiko juridiikka toimia niin oikeussalissa kuin sen ulkopuolellakin?

Voisiko juridiikka olla käytettävää?

Käytettävyys ja saavutettavuus liittyvät läheisesti myös toisiinsa. Lakimiesliiton ”Oikeus kuuluu kaikille” -kampanja nosti esiin oikeuden saavutettavuuden ongelmia Suomessa. Kampanjassa kiinnitettiin huomiota myös siihen, että oikeudesta tulee viestiä selkeästi ja ymmärrettävästi. Ymmärrettävällä juridiikalla voidaan lisätä tietoisuutta oikeusjärjestelmästä ja kasvattaa sen nauttimaa luottamusta.

Ohjelmistokehityksessä henkilöä, joka osaa ”molemmat puolet” eli rakentaa ohjelmiston backendin sekä rakentaa sille käyttöliittymän ja alustavan ulkoasun, kutsutaan full stack -kehittäjäksi.

Toivoisin, että juridiikkaan tulisi enemmän full stack -juristeja. Juristeja, jotka osaisivat tehdä juridiikasta ymmärrettävää

Toivoisin, että juridiikkaan tulisi enemmän full stack -juristeja. Juristeja, jotka osaisivat tehdä juridiikasta ymmärrettävää – ilman että itse juridinen sitovuus tai vaikuttavuus kärsisi. Juristeja, jotka pystyisivät tekemään sekä juridiikkaa että juridiikan käyttöliittymiä. Juridiikka voisi olla helpompaa ja saavutettavampaa, jos kuuntelisimme sen loppukäyttäjiä tarkemmin.

Asiakkaan palautteen jälkeen tein käyttöehdoista uuden version. Siitäkään ei tullut täydellistä, mutta se oli jo mennyt selkeästi oikeaan suuntaan. Tämä versio kelpasi myös verkkosivuille. Palautteen saaminen käyttäjiltä voi joskus olla kivuliasta, mutta se kannattaa.

Kirjoittaja on CEO, Dot., antti@dot.legal