Suomalaiset työmarkkinat toimivat nykyään huomattavasti paremmin kuin aikaisemmin. Erilaiset lakot ovat vähentyneet, ja asioista pystytään puhumaan. Työkulttuuri on kehittynyt työpaikoilla, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala.
– Ja nyt katson vuosikymmenten kehitystä.
Puheena on painostuskeinojen käyttö työelämän murroksessa ja niissä tapahtuneet mahdolliset muutokset.
SAK:n lakimies Paula Ilveskivi katsoo lähemmäs.
– Suomella on pitkä historia kaksi- ja kolmikantaisessa yhteistyössä, jolla on taattu yhteiskuntarauha. Neuvotteluilmapiiri on ollut pitkään positiivinen. Mutta jos katsoo tämän hetken tilannetta, ilmapiiri on ollut koetuksella. Nykyisen hallituksen yksipuolisesti tekemät päätökset ovat olleet omiaan heikentämään tilannetta.
– Painostustoimet näyttävät olevan työntekijöille entistä tärkeämpi vaikuttamiskeino. Ne on turvattu lainsäädännössä ja ihmisoikeussopimuksissa. Ei ole syytä katsoa, etteivät ne sopisi tarvittaessa nykyiseen työmarkkinatilanteeseen. Työtaistelutoimet ovat kuitenkin viimeinen vaikuttamiskeino neuvottelemisen ja sopimisen jälkeen, Ilveskivi toteaa.
Muuttuvat kanavat, muuttuva bisnes
Ilveskiven mukaan vaikuttamisen kanavat ovat aikojen saatossa muuttuneet. Sosiaalisen median rooli on yhä merkittävämpi. Uusia mielenilmaisun muotoja voi kehittyä jatkossakin.
– 2000-luvulla työtaistelujen luonne on muuttunut ja lyhyet ulosmarssit ovat lisääntyneet. Ne ovat myös kohdennetumpia ja rajoitetumpia kuin aikaisemmin. Työnantajat taas ovat alkaneet käyttää työsulkuja, Ilveskivi kertoo.
Painostustoimet ovat työntekijöille edelleen tärkeä vaikuttamiskeino.
Ilkka Oksala korostaa, että työrauhan säilyttäminen on kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa yrityksille entistä tärkeämpää.
– Kansainvälinen bisnes on kehittynyt siihen suuntaan, että häiriöt tuotannossa ovat vakavampia kuin ennen. Koska tavaraa ei enää kannata makuuttaa varastossa, pienikin työhäiriö vaikuttaa dramaattisemmin kuin aikaisemmin. Lyhytkin katkos voi olla tuotannon kannalta vaarallinen.
Kansainvälisesti lakkoherkkä Suomi?
Oksalan mukaan laittomien lakkojen määrä on Suomessa Ruotsiin verrattuna suuri. Hän puuttuisi niihin kasvattamalla sakkoja ja varmistaisi, etteivät tukilakot pääsisi vaikuttamaan kolmansiin osapuoliin.
– Sellaisiin yrityksiin, jotka eivät ole kiistassa millään tavalla mukana.
Paula Ilveskiven mukaan Suomessa on työtaisteluja yleisesti vähemmän moneen muuhun eurooppalaiseen maahan verrattuna. Enemmän lakkoillaan esimerkiksi Ranskassa, Tanskassa, Belgiassa, Espanjassa ja Norjassa.
– Suomea verrataan aina Ruotsiin, vaikka Pohjoismaita on muitakin. Esimerkiksi Tanskassa on yli kaksinkertainen, melkein kolminkertainen määrä lakkoja Suomeen verrattuna.
”Painostuskeinot työelämän murroksessa” oli yksi Lakimiesliiton Työ ja oikeus -forumin aiheista 10.10.2018. Tapahtuma kokosi Helsinkiin 130 työoikeuden asiantuntijaa.
