Hajamietteitä koronaviikoilta

Kolumnin otsikko on mukailtu kansalliskirjailija Juhani Ahon teoksesta ”Hajamietteitä kapinaviikoilta”, jossa kansalliskirjailija tarkasteli tuoreeltaan vuoden 1918 tapahtumia. Niistä taitetaan peistä yhä, mutta pääargumentit olivat esillä jo vuonna 1918. Entä miten on nykyisen koronapandemian laita?

Koronavirus on siksi yllättävä ja vaikeasti ennustettava ilmiö, että vasta pitkähkön ajan kuluttua voidaan arvioida sitä, miten kulkutauti on onnistuttu kohtaamaan. Olisiko taudin tullut antaa levitä ja aiheuttaa immuniteettia, jos merkittävä osa väestöstä siihen kuitenkin sairastuu, vai onko tauti sittenkin hoidettavissa tai taltutettavissa tiukoilla eristämistoimilla ja niiden jälkeisillä hybriditoimilla?

Koronan hinta on joka tapauksessa kova, mitataanpa sitä terveyden, talouden tai inhimillisen ulottuvuuden kannalta.

Koronan hinta on joka tapauksessa kova, mitataanpa sitä terveyden, talouden tai inhimillisen ulottuvuuden kannalta. Pandemiaa ei ole voitu kohdata niin, että huomiota kiinnitettäisiin vain terveystekijöihin ja kuolleiden määrän minimoimiseen.

Missään yhteiskunnassa ei toimita niin, että tehtäisiin kaikki voitava jokaisen ennenaikaisen kuoleman eliminoimiseksi, ei meilläkään edes oikeutta elämään koskevan perusoikeussäännöksen velvoittamana. Päätöksentekoa ei voida uskoa vain Hippokrateen valaan sidotuille lääkäreille.

Jos toisin olisi, pitäisi muun muassa kieltää tupakka ja alkoholi, poistaa ilmansaasteet, laskea maantieliikenteen nopeuksia ja tehdä mittavia toimia epäterveiden elintapojen estämiseksi. Tässäkin tarvitaan kustannus-hyöty -tietoista analyysia, jota Raimo Lahti hahmotteli rikosoikeuden kannalta väitöskirjassaan vuonna 1974.

Epidemian vuoksi aktivoitu valmiuslaki on aiheuttanut paljon oikeudellisia kysymyksiä, joista vastuussa olevien lakimiesten voidaan katsoa selviytyneen kunnialla.

Valmiuslaki on aiheuttanut paljon oikeudellisia kysymyksiä, joista vastuussa olevien lakimiesten voidaan katsoa selviytyneen kunnialla.

Uudenmaan maakunnan rajan sulkeminen ja avaaminen perustuivat terveysviranomaisten tilanteenarvioihin tukeutuneeseen oikeudelliseen harkintaan, jossa oli keskeisellä sijalla hyvin perusteltu perustuslakivaliokunnan lausunto. Tärkeässä roolissa olivat oikeuskansleri Tuomas Pöysti ja kansliapäällikkö Pekka Timonen.

Oikeusvaltio piti kutinsa. Perustuslakikysymyksiä on muutenkin paljon, kuten se, millä edellytyksillä voidaan kieltää tietty elinkeino ja millä perusteilla voidaan myöntää kompensaatiota tappioista.

Keskustelua tulee voida käydä niin pandemiaan suhtautumisesta yleensäkin kuin mahdollisista oikeudellisista vaihtoehdoista, kuten perustuslain tulkinnan rajoista.

Rajojen avaamista kritisoineet oikeustieteilijät – niin kuin heitä julkisuudessa kutsuttiin – eivät kyenneet esittämään vakuuttavia perusteluja kannanmäärityksilleen. Kuvaan kuuluu, että asianomaisista enemmistö ei ole lakimiehiä.

Pandemia on osoittanut myös sen, miten toimiva suomalainen yhteiskunta on virheineenkin yllättävissä tilanteissa.

Pandemia on osoittanut myös sen, miten toimiva suomalainen yhteiskunta on virheineenkin yllättävissä tilanteissa. Ilmastomuutoksen ja väestön ikääntymisen ongelmat eivät ole väistyneet, ja velkaantuminenkin tulee saada ennen pitkää taitetuksi.

Suurten kysymysten äärellä jää miettimään, oltaisiinko ilmastomuutoksen torjumiseksi missään oloissa valmiita niin mittaviin toimiin kuin koronan vuoksi.

Kirjoittaja on siviilioikeuden professori, Helsingin yliopisto, heikki.halila@helsinki.fi