Hallitus palveluksessasi

Palkat ja työpaikat on varmistettava niin yksityisellä…

Yksityisen sektorin valiokunnan puheenjohtajana toimii Nordeassa työskentelevä Jarmo Hyvärinen. Hänestä nykyisessä taloustilanteessa on entistä tärkeämpää, että lakimiehet järjestäytyvät liittoon; Lakimiesliitto kokoaa yhteen kaikki lakimiehet. Lakimiesten työllisyydestä huolehtiminen ja työssä olevien lakimiesten työsuhteen ehtojen turvaaminen ovat keskeisiä liiton yksityissektorin edunvalvonnassa. Liitto on selvittänyt muun muassa nuorten yksityissektorin lakimiesten asemaa työmarkkinoilla, eivätkä tulokset anna ruusuista kuvaa heidän työolosuhteistaan kaikilla toimialoilla.

– Parannusten aikaansaaminen on kiinni viime kädessä siitä, että mahdollisimman moni on jäsenenä liitossa ja vaikuttaa muutokseen aktiivisesti. Tämä on varmasti yksi painopistealueista niin hallituksen kuin yksityissektorin valiokunnankin osalta, Hyvärinen sanoo.

Asianajaja Pekka Jäntti haluaa etsiä uusia väyliä yksityisen sektorin yrittäjäasianajajien mukaan saamiseksi ja korostaa pyrkimystä yhteistyöhön muun muassa Asianajajaliiton kanssa. Hänestä on luonnollista, että eri aloilla toimivilla jäsenillä on erilaiset painopisteet, ja tästä syystä liiton keskeinen tehtävä on toimia ammattikunnan yhtenäisyyden ja lakimiesprofession arvostuksen vaalijana.

– Hallituksen viime vuonna aloittama strategiatyö on hyvä pohja jatkaa, Jäntti toteaa.

…kuin julkisella sektorilla

Julkisen sektorin valiokuntaa vetävä Pekka Liesivuori linjaa tulevan vuoden tärkeiksi teemoiksi julkisella sektorilla neuvottelukierrokseen valmistautumisen ja itse neuvottelut. Henkilöstön etujen valvontaa jatketaan luonnollisesti myös valtiosektorin suurissa alueellista§mis- ja kehittämishankkeissa.

Yleisellä tasolla keskeisinä tavoitteina pidetään julkisen sektorin palkkakilpailukyvyn parantamista ja palkkaohjelmien jatkamista.

– Tuottavuusohjelma asettaa valtion leivän pituuden kyseenalaiseksi, ja jos tämä leipä entisestään vielä kapenee, ei sillä kilpailla osaavasta työvoimasta, Liesivuori korostaa.

Anna-Mari Porkkala-Hietala kantaa huolta määräaikaisten työpaikkojen säilyttämisestä ja määräaikaisten asemasta ja jatkaa liittyen epäsäännöllisiin työaikoihin:

– On tällaiselle ajalle tyypillinen ilmiö, että jäljelle jäävän henkilökunnan työtaakka lisääntyy väkeä vähennettäessä.

Taina Hakkarainen on samaa mieltä julkisen puolen palkkaedunvalvonnan merkityksestä.

Tasavertaista kohtelua

Salla Korhonen myötäilee Hyvärisen ja Porkkala-Hietalan ajatuksia nuorten lakimiesten työsuhde-epäkohtiin puuttumisen tärkeydestä.

– Määräaikaisuuksien ketjuttaminen julkisella tai työehdot yksityisellä eivät korjaannu itsestään, siihen tarvitaan organisoitua toimintaa, Korhonen korostaa.

Helsingin Sanomien taannoinen artikkeli tuomioistuinlaitoksen naisistumisesta oli herättänyt usean hallituksen jäsenen huomion. Tilanne, jossa yli puolet valmistuvista ja pian myös työelämässä olevasta juristikunnasta on naisia, johtaa väistämättä naisten osuuksien kasvuun kaikilla lakimiesaloilla.

– Artikkelista jäi sellainen maku, että tuomioistuimen uskottavuus kärsii, jos se naisistuu. Ei uskoisi, että tällaista keskustelua käydään vielä sata vuotta naisasialiikkeen synnystä, Porkkala-Hietala pyörittelee päätään.

Hallituksen yhteinen näkemys on, että­ liiton painopisteenä myös kuluvana vuonna tulee olla sukupuolten välisen, selittämättömän palkkaeron kaventaminen kaikilla aloilla.

Koulutus on kunniassa

Lakimiesliiton Kustannuksen ja Koulutuksen toimitusneuvosto puheenjohtaja Seppo Villa kokee Lakimiesliiton Koulutuksen tarjoaman laadukkaan ja edullisen koulutuksen yhdeksi tärkeäksi jäseneduksi.

– Aasta ööhön ulottuva koulutuspaletti on minusta todellista lisäarvoa ammattitaitonsa kehittämisestä kiinnostuneille jäsenille.

Jarmo Hyvärinen jatkaa, että lakimieskoulutuksen tulee säilyä kilpailukykyisenä ja arvostettuna koulutuksena ja että lakimiehille ollaan valmiita maksamaan juuri koulutuksen monipuolisuuden ja sen luoman pohjan takia.

Koulutuspoliittisessa valiokunnassa puhetta johtava Anna-Mari Porkkala-Hietala allekirjoittaa kollegojen kommentit ja korostaa, että juuri monipuolinen ammatillinen täydennys- ja lisäkoulutus pitää juristiammatin kilpailukykyisenä.

– Koulutuspoliittisessa valiokunnassa seurataan tiiviisti yliopistolain toteutumista ja siihen liittyvän AKKU-aikuiskoulutusprojektin tarjoamia mahdollisuuksia. On perusteltua säilyttää opiskelijamäärät nykytasoilla, kun ei näköpiirissä ole juristitarpeen lisääntymistä.

Liitosta kaikkien jäsenten olohuone

Hallituksen uusi jäsen ja järjestövaliokunnan puheenjohtajana aloittava Taina Hakkarainen vakuuttaa, että vuoden 2009 ­aikana hallitus kehittää Lakimiesliiton toimintaa viime vuonna tehtyä järjestötutkimusta apunaan käyttäen vastaamaan entistä paremmin jäsenistön tarpeita.

– Jäsenhankinnan lisäksi on kyettävä tarjoamaan nykyisille jäsenille yhä parempaa vastinetta liittoon kuulumisesta ja kertomaan niistä eduista, jotka koskevat jäseniä jo tälläkin hetkellä.

Hallituksen puheenjohtajan Harri Lindbergin Lakimiesuutisten edellisessä numerossa esittämät ajatukset siitä, että toivotuista jäseneduista kerätään palautetta ja alueellisen toimintaan kiinnitetään huomiota, sopivat yhteen järjestövaliokunnan työn painopisteiden kanssa.

– Tapahtumien konsepteja päivitetään ja tiedotusta tapahtumista ja muusta toiminnasta pyritään lisäämään entisestään. Lisäksi suunnitellaan tapoja aluetoiminnan aktivoimiseksi.

Salla Korhonen ja Anna-Mari Porkkala-­Hietala toivovat, että tapahtumatarjonnan monipuolistamisen kautta mahdollisimman moni sellainen, joka ei tunne varsinaista järjestötoimintaa omakseen, löytää liiton juristien tapaamispaikkana ja keskustelufoorumina.

– Lakimiespävässä opiskelijoille voisi hyvin olla omaa kiinnostavaa extraohjelmaa teemalla “Tulevaisuuden Lakimies”, Korhonen miettii ääneen.

Opiskelijavaliokunnan puheenjohtajana jatkava Korhonen haluaa kuluvana vuonna pitää esillä opiskelijoiden hyvinvointitutkimuksesta saadut tulokset ja puuttua siinä havaittuihin epäkohtiin.

– Pidän kiinni siitä, että kevään uusien palkkasuositusten pohjalta laaditaan myös tuntipalkkasuositukset. Valiokunta tekee myös oman alansa töissä olevien opiskelijoiden palkkaus ja työolot -tutkimuksen, ja opintojen loppuvaiheessa olevia opiskelijoita huomioidaan esimerkiksi syksyllä alkavalla uudella Gradu käyntiin -seminaarilla.

Lakimiesuutisissa opiskelijoiden palstan tuplaamisesta on jo sovittu, ja muutenkin lehteen koitetaan saada enemmän nuorten lakimiesten ja opiskelijoiden juttuja.

Yhteiskunnallisesti vaikuttava liitto

Oikeuspoliittisen valiokunnan puheenjohtaja, Asianajotoimisto Juridiassa työskentelevä Pekka Jäntti kertoo, että viime vuosina lainsäädäntötahti on tiivistynyt, ja tuomioistuinten ja julkishallinnon osalta on tullut paljon uudistuksia, jossa jäsenistön etuja on pitänyt valvoa.

– Jäsenistölle suunnatut oikeuspoliittiset seminaarit ja toimivat suhteet esimerkiksi eduskunnan lakivaliokuntaan säilyvät valiokunnan työkaluina tälläkin kaudella.

Jäntin mukaan lausuntojen määrä on kasvanut runsaasti ja on tärkeää, että oikeuspolitiikalla on kokopäiväinen hoitaja liiton toimistossa. Liiton mielestä auskultoinnin tulee olla houkutteleva ja uusia näkökulmia avaava yleisharjoittelu.

– Liiton aktiivinen edustus auskultointia kehittävässä työryhmässä onkin minusta erinomainen esimerkki oikeuspolitiikan merkityksestä, Jäntti toteaa.

Myös tiedotukseen toivotaan lisä­panoksia. Talouden salliessa liiton verkkosivuja halutaan uudistaa niin, että jäsenille tarpeellista materiaalia on saatavilla riittävästi ja se löytyy mahdollisimman helposti. Talousvaliokuntaa johtava Seppo Villa toteaa resursseista.

– Vaikka liiton osakeomaisuuden hoito on ulkoistettu osaaviin käsiin rahoitusalan ammattilaisille, on selvä, että yleinen markkinatilanne asettaa haasteita.

Salla Korhonen kokee, että liitolla on hyvä tuote, erinomaisia palveluja ja jäsenetuja, mutta niitä pitää markkinoida entistä aggressiivisemmin.

– Vastavalmistuneilla on yllättävän heikot tiedot siitä, mitä liitto tarjoaa, ja vähän vanhemmiltakin puuttuu tietämys menneisyydessä saavutetuista edunvalvontavoitoista.