Heini Larros on yksi Suomen harvoista juristi-journalisteista.
Tällä haavaa hän on Talentumin verkkojulkaisun Juristikirjeen päätoimittaja.
Yhteisöpalvelu Twitterissä Larros kuvaa itseään näin: ”VTM, LKV, OTK ja toivottavasti myös OK”.
Pykälöikäämme.
1. luku
Juristiksi ajautumisesta
1 §. Lapsuuden unelma. Pikkutyttönä olin varma, että minusta tulee kauppias tai joku muu yrittäjä. Yrittäjäelämä oli minulle tuttua, koska isälläni oli vaatekauppoja.
Kahdeksanvuotiaana suunnittelin kauppaa, jonka nimi olisi ollut Lelut laulavat juuri Sinulle. Yhdeksänvuotiaana kustansin ja toimitin perheelleni Me lukutoukat -nimistä lehteä.
2 §. Valaistuminen. Lukioiässä mielessäni pyöri useita vaihtoehtoisia ammatteja lentoemännästä tulkkiin ja kirjastonjohtajaan.
Opiskeluvaihtoehdoista kiinnostavimmiksi nousivat kuitenkin valtiotieteellinen ja oikeustieteellinen tiedekunta.
Koska minulla on toimittajan ammattitauti eli olen suunnattoman utelias, hakeuduin ensin valtsikaan lukemaan viestintää.
Paria vuotta myöhemmin pyrin ja pääsin oikikseen. Kiinnostusta oikista kohtaan lisäsi vaikeana pidetty pääsykoe. LKV-tutkinto on ollut minulle oikeastaan OTK-tutkinnon lisävaruste.
2. luku
Lainsäädännöstä
1 §. Kiva laki. Osakeyhtiölaki. Se on selkeä, hyvin jäsennelty ja se täyttää lain tärkeimmän vaatimuksen eli se on myös muiden kuin juristien ymmärrettävissä.
2 §. Kamala laki. Rikoslaki ennen kokonaisuudistusta, esimerkiksi sellaisena kuin se oli voimassa 1940-ja 1950-luvuilla.
Suosittelen kaikille lämpimästi vanhan rikoslain lukemista. Sitä lukemalla tajuaa, kuinka paljon tämän yhteiskunnan arvomaailma on muuttunut muutamassa vuosikymmenessä.
3. luku
Lakimiehistä eliölajina
1 §. Taitava juristi. Olen huomannut, että juristit ovat usein monilahjakkuuksia. Moni juristi harrastaa esimerkiksi musiikkia tai urheilua hyvinkin vaativalla tasolla. Vaikkapa Pykälän speksit: millaisia lauluääniä ja mitä heittäytymistä, vau!
2 §. Tomppeli juristi. En muista tavanneeni sellaista. Ehkä olen ollut onnekas, koska muistini on hyvä.
4. luku
Päätoimittajan työstä
1 §. Ihaninta. Juristikirjeen päätoimittajan hommassa hauskinta on fiksujen ja mielenkiintoisten ihmisten tapaaminen. Juristien haastatteleminen vaatii toimittajalta tavallista suurempaa skarppiutta.
City-lehden päätoimittajan työssä mukavinta olivat lähes samat asiat. Sain tutustua luoviin ja lahjakkaisiin ihmisiin sekä uusiin, vasta orastaviin ilmiöihin.
2 §. Inhottavinta. Sekä Juristikirjeen että City-lehden päätoimittajana minua ovat riivanneet samat murheet. Vuorokaudessa on vain 24 tuntia. Ikinä ei ehdi perehtyä kaikkiin asioihin niin hyvin kuin haluaisi. Aikapulan takia monet hyvätkin juttuideat on joskus unohdettava.
5. luku
Oikeusjournalismista
1 §. Hyvää. Oikeuselämää koskevan kirjoittelun taso on viime vuosina noussut selvästi. Siihen satsataan ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.
2 §. Huonoa. Itse kaipaisin enemmän oikeuselämän ilmiöitä taustoittavia artikkeleita. Olisi hienoa, jos meillä olisi nykyistä enemmän esimerkiksi juristitoimittajia, diplomi-insinööritoimittajia ja vaikkapa lääkäritoimittajia. Ensin kunnon substanssiosaaminen, ja sitten sen päälle koulutus selkeäsanaiseksi kirjoittajaksi.
6. luku
Juristeista mediassa
1 §. Hannuhanhet. Juristeja kohdellaan mediassa varsin hyvin. Harva lakimies joutuu ikävään julkisuuteen. Se johtunee siitä, että useimmiten heitä haastatellaan asiantuntijoina.
2 §. Tunarit. Juristi saa mediassa lokaa niskaansa oikeastaan vain silloin, jos hän erehtyy lähtemään mukaan politiikkaan. Poliitikon otsaan ropisee tunarin leimoja aina – oli hänen koulutuksensa mikä tahansa.
7. luku
Omasta urasta
1 §. Makein voitto. Ilahdun ja riemastun jokaisen päivän aikana monista pienistä asioista. Se on lahja, isoa lottopottiakin suurempi voitto elämässä.
2 §. Karvain tappio. Joskus harmittaa, kun huomaan että aika on jo ajanut pahasti ohi parikymppisenä vaalimistani unelmista. Tuskinpa minulle enää tarjoutuu käsikirjoittajan uraa Kaliforniassa tai WSOY:n toimitusjohtajan paikkaa. Tai eihän sitä tiedä, vaikka puhelin alkaisikin piristä tämän haastattelun julkaisemisen jälkeen.
8. luku
Pienet suuret asiat
1 §. Mielimauste. Korianteri.
2 §. Herkkuruoka. Mäti ja perunat, ravut ja gulassi – erikseen, ei sekaisin.
3 §. Paras juoma. Tuorepuristettu appelsiinimehu ja Pinot Grigio -valkoviini grillatun kalan kanssa.
4 §. Kaunein kukka. Valkoinen pioni.
5 §. Väri ylitse muiden. Punainen.
6 §. Rakkain romaani. Väinö Linnan Tuntematon sotilas.
7 §. Elämän tarkoitus. Elämä.
8 §. Motto. ”Kunniakkainta ei ole olla kaatumatta vaan nousta joka kerta ylös.” Luulen, että tuo elämänviisaus on alun perin Kungfutsen lausahdus.
Teksti: Ari Mölsä
Kuva: Vesa Tyni
