|
Helsingissä vieraillut Irving B. Weiner:
– PERSOONALLISUUSTESTAUS on ollut amerikkalaisen oikeusprosessin arkipäivää jo kolme vuosikymmentä. Oikeuspsykologia on nykyisin yksi psykologian merkittävimmistä osa-alueista Yhdysvalloissa, Helsingissä huhtikuussa vieraillut oikeuspsykologi Irving B. Weiner kertoo. Amerikkalaisen oikeuspsykologian juuret ulottuvat sadan vuoden taakse. Laajemmin psykologista asiantuntemusta alettiin hyödyntää 1970-luvun lopulla, jolloin alan yliopistollista koulutusta lisättiin ja persoonallisuuden testaukseen erikoistuneiden yksityisten palveluntarjoajien määrä alkoi kasvaa. Weiner on erikoistunut musteläiskätestinä tunnetun menetelmän hyödyntämiseen oikeudenkäynneissä. Menetelmän kehitti vuonna 1921 sveitsiläinen Hermann Rorschach, ja sen pohjalta on kehitetty persoonallisuustesti Rorschach Comprehensive System, RCS. Testin käyttö on tarkasti standardoitu: testattava kertoo, mitä kuvissa näkee. Tämän perusteella koulutettu testaaja kykenee arvioimaan testattavan mielialoja, tunteita, motiiveja, itsetuntemusta, stressinhallinta- ja päätöksentekokykyä sekä monia muita persoonallisuuden piirteitä, joiden ymmärtäminen on keskeistä ihmisen toimintaa arvioitaessa. – Persoonallisuustestien tärkein arvo on niiden tarjoama tieto, joka ei muuten oikeusprosessin kuluessa tulisi lainkaan esille. RCS on maailman tutkituin persoonallisuuden arvioinnin menetelmä, ja asiantuntijan tekemänä sen tulokset ovat hyvin luotettavia, Weiner sanoo. Avioero, huoltajuus, rikokset… – Persoonallisuustestejä käytetään Yhdysvalloissa runsaasti etenkin perheeseen ja ihmissuhteisiin liittyvissä oikeustapauksissa kuten avioero- ja huoltajuusoikeudenkäynneissä. Testejä tehdään sekä vanhemmille että lapsille, Weiner kertoo. Rikosoikeudellisissa kysymyksissä persoonallisuustestejä käytetään Weinerin mukaan etenkin selvittämään syytettynä olevan henkilön mielentilaa rikoksentekohetkellä ja sen jälkeen. Persoonallisuustestit antavat arvokasta tietoa syytetyn todellisuudentajusta ja kyvystä ohjata reaktioitaan. Ne voivat myös antaa selityksen sille, miksi syytetty ei ehkä kyennyt kontrolloimaan itseään rikoshetkellä.
Kysymykseen testitulosten ja psykologin lausuntojen painoarvosta oikeustapausten päätöksenteossa Weiner vastaa varovaisen diplomaattisesti. – Kuuleminen ja kuunteleminen ovat kaksi eri asiaa. Yhdysvalloissa on harvinaista, että persoonallisuustestitulosta ei kuulla, toisin sanoen hyväksytä. Psykologisen arvioinnin painoarvo lopullisessa päätöksenteossa on kuitenkin täysin tuomarikohtaista. Toiset ovat erittäin orientoituneita huomioimaan psykologiset testitulokset, toisille niillä ei ole niin paljon merkitystä. Psykologisen arvioinnin vaikutusta päätöksentekoon on Weinerin mukaan hankala tutkia, mutta testien käyttö hyväksytään lähes poikkeuksetta. – Erään tutkimukseni mukaan 7 900 oikeustapauksessa, jossa RCS- menetelmää oli käytetty, ainoastaan kolmessa oikeus ei hyväksynyt sen käyttöä, Weiner kertoo. Vakavuus painaa vaa’assa Rikostapauksissa psykologisen arvioinnin arvo ja merkitys on suoraan verrannollinen rikoksen vakavuuteen. – Mitä vakavammasta rikoksesta ja ankarammasta tuomiosta on kyse, sitä suurempaa osaa persoonallisuustestit näyttelevät ja sitä suurempi painoarvo niillä on myös päätöksenteossa. RCS-menetelmän lisäksi amerikkalaisessa oikeuspsykologiassa käytetään paljon myös MMPI-testiä, jonka lyhenne tulee sanoista Minnesota Multiphasic Personality Inventory. – Toisin kuin RSC-menetelmässä, MMPI-testissä testattavaa pyydetään kuvailemaan ja arvioimaan itse itseään ja ominaisuuksiaan. Sitten vastauksia verrataan yleisiin keskiarvoihin. Luentoja ympäri maailmaa Irving B. Weineria voi luonnehtia monen oppiarvon ja ammattinimikkeen kautta. Hän on yksi Yhdysvaltain johtavista persoonallisuuden arviointiin, kliiniseen psykologiaan ja oikeuspsykologiaan erikoistuneista asiantuntijoista. Helsingissä mies piipahti luennoimassa RCS-menetelmästä suomalaisille psykologeille vuonna 1995 perustetun, RCS-koulutukseen erikoistuneen yhdistyksen kutsumana. Vastaavia luentomatkoja Yhdysvaltain ulkopuolelle Weiner tekee nykyisin vain muutaman vuodessa. – Olen periaatteessa jäänyt eläkkeelle, mutta pidän edelleen yksityisvastaanottoa ja olen kansainvälisen Rorschach-yhdistyksen presidentti. Hoidan yhä myös professorin virkaa Floridassa, hän kertoo. Lukuisten psykologian alan luottamustehtävien ja kunniajäsenyyksien ohessa Weineria työllistävät kirjoitusprojektit. Oikeuspsykologian ja persoonallisuustestien lisäksi hän on perehtynyt erityisesti psykoterapioihin ja lasten kehityshäiriöihin. Miksei myös Suomessa? Suomalaisen oikeusjärjestelmän vähäinen kiinnostus persoonallisuustestien hyödyntämiseen hämmästyttää amerikkalaisgurua. Hän halua rohkaista suomalaisjuristeja ja -psykologeja nykyistä aktiivisempaan yhteistyöhön. – Persoonallisuustesteillä saadaan paljon sellaista informaatiota, jolla on huomattavaa merkitystä oikeudellisissa päätöksissä. On sääli, jos psykologian oikeusprosessille tarjoama apu jätetään käyttämättä.
Psykologeja hyödynnetään Yhdysvalloissa myös kutsuttuina asiantuntijoina oikeussalissa arvioimassa syytetyn käyttäytymistä oikeusprosessin kuluessa. – Amerikkalaisesa systeemissä on yleistä, että juristit käyttävät psykologeja konsultteina vaikkapa kuulustelutekniikkaa miettiessään, Weiner heittää bisnesideana meillekin. Lisätietoja aiheesta mm. Irving B. Weinerin yhdessä Allen K. Hessin kanssa toimittamasta kirjasta The Handbook of Forensic Psychology, 2003, John Willey & Sons Inc.
|
