Henkilöstöedustajat yksityissektorilla yhteistyökanavina

Työpaikalla on henkilöstön mahdollisuus valita edustajikseen erilaisia luottamushenkilöitä. Tavallisimpia henkilöstöedustajia ovat luottamusmiehet, luottamusvaltuutetut ja työsuojeluvaltuutetut.

Luottamusmies

Luottamusmiehen valinta, asema, tehtävät, tietojensaantioikeus yms. perustuvat pääosin työehtosopimukseen. Ylempien toimihenkilöiden työehtosopimusten mukaisista luottamusmiehistä käytetään joidenkin työehtosopimusten mukaan muuta nimikettä kuin luottamusmies. Esimerkiksi YTN:n rahoitusalan työehtosopimuksen mukaan luottamusmiehiä kutsutaan yhteyshenkilöiksi ja sekä teknologiateollisuudessa että kemianteollisuudessa ylempien toimihenkilöiden luottamusmies toimii luottamushenkilö-nimikkeellä.

Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry:n, jonka jäsenjärjestö Lakimiesliitto on, solmimien työehtosopimusten perusteella valitut luottamusmiehet edustavat työ-paikan ylempiä toimihenkilöitä työsuhdeasioissa ja ko. työehtosopimuksen soveltamista koskevissa kysymyksissä. Rahoitusalalla YTN:n jäsenjärjestöjen jäsenillä on rahoitusalan työehtosopimuksessa määritellyin edellytyksin oikeus valita yhteyshenkilöitä edustamaan kaikkia YTN:n jäsenjärjestöihin järjestäytyneitä henkilöitä yksilöasioissa.

Luottamusmiehet toimivat myös ylemmät toimihenkilöt eli esimiehet ja asiantuntijat -henkilöstöryhmän edustajina yhteistoimintaneuvotteluissa. Luottamusmies on tavallisesti myös joko työehtosopimuksessa tai työlainsäädännössä sovitun paikallisen sopimisen osapuolena edustamansa henkilöstöryhmän puolesta. Kaiken kaikkiaan luottamusmies on yhteistyölinkki esimiesten ja asiantuntijoiden sekä työnantajan välisissä suhteissa että myös edellä mainitun henkilöstöryhmän edustaja yrityksen kehittämiseen liittyvissä kysymyksissä.

Luottamusvaltuutettu

Työsopimuslain mukaan työntekijöillä, joilla ei ole työnantajaa työehtosopimuslain nojalla sitovassa työehtosopimuksessa tarkoitettua luottamusmiestä, on oikeus valita keskuudestaan luottamusvaltuutettu. Työsopimuslaissa ei ole säännöksiä siitä, kuinka luottamusvaltuutettu valitaan eli valintatapa on sinällään vapaamuotoinen. Mutta luottamusvaltuutetun valinnasta on syytä ilmoittaa työnantajalle, koska lain perusteella työnantajaa velvoittavat säännökset luottamusvaltuutetusta tulevat noudatettaviksi yleensä vasta siitä ajankohdasta, jolloin valinnasta on ilmoitettu työnantajalle.

Luottamusvaltuutetun tehtävät ja toimivalta määräytyvät työsopimuslaissa ja muualla työlainsäädännössä erikseen säädetyllä tavalla eli luottamusvaltuutetun oikeudet ja velvollisuudet perustuvat täysin työlainsäädäntöön. Sen lisäksi työntekijät voivat erikseen enemmistöpäätöksellä valtuuttaa luottamusvaltuutetun edustamaan itseään valtuutuksessa määrätyissä työsuhteita ja työoloja koskevissa kysymyksissä. Ja tietenkin yksittäinen työntekijä voi valtuuttaa luottamusvaltuutetun hoitamaan ja sopimaan kyseisen työntekijän työsuhteen ehtoja koskevissa asioissa.

Työsuojeluvaltuutettu

Jokaisella työpaikalla, jolla työskentelee vakituisesti yli 10 työntekijää, tulee valita työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua – pienemmillä työpaikoilla työsuojeluvaltuutettu voidaan valita, mutta se ei ole pakollista. Työsuojeluvaltuutettu valitaan työntekijöiden järjestämällä vaalilla, johon kaikki työntekijät saavat osallistua.

Laki työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta määrittelee työsuojeluvaltuutetun tehtävät, valinnan ja oikeudet. Työsuojeluvaltuutettu edustaa työntekijöitä työsuojeluasioissa ja edistää työhyvinvointia oli sitten kyse työtavoista, suojavarusteista tai työpaikkakiusaamisesta.

Henkilöstöedustajien suoja

Luottamusmiesten, luottamusvaltuutettujen ja työsuojeluvaltuutettujen irtisanomissuojasta on säädetty työsopimuslaissa. Lain mukaan työnantaja ei saa irtisanoa edellä mainittuja henkilöstön edustajia henkilöön liittyvin perustein ilman kyseessä olevan henkilön edustamien työntekijöiden enemmistön suostumusta. Työnantaja ei saa myöskään irtisanoa edellä mainittuja edustajia taloudellisista ja tuotannollisista syistä, ellei henkilöstöedustajan työ pääty kokonaan ja työnantaja ei voi järjestää hänelle hänen ammattitaitoaan vastaavaa tai muuten sopivaa työtä.

Yhteistyöllä ja edustautumalla tuloksia

Henkilöstöedustajana toimiessa oppii paljon uutta työelämäkysymyksistä, saa tietoa asioiden taustoista, pääsee välittömästi ja ennalta vaikuttamaan edustamansa henkilöstöryhmän asioihin, voi auttaa toisia ongelmatilanteissa sekä kokea onnistumisen iloa tehtävissään. Esimiesten ja asiantuntijoiden henkilöstöedustajilla on jo sinällään monia valmiuksia koulutuksensa ja osaamisensa kautta toimia henkilöstöedustajana.

Yhteistyö työpaikan ylempien toimihenkilöiden eli esimiesten ja asiantuntijoiden henkilöstöedustajien välillä korostuu uusien haasteiden keskellä. Henkilöstöedustajien selkeiden perustehtävien lisäksi yhteisenä työsarkana painottuu tänä päivänä työelämän laadun ja työhyvinvoinnin samanaikainen kehittäminen; tähän kuuluvat muun muassa erilaiset työn ja työpaikan kehittämisasiat, työnjako- ja johtamiskysymykset samoin kuin työehtojen oikeudenmukaisuuskysymykset.

Erilaisia haasteita henkilöstöedustajille on runsaasti, minkä vuoksi henkilöstöedustajat tarvitsevatkin rinnalleen esimiesten ja asiantuntijoiden eli kunkin yksittäisen työntekijän suoraa osallistumista ja vaikuttamista. Henkilöstöedustajat tarvitsevat toiminnassaan niiden tuen, joita he edustavat työyhteisössä. Sen lisäksi tehtävien hoitamisen tukena toimivat yritysyhdistykset sekä YTN ja YTN-liitot, Lakimiesliitto. Hyvinvoivassa työyhteisössä voidaan keskittyä varsinaiseen työntekoon ja työelämän haasteisiin voidaan vastata luottamuksellisessa ja tasavertaisessa yhteistyössä työnantajan kanssa.