Maisteri ja juristi Hilma Gabriella Jahnsson os. Hägg (1882–1975) on loistava esimerkki siitä, miten koulutus mahdollistaa sosiaalisen nousun ja miten kertyneellä varallisuudella voi auttaa muita.
Hilma Häggin isä oli vanginvartija, joka kuoli ennen Hilman syntymää. Perhe eli köyhäinavun ja pyykkäriäidin vähäisten tulojen turvin. Lahjakas Hilma suoritti vuonna 1900 ylioppilastutkinnon vapaaoppilaana.
Luokkatoverinsa kautta Hilma Hägg tutustui tulevan miehensä Yrjö Jahnssonin (1877–1936) perheeseen, joka edusti aivan erilaista sosiaaliluokkaa. Isä oli filosofian tohtori Adolf Waldemar Jahnsson. Yrjö Jahnsson valmistui filosofian kandidaatiksi 1898.
Saadakseen rahoja yliopisto-opintoja varten Hilma toimi kotiopettajana. Hän opiskeli vähävaraisille tarkoitettujen apurahojen turvin ja valmistui keväällä 1904 filosofian kandidaatiksi. Hilma halusi jatkaa opintojaan ja anoi apurahaa väitöskirjaa varten. Yrjö puolestaan sai matka-apurahan Wieniin omaa väitöskirjatyötään varten. Salakihloissa oleva pari opiskeli siellä yhdessä 1905. Palattuaan Suomeen Hilma jätti omat opintonsa auttaakseen miestään, kunnes tämä saisi tavoittelemansa professuurin. Yrjö ja Hilma avioituivat syyskuussa 1906. Samaan aikaan Hilma Jahnsson oli koko ajan töissä tilastollisessa päätoimistossa ja eduskunnan eri valiokunnissa.
Yrjö Jahnsson nimitettin Teknillisen korkeakoulun kansantaloustieteen professoriksi 1911. Nyt oli puolestaan Hilmalla mahdollisuus jatkaa opintojaan.
Hilma Jahnsson suoritti oikeustutkinnon 1917 kolmantena naisena Suomessa. Hän perusti oman lakiasiaintoimiston, jossa keskittyi auttamaan vähävaraisia. Kun Hilma meni ensimmäisen kerran raastuvanoikeuteen, pohdittiin aluksi, saisiko Hilma ilman miehensä valtuutusta ajaa asiaa, koska oli itse aviomiehensä edusmiehisyyden alainen. Lupa tuli, mutta Lakimies-lehti julkaisi aiheesta tieteellisen kirjoituksen.
Yrjö Jahnssonin säätiön perustaja
Yrjö Jahnsson kartutti varallisuuttaan sijoittamalla pääkaupungin asuinkiinteistöihin ja perusti tiilitehtaan. Kohdalle osui tosin yksi konkurssikin.
Hilma Jahnsson oli opiskellut lakia osittain juuri perheen omaisuudenhoitoa ajatellen. Jahnssonit käyttivät varallisuutta paljolti yhteiskunnallisiin tarkoituksiin. He perustivat omalla kustannuksellaan Helsingin Suomalaisen yksityislyseon 1923. Neljä vuotta myöhemmin yksityislyseo sai ensimmäisen suomalaisen iltalinjan, koska työläisillä ei ollut mahdollisuutta opiskella päiväsaikaan.
Yrjö Jahnssonin kuoltua yllättäen 1936 Hilma luotsasi omaisuuden taitavasti läpi toisen maailmansodan ja valvoi tarmokkaasti puolisoiden perustamaa oppikoulua lähes kuolemaansa saakka. Lapseton pariskunta oli suunnitellut omaisuutensa säätiöi-mistä. Hilma Jahnsson perusti vuonna 1954 Yrjö Jahnssonin säätiön, jonka hallituksen puheenjohtajana toimi vuoteen 1971 saakka. Hilma Jahnsson jäi tuolloin säätiössä taka-alalle määräten, ettei säätiön nimeä saisi milloinkaan muuttaa. Oikeutetusti voidaan kuitenkin puhua puolisoiden yhteisestä säätiöstä.
Toiminta Naisjuristeissa
Hilma Jahnsson toimi aktiivisesti mukana Naisjuristien ja sitä edeltäneen Justitian toiminnassa sen alusta saakka. Hilma Jahnsson oli Justitian puheenjohtaja vuosina 1949–50. Samaan aikaan kerho rekisteröitiin yhdistykseksi nimeltä Naisjuristit-Kvinnliga jurister ry. Hilma Jahnsson valittiin yhdistyksen kunniajäseneksi vuonna 1957.
Hilma ja Yrjö Jahnssonin tarinasta on tehty lyhytelokuva, joka on katsottavissa säätiön verkkosivuilla: www.yjs.fi
Teksti: Ritva Juntunen
Kuva: Yrjö Jahnssonin säätiö
