Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson linjasi toukokuussa 2012, että hovi- ja hallinto-oikeuksien rakennemuutos toteutetaan siten, että Kouvolan hovioikeus yhdistetään Kuopiossa sijaitsevaan Itä-Suomen hovioikeuteen (sijaintipaikka Kuopio), Kouvolan hallinto-oikeus yhdistetään Kuopion hallinto-oikeuteen (sijaintipaikka Kuopio) ja Rovaniemen hallinto-oikeus yhdistetään Oulun hallinto-oikeuteen (sijaintipaikka Oulu). Hallinnon ja aluekehityksen ministerityöryhmä puolsi 20.6.2012 kokouksessaan oikeusministeriön esitystä rakenneuudistukseksi.
Lisäksi ministerityöryhmä linjasi, että Kainuun maakunta siirretään nykyisestä Itä-Suomen hovioikeuden tuomiopiiristä Rovaniemen hovioikeuden tuomiopiiriin, Päijät-Hämeen maakunta siirretään nykyisestä Kouvolan hallinto-oikeuden tuomiopiiristä Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuomiopiiriin ja lisäksi selvitetään Hyvinkään käräjäoikeuden siirto Turun tai Helsingin hovioikeuden tuomiopiiriin. Uudistus on tarkoitus tulla voimaan 1.1.2014 lukien.
Lakimiesliitto vaikuttaa uudistuksen toteutumiseen monin eri tavoin. Liitto on mukana oikeusministeriön asettamassa henkilöstötyöryhmässä, jonka tehtävänä on muun muassa arvioida ja suunnitella kunkin yhdistyvän tuomioistuimen henkilöstömäärä ja -rakenne sekä henkilöstömäärä niissä tuomioistuimissa, joiden toimialue muuttuu uudistuksen johdosta. Työryhmän toimeksianto kestää 30.6.2014 saakka.
Lakimiesliitto on osallistunut yhteistoimintaneuvotteluihin, jotka on pidetty Kouvolan hallinto-oikeudessa, Kouvolan hovioikeudessa, Rovaniemen hallinto-oikeudessa, Oulun hallinto-oikeudessa, Kuopion hallinto-oikeudessa ja Itä-Suomen hovioikeudessa. Yhteistoimintaneuvottelut järjestetään vielä vuoden 2012 aikana Hämeenlinnan hallinto-oikeudessa sekä tarpeen mukaan Rovaniemen hovioikeudessa ja Turun hovioikeudessa tai Helsingin hovioikeudessa.
Tavoitteena sivukansliat Kouvolaan ja Rovaniemelle
Lakimiesliitto on edellyttänyt, että oikeusministeriö muuttaa suunnitelmiaan niin, että Kouvolaan ja Rovaniemelle perustetaan pysyvä sivutoimipiste eli sivukanslia. Rakenneuudistuksesta annetun hallituksen esityksen (HE 153/2012 vp) mukaan Itä-Suomen hovioikeudella olisi pysyvä istuntopaikka Kouvolassa ja yhdistettävillä hallinto-oikeuksilla Kouvolassa ja Rovaniemellä.
Pysyvillä istuntopaikoilla ei olisi tuomioistuinten kansliaa eikä henkilökuntaa, vaan tuomioistuimet järjestäisivät niissä tarvittaessa pääkäsittelyjä ja suullisia istuntoja. Edellä mainitusta poiketen Itä-Suomen hovioikeudella voisi kuitenkin siirtymäkautena, enintään kuitenkin vuoden 2016 loppuun saakka, olla henkilöstöä Kouvolassa siellä järjestettävien pääkäsittelyjen hoitamiseksi.
Lakimiesliitto katsoo, että tuomioistuintilastot puoltavat sivukanslioiden perustamista. Kouvolan hovioikeudessa järjestettiin vuonna 2011 asianosaisten läsnäoloa edellyttäviä pääkäsittelyä 276 rikosasiassa, 119 riita-asiassa ja yhdessä hakemusasiassa eli yhteensä 396 asiassa. Jatkossakin nämä vuositasolla 400 pääkäsittelyä on pidettävä Kouvolassa tai sitä lähellä olevissa matkakäräjäpaikkakunnilla. Myös hallinto-oikeudet ovat järjestäneet vuonna 2011 suullisia käsittelyjä ja katselmuksia, joiden määrän voidaan arvioida merkittävästi lisääntyvän Lapin alueella muun muassa kaivos- ja tuulivoimapuistohankkeiden myötä.
Henkilöstöltä ei voida edellyttää, että he myyvät asunnot, ottavat perheen mukaan uudelle paikkakunnalle ja matkustavat vanhalle paikkakunnalle istumaan suullisia istuntoja ja pääkäsittelyjä 2–3 päivänä viikossa.
Lakimiesliitolla useita reunaehtoja uudistuksessa
Yhteistoimintaneuvotteluista ja muutoin uudistuksen kohteena olevalta jäsenistöltä saadun palautteen perusteella Lakimiesliitto on asettanut reunaehtoja uudistuksen toteuttamiselle. Lakimiesliitto edellyttää, että siirtymäkauden tulee olla huomattavasti esitettyä pidempi. Ottaen huomioon uudistuksen laajuuden siirtymäkauden tulee olla kaikkien muutosten kohteena olevien tuomioistuinten kohdalla vuoden 2016 loppuun saakka.
Lakimiesliitto edellyttää, että määräaikaisten asemaan kiinnitetään erityistä huomiota. Heitä tulee kohdella yhdenvertaisesti vakituisen henkilöstön kanssa. Uudistuksen kohteena olevissa tuomioistuimissa on paljon ja pitkiä määräaikaisia palvelussuhteita. Virkoja on jätetty täyttämättä tai ne on täytetty vain lyhyeksi määräajaksi. Oikeusministeriön tulee antaa lupa määräaikaisesti täytettyjen virkojen vakinaistamiseen. Määräaikaisilla tulee olla mahdollisuus hakea Heli-järjestelmän kautta määräaikaisia virkoja.
Tuomareiden ja esittelijöiden palvelussuhdeturva tulee taata henkilöstöpoliittisia periaatteita noudattaen. Siirtymistä alemman palkkaluokan virkaan tulee tukea pysyvällä henkilökohtaisella lisällä. Oikeusministeriö onkin alustavasti suhtautunut myönteisesti siihen, että mikäli tuomarit ja esittelijät siirtyvät oikeusministeriön hallinnonalalla alemman vaativuusluokan virkoihin, heille maksetaan palkanerotus kahden vuoden ajalta. Virkaehtosopimusten ja valtion työmarkkinalaitoksen sekä oikeusministeriön hallinnonalan mukaisista, siirtymisen johdosta henkilöstölle kuuluvista eduista ja korvauksista neuvotellaan henkilöstötyöryhmässä.
Aktiivista vaikuttamista ja uhkakuvia
Lakimiesliitto on ollut aktiivinen lausunnonantaja sekä tehnyt kannanottoja uudistuksen eri vaiheissa. Uudistus koskee erityisesti tuomareita ja esittelijöitä.
Tällä hetkellä tilanne näyttää siltä, että kaikki tuomarit ja esittelijät eivät voi muuttaa perheen, puolison työpaikan ja muiden syiden vuoksi satojen kilometrien päähän uuteen toimipisteeseen. Säännöksistä seuraa, että jos tuomari ei siirry työskentelemään uudelle paikkakunnalle, nimittävän viranomaisen on annettava hänelle hakemuksetta ero (perustuslaki 103 § ja valtion virkamieslaki 47 §).
Tuo nimittävä viranomainen on tasavallan presidentti. Ollaanko tähän valmiita Suomen kaltaisessa oikeusvaltiossa? Lakimiesliitto tekee kaikkensa, jotta uhkakuvat jäävät uhkakuviksi. Niiden toteutuminen olisi kestämätöntä.
