Huumesätkä, ole hyvä!
Viime aikoina on käyty laajaa keskustelua siitä, pitäisikö humausaineiden käyttörikosten rangaistavuudesta luopua eli poistaa kyseinen rikosnimike laista. Asia tuli julkisuuteen, kun kaksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen virkamiestä julkaisi laitoksen virallisilla sivuilla ”räväkän” kirjoituksen asiasta.
Tämän jälkeen asiaa on käsitelty eri yhteyksissä ja tilaisuuksissa. Kyse ei kuitenkaan ole siitä, että rangaistavuuden poistaminen tarkoittaisi kannabiksen laillistamista.
Asiassa on selvästi kaksi vastakkaista näkemystä. Rangaistavuuden poistamista puoltavat pelkäävät nuorempien ikäluokkien keskuudessa varsin yleisten huumekokeilujen leimaavan nuo nuoret rikollisiksi. Tämä saattaa haitata opiskelu- tai työpaikan saamista. Se taas voisi johtaa nuoren syrjäytymiseen.
Vastakkaisia näkemyksiä ovat esittäneet ainakin poliisin edustajat. Nykyisin huumausaineen käyttörikoksen piiriin menee jo melko iso määrä ainetta. Tämän ovat rikollisetkin huomanneet ja vievät kerrallaan asiakkaalle vain käyttöannoksen verran.
Poliisi ei varsinaisesti ”vahtaa” huumeiden käyttäjiä, vaan nämä rikokset tulevat esille muiden rikosten yhteydessä, koska suurimpaan osaan huumeiden käyttörikoksista liittyy muita vakavampia rikoksia. Esimerkiksi huumerattijuoppoja tavattiin viime vuonna lähes 5 600 ja niitä, joilla oli elimistössään sekä alkoholia että huumetta, 900.
Ennaltaehkäisyä pitäisi tehostaa. Keinoista taitaa vain olla pulaa.
Yksi painava peruste on myös se, että muutos toisi aivan uusia mahdollisuuksia törkeälle huumausainerikollisuudelle, joka jo muutoinkin on paikoitellen kovassa kasvussa.
Huumausaineen käyttörikos johtaa usein muiden isompien rikosten jäljille, jolloin poliisi voi tehdä kotietsintöjä ja aloittaa varsinaisen rikostutkinnan.
Tutkinnanjohtaja tai syyttäjä voi nytkin antaa käyttörikoksesta pelkän huomautuksen.
Siitä eri osapuolet ovat pitkälti samaa mieltä, että ennaltaehkäisyä pitäisi tehostaa. Keinoista taitaa vain olla pulaa.
On esitetty myös, että huumeongelman hoitaminen siirrettäisiin sosiaali- ja terveystoimen tehtäväksi. Tämä ei varmasti ole aivan yksinkertainen ratkaisu, kun otetaan huomioon menossa olevat suuret uudistukset ja ainainen resurssipula. Myöskään tämän alan lisäosaamista ei ole helppo kovin nopeasti saada.
