Hyöty irti somesta

Sosiaalinen media eli some on viime vuosien aikana muuttunut erottamattomaksi osaksi modernia työympäristöä.

– Se, ettei hyödyntäisi lainkaan sosiaali­sen median palveluja, on mielestäni sama kuin katsoisi maailmaa vain toisella silmällä, toteaa asianajotoimisto Castrén & Snellmanin senior associate ja sosiaalisen median asiantuntija Jaakko Lindgren.

Tiedon jakaminen, ajankohtaisten aiheiden seuraaminen ja ammatillisen pätevyyden kartuttaminen on entistä helpompaa, jos osaa hyödyntää sosiaal­isen median palveluja oikein.

– Tiedon hankkimiseen tai vaikkapa oikeanlaisten kontaktien kartuttamiseen sosiaalinen media on aivan ehdoton. Juridiikan rintamalla niin kotimaassa kuin maailmallakin tapahtuvien aktiivisten oikeudenkäyntien ja juridisen kehityksen ymmärtämistä sekä kotimaisen keskustelun seuraamista sosiaalisen median palvelut helpottavat huomattavasti, Lindgren sanoo.

Yksityisyyden kanssa tarkkana

Lindgrenin oman kokemuksen mukaan myös työnantaja ymmärtää hyvin sosiaa­lisen median edut.

– Ainakin itse olen ollut työyhteisöissä, joissa sosiaalinen media on nähty yhtenä viestintäkanavana muiden joukossa, osana normaalia työympäristöä. Koen aika vieraaksi sellaisen työnantajan, joka suhtautuisi sosiaalisen median käyttöön negatiivisesti.

Lindgrenin mukaan monet sosiaalisen median palvelut tarjoavat tehokkaan, edullisen ja helpon viestintä­kanavan.

– Olisi hassua olla kannustamatta myös työntekijää hyödyntämään näitä vaihtoehtoja.

Samalla sosiaalisen median parissa on hyvä muistaa, että yksityisyys saattaa ajoittain olla koetuksella.

– Etenkin juristin työssä on hyvä muistaa, että myös yksityishenkilönä täytyy noudattaa salassapitosäännöksiä. Harva juristi voi kovinkaan yksityiskohtaisesti kertoa työtehtävistään esimerkiksi Facebookissa. Varsinkin virkamiehen, tuomarin ja asianajajan rooli jatkuu myös työajan ulkopuolella huolimatta siitä, toimiiko työn­antajan profiilissa vai oman privaattitilinsä kautta.

Somen yksityiskäyttöön työaikana Lindgrenillä on selvä mielipide.

– Juristi kantaa aina loppupeleissä itse vastuun omasta työstään. En kannata sellaista työpaikkaa, jossa työtä ylipäänsä kytätään, oli kyse sitten kahvitauon pituudesta tai Facebookissa surffailusta. Nykyaikaisen tietotyön parissa työn ja vapaa-ajan erottaminen on vaativaa. Juristin täytyy siis itse huolehtia, että työt tulevat tehtyä, vaikka välillä haluaisi lukea iltapäivälehtiä, juoda kahvia tai seurata sosiaa­lista mediaa.

Vaikka kyseessä on suhteellisen tuore ilmiö, näkee Lindgren pahimpien ylilyöntien olevan jo historiaa.

– Alkuun monet saattoivat jakaa tietoa avoimemmin, mutta ymmärryksen kasvaessa käsitys yksityisyydestä on syventynyt ja ihmiset ovat aiempaa varovaisempia jakaessaan henkilökohtaista tietoa.

Lindgren myös muistuttaa, että vaikka palveluntarjoaja mainostaisi palveluaan ilmaisena, käyttäjät maksavat siitä luovuttamalla henkilötietonsa palvelun käyttöön.

– Markkinoinnissa osataan tehokkaasti hyödyntää henkilötietoja, joten tiedot, jotka jaamme itsestämme, muuttuvat nopeasti kauppa­tavaraksi.

Apuväline etätyöhön

Juristin työhön sosiaalinen media tarjoaa monia tehokkaita ratkaisuja. Brändin rakentamisessa, asiakkaiden ja kohderyhmien kontaktoinnissa ja tavoittamisessa sekä palvelujen markkinoinnissa some on käytännöllinen ja edullinen kanava. Itse työn sisältö kannattaa kuitenkin sijoittaa joillekin muille alustoille.

Juristin työssä olennaista on asiak­kaiden neuvominen ja palveleminen sekä juridisten dokumenttien laatiminen. Aika monet hyödyntävät jo nyt erilaisia keinoja osallistua palavereihin etänä tai jakaa dokumentteja työryhmän kesken. Nämä työkalut mahdollistavat yhteistyön niin eri puolilla Suomea kuin maailmallakin ilman, että tarvitsee olla fyysisesti paikalla.

– Uskon, että uudet innovaatiot tuovat lähivuosina yhä uusia tapoja hyödyntää tietoverkkoja ja sosiaalista mediaa myös juristin työssä, Lindgren arvelee.