Iisalmesta Minskiin Ylä-Savon lakimiehillä pitää kiirettä

Olvi-konsernin liiketoiminnan ohjauksesta ja lakiasioista vastaava johtaja Mikko Paananen on tottunut matkustamaan. Vuositasolla reissun päällä kuluu nelisenkymmentä työpäivää.

– Matkustaminen on välttämätöntä, sillä on tärkeää päästä kontaktiin niiden ihmisten kanssa, jotka toimivat paikan päällä kussakin maassa. On oltava selvillä erilaisista toimintakulttuureista ja -tavoista, Paananen toteaa.

Iisalmessa kotipaikkaa pitävään Olvi-konserniin kuuluvat tytäryhtiöt Virossa, Latviassa, Liettuassa ja Valko-Venäjällä. Konserniyhtiöiden palveluksessa on yhteensä noin 2 000 työntekijää.

– Joka maassa on oma yhtiönsä ja brändinsä. Pyrimme entistä tiiviimpään ja yhtenäisempään toimintatapaan sekä löytämään synergioita kaikissa toiminnoissa, kuten tuotekehityksessä, hankinnoissa ja raportoinnissa. Suomen ja Valko-Venäjän toimintaympäristöt edustavat aivan ääripäitä Euroopassa. Kulttuurierot eri maiden välillä ovat kuin suola mausteena, Paananen kuvailee.

Ennen Olville tuloa hän työskenteli seitsemän vuotta Ponsse Oyj:n talousjohtajana. Sitä ennen tutuksi tuli kotimainen pankkitoiminta, joka sekin tarjoaa hyviä eväitä teollisuuden tehtäviin.

– Nykyisessä tehtävässäni liiketoiminnan ohjaukseen ja kehittämiseen liittyvät kysymykset ovat selkeästi ykkössijalla, mutta juridiikka tulee vastaan etenkin sopimuspuolella, verotuksessa ja tavaramerkeissä, Paananen puntaroi.

Kielitaito tarpeen

Mikko Paanasen mukaan juristit ovat hoitaneet parhaiten hommansa silloin, kun heitä ei nimien kirjoittamisen jälkeen enää tarvita.

– Sopimuksia laadittaessa korostuu ennakoinnin merkitys, ennaltaehkäisevä näkökulma. Kaikkien osapuolten intressissä on se, että asiat menevät jouhevasti eteenpäin. Tämän tavoitteen saavuttamisessa juristeilla on merkittävä rooli.

Sukkulointi kansainvälisessä liiketoiminnassa on saanut savolaistuneen Paanasen ymmärtämään monipuolisen kielitaidon merkityksen.

– Englanti on välttämätön työkieli, mutta nykyisessä tehtävässä venäjä on kaikissa tytäryhtiöissä todella hyvä valtti. Omat venäjän kielen opintoni alkoivat viime syksynä, joten tervehdykset alkavat jo sujua, Paananen tunnustaa.

Olvi-konsernin johtaja on valmis hyväksymään ajatuksen siitä, että Itä-Suomen kunnissa venäjän kieli voisi korvata ruotsin kielen opinnot.

– Itäsuomalaisille nuorille olisi venäjästä paljon enemmän hyötyä kuin ruotsista. Venäjän osaajille on tarvetta monissa yrityksissä ja muillakin työpaikoilla, Paananen huomauttaa.

Runsaat matkapäivät ovat verottaneet osallistumista paikallisten lakimiesten yhteisiin rientoihin.

– Kun on useita vuosia paikkakunnalla asunut, väki on toki tullut tutuksi. Työtehtävät tuntuvat vain niin hektisiltä, ettei tule oltua kovin paljon tekemissä paikallisten kollegojen kanssa. Järjestöaktiivisuuden osalta on katsottava peiliin. Lakimiesliiton jäsenille on tarjolla monipuolisia palveluja ja ohjelmaa, mutta niiden hyödyntäminen on itsestä kiinni, Paananen korostaa.

Tuottavuusohjelma puree

Valtion tuottavuusohjelma näkyy kentällä. Pohjois-Savon maistraatin Iisalmen yksikössä ylitarkastajana työskentelevä varanotaari Kaisa Sahlström-Kärkkäinen on huomannut työtahdin tiukentuneen.

– Edunvalvonta-asioita on paljon maakunnan ikärakenteesta johtuen. Valtion tuottavuusohjelman takia meillä ei ole voitu täyttää kaikkia virkoja. Toisaalta tykkään, kun on paljon töitä, Sahlström-Kärkkäinen tunnustaa.

Iisalmen yksikössä työskentelee kaksi ylitarkastajaa. Sahlström-Kärkkäinen toimii holhoustoimen esittelijänä, minkä lisäksi työtehtäviin kuuluu muun muassa turvakieltopäätösten tekeminen ja perukirjojen osakasluetteloiden vahvista­minen.

– Työtehtävät liittyvät pääsääntöisesti holhoukseen. Turvakieltoasioita meillä käsitellään harvoin.

Väestön ikääntyminen ja nuoremman sukupolven muutto työn perässä suurempiin keskuksiin näkyvät holhoussektorilla Iisalmen seudulla.

– Edunvalvoja voidaan määrätä henkilölle, joka on itse kykenemätön hoitamaan taloudellisia asioitaan ja omaisuuttaan. Yleinen edunvalvoja määrätään, ellei ole ketään muuta sopivaa henkilöä edunvalvojaksi. Lupa- ja määräämisasioissa ratkaisun tekee henkikirjoittaja ylitarkastajan esittelystä.

Haastavia tilanteita

Kevyin perustein edunvalvojaa ei lähdetä määräämään, sillä edunvalvonnalla puututaan ihmisen perusoikeuksiin. Mikäli asiat saadaan järjestymään esimerkiksi sosiaalitoimen avustuksella, ei edunvalvojaa määrätä.

– Asiakaskontaktimme ovat hyvin haastavia. Kun ihmiset ottavat meihin yhteyttä ensimmäistä kertaa, he ovat usein kohdanneet suuren kriisin, kuten läheisen sairastumisen tai huoltajan kuolemisen. Meidän pitää selvittää heidän tilanteessa mahdollisimman perusteellisesti ja hienovaraisesti oikean ratkaisun tekemiseksi. Päämiesehdokkaita on hyvin monenlaisia, Sahlström-Kärkkäinen tunnustaa.

Vaikka hän pitää työtään hyvin mielenkiintoisena, jostain hän olisi valmis luopumaan.

– Yleisten edunvalvojien tilintarkastusta on hyvin suuri määrä, mutta siihen on tulossa muutosta sähköisen asioinnin myötä.

Kaisa Sahlström-Kärkkäinen toivoo löytävänsä tulevaisuudessa virkaveljiä ja -siskoja myös omalta kotiseudultaan.

– Toiveenani olisi, että lakimieskuntaa olisi myös täällä, eikä väkeä keskitettäisi pelkästään isoihin keskuksiin. Tämä olisi tarkoituksenmukaista myös asiakaspalvelun kannalta.

Tuttuja asiakkaita

Pohjois-Savon käräjäoikeuden Iisalmen kanslian osaston johtajana toimiva Hannu Laitinen on kaiken nähnyt käräjätuomari. Viiden käräjätuomarin kansliaa johtava Laitinen pyörittää hallintoa ja istuu käräjiä. Pohjois-Savon käräjäoikeudessa käsitellään koko Itä-Suomen ulosottovalitukset ja niistä puolet Iisalmessa.

– Olemme liian pieni virasto, jotta tiettyihin asioihin voisi erikoistua. Kaikki jutut jaetaan vuorollaan osaston jokaiselle tuomarille sitä mukaa kuin ne meille tulevat, Laitinen kuvailee.

Iisalmi on ollut Hannu Laitisen asuinpaikkana yli 30 vuotta ja oikeutta hän on jakanut alueella jo vuodesta 1984 lähtien. Pitkään paikkakunnalla asunut Laitinen tuntee asiakaskunnan ja lakimiehet.

– Paikallisten lakimiesten kanssa asioiden hoito on jouhevaa, sillä tunnemme toistemme tavat. Pelisäännöt pienellä paikkakunnalla ovat selvillä; pettää ei voi kuin kerran. Täällä on reilu peli.

Vapaus palkitsee

Hannu Laitinen olisi valmis luopumaan osasta käräjäoikeuteen tulevista jutuista.

– Merkittävä osa käsiteltävistä jutuista on sellaisia, että oikea käsittelijä olisi terveydenhoitoviranomainen. Suomalaisessa oikeusjärjestelmässä jokainen saa valitettavasti ajaa rajattomasti omaa, miten järjetöntä asiaa tahansa ja tähän meidän on tyydyttävä, Laitinen huokaa.

– Parasta työssä on vapaus. Saa hoitaa asioita itsenäisesti, eikä ole virka-aikaa, mutta toisaalta ei ole myöskään ylityökorvauksia. Palkitsevaa on myös se, kun saa sovintoja aikaan osapuolten välillä, käräjätuomari jatkaa.

Laitinen olisi halunnut pitää lautamiehet nykyistä useammin päätöksenteossa.

– Lautamiesten käytön vähentämisestä on hyötyä kustannusvinkkelistä katsottuna. Minä tykkäsin istua lautamiesten kanssa, kun heitä pystyi käyttämään ikään kuin peilinä omille ajatuksilleen. Lautamiehille voi heittää omia ajatuksia testimielessä ja katsoa, mitä nämä niihin vastaavat.

Kirjallisessa menettelyssä ratkottavien juttujen tuomioiden kaavamaisuus saa kokeneelta käräjätuomarilta moitteita.

– Kirjallisessa käsittelyssä tuomari ei edes näe vastaajaa. Kun rangaistukset menevät taulukoiden mukaan, tarvitaanko silloin tuomaria lainkaan, Laitinen kysyy.

Maailma muuttuu

Ylä-Savon elämänmeno on henkirikostilastojen mukaan siistiytynyt, mutta työttömäksi käräjätuomarit eivät ole ­jääneet.

– Talousrikosjutut ovat vaikeita ja laajoja kokonaisuuksia. Aiemmin tyypillinen rikos oikeudessa oli murtovarkaus. Tänä päivänä tyypillisimpiä ovat seksi- tai pahoinpitelyjutut. Ulkomailta tullaan tehtailemaan maksuvälinepetoksia ja muita omaisuusrikoksia. Käsittelyssä on ollut myös liike- ja perhesuhteisiin liittyviä riitoja.

Hannu Laitinen toimii Suomalaisen Lakimiesyhdistyksen Ylä-Savon paikallisyhdistyksen puheenjohtajana. Haasteet sillä suunnalla ovat tuttuja.


– Toiminta kaipaisi piristystä. Olemme valmiita entistä tiiviimpään yhteistyöhön Lakimiesliiton kanssa.

Lakimiesliiton toimintaan Hannu Laitinen on tyytyväinen.

– Edunvalvonta ja palkka-asiat tuomareiden osalta on hoidettu ihan kohtuullisesti, tulee tunnustusta Savosta.