XLII Lakimiespäivää vietettiin aurinkoisissa tunnelmissa. Syyskuun viimeisen päivän kesäaurinko helli yli 1 300 päistä lakimiesyleisöä, joka kauniin sään lisäksi nautti myös päivän seminaarien ja lakimiesmessujen annista. Lakimiespäivän kolme suurta teemaa – lakimies johtajana, lakimies terapian tarpeessa työstään ja lakimiesidentiteetti – koettiin ajankohtaisiksi ja onnistuneiksi valinnoiksi.
Lakimiesliiton puheenjohtaja Risto Nuolimaa muistutti päivien avauspuheessaan, että lakimiesten tärkein tehtävä on palvella yhteiskuntaa oikeuden toteutumiseksi.
– Oikeudenmukaisuus on yhteiskuntamme perusarvo. Se koskee myös palvelujen tuottamista. Jokainen palvelunsaaja odottaa tulevansa kohdelluksi oikeudenmukaisesti ja vastaavasti jokaisen palveluntuottajan odotetaan toimivan oikeudenmukaisesti, Nuolimaa painotti.
Hänen mukaansa oikeusturvaa edistävät yhteiskunnalliset palvelut vaativat jatkossakin kehittämistä.
– Seuraavan kymmenen vuoden aikana noin 60 prosenttia tuomareista siirtyy eläkkeelle, joten erityishuomio on kiinnitettävä tuomioistuinharjoittelupaikkojen lisäämiseen, muuten ei uusia tuomareita saada riittävästi. Tämä vaatii hallituksen taloudellisia panostuksia, Nuolimaa vaati.
Yhdenvertaisuus paremmaksi
Tuore oikeusministeri Anna-Maja Henriksson lupaili monia uudistuksia oikeusministeriön lainvalmistelusektorilla. Yhdeksi keskeisimmistä hankkeista hän nimesi kansalaisten yhdenvertaisuuden parantamisen.
– Syrjintä etnisen alkuperän perusteella on kielletty. Sen sijaan syrjintä muilla perusteilla, kuten vammaisuuden tai iän perusteella, on kielletty lähinnä vain työelämässä. Hallitus on sitoutunut antamaan ehdotuksen uudeksi lainsäädännöksi, joka turvaa tehokkaasti yhdenvertaisuuden syrjintäperusteesta riippumatta, oikeusministeri lupasi.
Hän painotti puheessaan myös hallituksen tehostettua työtä harmaan talouden torjumiseksi. Henrikssonin mukaan rehellisiä yrittäjiä pitää palkita ja vastaavasti epäreilu ja rikollinen yritystoiminta pitää kitkeä. Samassa yhteydessä oikeusministeri myönsi, että osa erityisesti talousrikosoikeudenkäynneistä kestää liian pitkään. Hänen mukaansa asioiden käsittelyä pyritäänkin tehostamaan tuomioistuinten ja syyttäjien asianhallintajärjestelmien uudistuksella ja panostuksella talousrikollisuuteen erikoistuviin syyttäjiin ja tuomareihin.
Johtaminen ei ole juridiikkaa
Itse seminaareista aamupäivän puheenaiheeksi nousi kysymys lakimiehestä johtajana. Keskon pääjohtaja, vuorineuvos Matti Halmesmäki johdatti yleisön miettimään, onko oikeustieteellisestä tutkinnosta hyötyä johtajan tehtävässä. Halmesmäki itse uskoi, että oikeustieteen opinnot luovat johtajan tehtäviin elämänmittaisen option.
Hänen mielestään juristit pärjäävät hyvin esimiehen roolissa, koska he koulutuksensa ansiosta kykenevät hahmottamaan kokonaisuuksia ja selvittämään ongelmia, ovat luotettavia ja usein myös johdonmukaisia.
Halmesmäki painotti, että juristeja on aivan liian vähän elinkeinoelämän johtotehtävissä.
– Uskon kuitenkin, että juristien määrä elinkeinoelämässä nousee, Keskon pääjohtaja arvioi toiveikkaasti.
Valtiokonttorin johtaja Timo Laitinen yhtyi Halmesmäen näkemykseen juristin koulutuksen eduista esimiestehtävissä. Hän kuitenkin painotti, että on suuri virhe juridisoida johtaminen. Laitisen mukaan yhteiskunnassa on yleisesti nähtävissä sen lääketieteellistyminen ja oikeudellistuminen.
– Liian usein lääkärit medikalisoivat johtamisongelman ja määräävät sairauslomaa sen sijaan, että soittaisivat pomolle ja pyytäisivät tätä mukaan ratkaisemaan työntekijän ongelmaa.
Sama pätee hänen mukaansa myös juristeihin.
– Olemme hankalalla polulla, jos juristi juridisoi johtamisen. Johtaminen on vuorovaikutusta, johon juridiikka liittyy vain harvoin, Laitinen kiteytti.
Henkinen hyvinvointi huolena
Lakimiesten työ on tunnetusti hektistä ja rankkaa. Psykologi Helinä Häkkänen-Nyholmin mukaan Yhdysvalloissa on jo huolestuttu lakimiesten henkisestä hyvinvoinnista ja sama suuntaus on nähtävissä myös Suomessa. Nuoret Lakimiehet ry:n tekemän kartoituksen mukaan 72 prosenttia nuorista lakimiehistä tekee ylitöitä ja 68 prosenttia myöntää kokeneensa jonkinasteista työuupumusta.
Häkkänen-Nyholmin mukaan myötätuntouupumus on lakimiehille hyvin luonnollinen tapa reagoida, kun he toistuvasti joutuvat hoitamaan esimerkiksi vaikeita perhe- ja rikosoikeudellisia tapauksia. Masennuksen lääkkeeksi Häkkänen-Nyholm esitti lyhytkestoista terapiaa, ja traumanjälkeisen stressihäiriön tehokkaimmat hoitomuodot ovat hänestä kognitiivis-behavioraalinen terapia ja silmänliiketerapia.
Erityisesti silmänliiketerapian avulla pyritään Häkkänen-Nyholmin mukaan saamaan aikaan muutoksia mielikuvissa, tunteissa ja kehon reaktioissa. Se soveltuu hyvin myös asianomistajien ja todistajien stressireaktioiden hoitamiseen ja sen kautta voidaan helpottaa esiintymistä esimerkiksi oikeuden edessä.
Toimitusjohtaja, psykologi Ilkka Halava puhui omassa alustuksessaan yhteiskunnan muutoksesta ja sen vaikutuksista myös lakimiehen työhön. Hän totesi, että jo nyt Suomessa on arkipäivää se, että nuoret mentoroivat vanhempia työntekijöitä.
Halava uskoi myös yhteiskunnan siirtyvän entistä enemmän kohti rytmitaloutta, jota luonnehtii toimintojen eriaikaistuminen. Samalla olemme työelämässä siirtyneet vaiheeseen, jossa oman elämäntilanteen mukaan joko downshiftataan eli höllätään tahtia ja pidetään taukoa töistä tai overloadataan eli panostetaan esimerkiksi asunnon ostoon ja sen vuoksi tehdään enemmän töitä.
Samalla Halava kritisoi hyvin voimakkaasti suomalaista työkulttuuria, jossa työtä pidetään työnä vain, jos se tuntuu rangaistuksenomaiselta.
– Kun kysyn koulutustilaisuuksissani, kuinka moni on unelmatyössään, yleisöstä alle prosentti nostaa käden ylös, Halava sanoi.
Hän totesi myös, että liian usein suomalaisissa työyhteisöissä varotaan konflikteja, vaikka usein juuri konfliktit ovat haluttujen innovaatioiden ydin.
Jäsentensä näköinen liitto
Lakimiespäivän iltapäivä käytettiin lakimiesidentiteetin purkamiseen. Päivän suurimmat naurut saatiin, kun 16 vuotta televisiosarja Kotikadussa lakimiestä esittänyt Jukka Puotila nousi lavalle. Puotila oli pukeutunut tummaan pukuun, jonka hän kertoi kuvaavan Yleisradion puvustajan näkemystä juristista.
Vakavampaa faktaa lakimiesidentiteetistä saatiin kuulla Lakimiesliiton toiminnanjohtajan Jorma Tilanderin raportoidessa liiton teettämän identiteettikyselyn tuloksia. Hän kertoi, että kyselyn vastausten mukaan näkemykset liitosta eivät ole kovin kaukana siitä, millaisiksi lakimiehet ylipäätään koetaan.
– Lakimiesliitto on siis jäsentensä näköinen. Tämä on hyvä asia, mutta samalla tietysti täytyy miettiä, mikä on kehityksen suunta. Menevätkö liitto ja jäsenet yhtä jalkaa eteenpäin, vai jäämmekö miettimään aiempia saavutuksia? Tilander pohti.
Hän lupasikin Lakimiesliitolta entistä modernimpaa toimintaa vastauksena tutkimustuloksiin.
– Moderni toiminta on sitä, että ollaan mukana yhteiskunnan muutosprosesseissa, palvellaan jäseniä entistä paremmin ja reagoidaan toiveisiin nopeasti. Viestintä palvelee liiton tavoitteita ja saa liiton näyttämään ammattimaiselta – jäsen voi olla liitostaan ylpeä. Liiton kivijalat – ammattiylpeys, vahva lakimiesidentiteetti, hyvä palkkataso ja korkeatasoinen koulutus – turvataan myös vuonna 2020, Tilander korosti.
Hän toi esille myös neljä tavoitetta, joiden eteen Lakimiesliitto jatkaa työskentelyään: lakimies-brändi, harmaan talouden torjunta, lakimiesten koulutustarjonta ja työsuojelu.
– Lakimiesliitto edellyttää, että jatkossa myös lakimiesten henkinen työsuojelu otetaan vakavasti. Emme ole supersankareita, vaikka teemme usein oikeuden puolesta sellaisia tekoja, joita olisi kohtuullista odottaa vain supersankareilta. On oikeus ja kohtuus, ettei yksikään lakimies näänny työnsä ääreen henkisesti loppuun palaneena, Tilander päätti puheensa.
"Jokaisen juristin velvollisuus ja oikeus"
Lapin yliopistossa opiskeleva Tommi Kivilehto osallistui Lakimiespäivään ensimmäistä kertaa. Parhaillaan Pretax Oy:stä opintovapaalla oleva Kivilehto oli lähtenyt päivään ystävien suosituksesta.
– Täällä saa ajankohtaista tietoa alan asioista ja mielenkiintoisia näkökulmia lakimiehen työsarkaan. Johtamiseen liittyvät asiat ovat tulleet päivän mittaan esille kattavasti ja mielenkiintoisesti.
Ennakolta Kivilehtoa kiinnosti eniten Keskon pääjohtajan Matti Halmesmäen alustus, mutta hänen mielestään yllättävänkin paljon kaikissa puheenvuoroissa painotettiin osaamisen tason muuttumista: ammattiosaamisen lisäksi tarvitaan yhä enemmän kielitaitoa ja vuorovaikutustaitoja.
Kivilehto uskoo osallistuvansa Lakimiespäivään myös tulevaisuudessa. Hän toivoo jatkossakin ajankohtaisten teemojen ja kysymysten käsittelyä.
– Jos tulossa on erittäin mullistava muutos, sitä voitaisiin käsitellä tarkemminkin.
Kivilehto itse on aiemmin osallistunut myös Taloushallintoliiton Tili- ja veropäiville. Niiden innoittamana Kivilehto mietti, että Lakimiespäiväkin voisi hyötyä kaksipäiväisyydestä.
– Aiheet ovat niin laajoja, että niitä on mahdotonta käydä monipuolisesti läpi yhden päivän aikana.
Lakimiesliiton toiminnasta Kivilehto nosti esiin myös Lakimiesuutiset, jota hän piti hyvin kattavana tietopakettina ja ennakoivan tiedon lähteenä – toisinaan hyödyllisenä taustamateriaalina myös tenteissä.
Lisää motivaatiota opiskeluun
Turussa toista vuotta opiskeleva Linda Finska oli niin ikään ensimmäistä kertaa mukana Lakimiespäivässä.
– Katsoin jo kesällä ainejärjestön nettisivuilta, että Lakimiespäivä vaikuttaa mielenkiintoiselta ja perusopiskelijatapahtumasta poikkeavalta tilaisuudelta, Finska totesi.
Finska piti Lakimiespäivän sisältöä monipuolisena ja luonnehti puhujia todella inspiroiviksi ihmisiksi.
– Sain motivaatiota opiskeluun ja hyödyllistä tietoa tulevaisuudenkin kannalta.
Ensimmäisen kerran perusteella Finskan odotukset tulevaisuuden Lakimiespäiviä kohtaan ovatkin korkealla.
– Tänä vuonna puhujat oli valittu todella hyvin ja he kaikki olivat persoonallisuuksia. Odotan samaa myös jatkossa.
Lakimiesliitto on tullut Finskalle tutuksi jo ensimmäisen opiskeluvuoden aikana järjestetyissä tilaisuuksissa.
– Työelämän kannalta koen, että liitosta saa hyödyllistä tietoa muun muassa siitä, mitä voi pyytää, kun hakee töitä – esimerkiksi palkkasuosituksista.
Kokemusperäistä analyysia
Suomen Apteekkariliiton entinen toimitusjohtaja Reijo Kärkkäinen oli Lakimiespäivässä mukana neljättä kertaa. Kärkkäisellä on takanaan pitkä työura paitsi Apteekkariliitossa myös sosiaali- ja terveysministeriössä. Eläkepäivilläänkin hän toimii yhä yliopistolla opetustehtävissä.
– Tällä kertaa päivän sisältö on ollut erityisen mielenkiintoinen siinä mielessä, että mukana on ollut paljon kokemusperäistä analyysia lakimiehen työstä. Itselleni mielenkiintoisia olivat johtamiseen liittyvät asiat, kun itsekin olen ollut pääosan elämästäni johtotehtävissä ja ihmisten kanssa tekemisissä. Useissa puheissa tuli hyviä kiteytyksiä: juristi on hyvä johtaja, mutta johtamista ei pidä juridisoida. Tämä on erittäin totta.
Kärkkäisen mielestä Lakimiespäivän suurin puute on se, että hyvin tiivis sisältö joudutaan painamaan yhteen päivään. Näin päivää ei pystytä teemoittamaan riittävän monipuoliseksi.
– Olisiko mahdollista pitää ensin yksi yleinen osio, minkä jälkeen toisen päivän aikana voitaisiin mennä sektorikohtaisiin asioihin. Tällöin paikalla olevat lakimiehet voisivat ryhmittyä omien intressialueidensa mukaan.
Tilaisuus tavata
Suomen Lain päätoimittaja Stina Wikberg piti Lakimiespäivään osallistumista jokaisen juristin velvollisuutena ja oikeutena. Neljättä kertaa mukana olleelle Wikbergille Lakimiespäivä on myös tilaisuus tavata yhteistyökumppaneita ja muita lakimiehiä.
– Olen juuri palannut perhevapailta töihin, ja tämä on kompakti tilaisuus nähdä ihmisiä eri organisaatioista ja kertoa, että olen taas takaisin töissä, Wikberg mietti.
Hänen mielestään tämänvuotisen Lakimiespäivän ohjelma oli hyvällä tavalla aiemmasta poikkeavaa.
– On ollut kiva, että kaikki esiintyjät eivät ole juristeja. Erityisen hyvä oli mielestäni Keskon Matti Halmesmäki.
Wikbergillä ei ollut erityisiä uudistustoiveita Lakimeispäivää kohtaan, vaan hänen mielestään nykykonsepti on toimiva. Erityisesti hän toivoi, että päivän taso pidetään korkealla, jotta osallistujamääräkin saadaan pidettyä nykyisellä tasolla.
Lakimiesliitolta Wikberg toivoi vielä aktiivisempaa otetta työmarkkina-asioissa.
– En itse työskentele ihan perinteisessä lakimiesammatissa tuomioistuimessa tai asianajotoimistossa, ja siksi liike-elämässä toimiva juristi kokee joskus olevansa vähän sivuraiteilla. Toivoisin, että lakimiesten työkuvien kirjo nähtäisiin vielä nykyistäkin laajemmin.
Alla osa Lakimiespäivän puheista referaatteina.
Referaatit on toimittanut Ritva Juntunen.
Referaatit:
Kaikilla lakimiesammateilla on oma palvelutehtävä Oikeudenkäyttöä tehostettava monin eri tavoin K. J. Ståhlberg -mitali professori Heikki Halilalle Lakimies johtajana Lakimies terapian tarpeessa
