Lähes 60 kunta-sektorin lakimiestä kokoontui huhtikuun lopulla Lakimiesliiton ja Kuntaliiton järjestämään iltapäivätilaisuuteen kuntatalolle keskustelemaan uudesta kuntalaista. Tilaisuuden avannut Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander totesi jo osallistujamäärän kertovan, että tällaisille tilaisuuksille on tarve. Tilander kertoi liittoon tulevien virka- ja työsuhdeneuvonnan yhteydenottojen lisääntyneen, minkä tuloksena myös neuvonnan resursseja on lisätty. Vastaavanlaisia tilaisuuksia tullaan tulevaisuudessa järjestämään säännöllisemmin, Tilander lupasi.
Kuntaliiton johtava lakimies Kirsi Mononen alusti kuulijajoukkoa uuden kuntalain sisällöstä ja muutoksista. Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen puolestaan esitelmöi tilaisuudessa kaatuneen sote-uudistuksen ongelmista.
Uusi kuntalaki selkeyttää ja velvoittaa
Uusi kuntalaki pyrkii selkeyttämään kuntien johtamista, palveluiden tuottamista ja järjestämisvastuuta sekä parantamaan asukkaiden vaikuttamismahdollisuuksia.
Laki velvoittaa kuntia laatimaan kuntastrategian. Strategiassa tulee ilmetä kunnan taloustrategian toteuttamiskeinot, henkilöstöpolitiikan toteuttaminen, keinot hyvinvoinnin lisäämiseksi ja palveluiden tuottamiseksi. Lisäksi kuntalaki velvoittaa kunnat laatimaan johtajasopimukset.
– Kuntastrategialla valtuusto luo puitteet kunnan elinvoimalle ja asukkaiden hyvinvoinnille sekä edellytykset asukkaiden suoralle vaikuttamiselle päätösten suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Kunnanhallitus vastaa kunnan toiminnan yhteensovittamisesta ja omistajaohjauksesta, Mononen kuvaili.
Kuntatalouden kannalta yksi merkittävin muutos on kuntatalousohjelma, joka korvaa nykyisen peruspalveluohjelman ja -budjetin. Ohjelmalla pyritään turvaamaan kuntatalouden vakautta, ja alijäämän kattamisvelvollisuutta tiukennetaan. Alijäämät tulee kattaa neljän vuoden aikana. Velvoite koskee myös kuntayhtymiä.
Uusi velvollisuus ilmoittaa sidonnaisuuksista parantaa päätöksenteon läpinäkyvyyttä. Ilmoitusvelvollisia ovat kunnanjohtaja, kunnanhallituksen, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajat ja varapuheenjohtajat, pormestari ja apulaispormestari sekä kunnanhallituksen ja maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia tehtäviä hoitavan toimielimen jäsenet.
Laki rajoittaa myös kuntien lainantakauksia markkinoilla toimiville yrityksille. Kunta voi taata kulttuurilaitostensa ja kuntayhtiöiden lainoja. Yksityisten yritysten lainantakaukset kielletään.
Kuntalaisten vaikuttamista edistetään
Kunnan on asetettava nykyisen vanhusneuvoston lisäksi nuorisovaltuusto sekä vammaisneuvosto, joille on annettava mahdollisuus vaikuttaa. Nämä vaikuttamistoimielimet voivat olla myös kuntien yhteisiä.
Kunnan toimintaa ja päätöksentekoa tulee avata kuntalaisille myös verkkoviestinnän keinoin.
– Viestinnässä keskeistä on avoimuus ja vuorovaikutus. Sekä valmisteluvaiheen asiakirjat että päätökset julkaistaan netissä, Mononen kertoi.
Kuntavaalit esitetään siirrettäväksi huhtikuulle, jolloin valtuuston toimikausi alkaisi kesäkuun alusta. Lokakuun 2016 kuntavaalit siirretään huhtikuulle 2017. Samalla nykyisten valtuustojen toimikautta ehdotetaan jatkettavaksi toukokuun 2017 loppuun.
Mikä sote-uudistuksessa meni pieleen?
Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Arto Sulonen analysoi iltapäivätilaisuuden puheenvuorossaan sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistuksen valmisteluprosessia. Sulosen mukaan koko sote-uudistus oli alkumetreistä saakka ongelmissa.
– Uudistuksessa keskityttiin pääasiassa rakenteisiin vaikutusarviointien, erityisesti taloudellisten vaikutusten arviointien jäädessä liian vähälle huomiolle. Koska poliittinen konsensus oli lyönyt lukkoon rakenteita, joita virkamiesvalmistelun oli lähes mahdoton toteuttaa, virkamiesten argumentaatiosta tuli poliittista, Sulonen arvioi.
Kun oppositio- ja hallituspuolueet solmivat maaliskuussa 2014 poliittisen sopimuksen, muuttui uudistuksen valmisteluaikataulu miltei mahdottomaksi.
– Vähän kuin kilpajuoksijoille olisi annettu tehtäväksi juosta 10 000 metriä, mutta aikaa siihen olisi vain 20 minuuttia, Sulonen vertasi.
Sote-uudistuksen lopulta kaatanut perustuslakivaliokunta kiinnitti päätöksessään huomiota kolmeen seikkaan: kansanvaltaisuuteen, sääntelyn kokonaisuuteen ja rahoitukseen.
Kansanvaltaisuutta arvioidessaan perustuslakivaliokunta tiukensi tulkintaansa kuntien vaikuttamismahdollisuudesta. Perustuslakivaliokunta arvioi kokonaisuutta eri kokoisten kuntien tosiasiallisten vaikutusmahdollisuuksien näkökulmasta. Sulosen mukaan tämä on tiukempi tulkinta kuin perinteinen kielto antaa yksittäiselle kunnalle määräysvalta kuntayhteistyössä.
Sääntelyn kokonaisuudesta perustuslakivaliokunta totesi, että sote-uudistuksessa lukkoon lyöty rakenne ilman kattavia talousvaikutusarviointeja ei ollut hyvää valmistelua.
Rahoituksen osalta perustuslakivaliokunta totesi, että uudistus olisi yhdessä valtionosuusuudistuksen ja valtionosuuksien leikkausten kanssa johtanut osassa kunnista kohtuuttomiin, jopa seitsemän prosenttiyksikön kunnallisveron korotuksiin keskipitkällä aikavälillä.
Uusi hallitus jatkaa sote-uudistuksen valmistelua. Sulosen mukaan realistinen aikataulu työlle on noin kaksi vuotta. Ensin tarvitaan aikaa mallin etsimiseen, tämän jälkeen pykälien kirjoittamiseen.
Teksti: Matti Keränen
Kuvat: Tarja Niemelä
