Iltavirkut altavastaajina

Kellojen siirtäminen kaksi kertaa vuodessa jakaa mielipiteitä. Kesäajan tarkoituksena on säästää valoisia tunteja iltaan sen sijaan, että ne haaskataan aamuisin nukkumiseen.

Siirrolla on Suomea enemmän merkitystä Keski-Euroopassa. Suomalaisten ­iltavirkkujen näkökulmasta kyse onkin lähinnä kiusanteosta. Toimivalta asiassa on EU:lla ja siitä säädetään direktiivillä.

Lobbareita joka lähtöön

Kesäaika on ollut yllättävän kiihkeä poliittinen kysymys ympäri maailmaa jo yli sadan vuoden ajan – ei kuitenkaan valon vaan rahan takia. Yksi perustelu kesäajalle on ollut energian säästäminen. Mahdollisesti sitäkin merkittävimpiä taustatekijöitä ovat olleet liiketaloudelliset intressit ­aina ranskanperunoista urheiluvälineisiin.

Kesäajan puolesta ovat lobanneet erityisesti kauppaliikkeiden ja pikaruoka­ravintoloiden omistajat sekä urheilusektorin ja turismin puolestapuhujat. Vastustajiin ovat kuuluneet erityisesti maanviljelijät. Lehmät kun eivät kesäaikaan siirtymistä hallitse.

Yksi ensimmäisiä kesäaikalobbareita oli englantilainen ulkoilmaihminen William Willett, joka vuonna 1905 huomasi lontoolaisten hukkaavan valoisat aamut nukkumiseen. Willet oli myös innokas golffari, eikä hän pitänyt siitä, että auringon­lasku päätti hänen golfkierroksensa lyhyeen. Willettin alulle panema esitys sai monia kannattajia kuten Winston Churchillin, Edward VII:n sekä Harrodsin toimitusjohtajan. Esitys kaatui niukasti vuonna 1909.

Sota toi kesäajan

Kesäaika otettiin Euroopassa käyttöön ensimmäisen maailmansodan ajan Saksassa. Taustalla oli tavoite vähentää keinovalaistusta iltaisin ja säästää siten hiiltä. Britannia seurasi perässä, samoin Yhdysvallat. Sodan jälkeen kesäajan suosio kuitenkin näivettyi. Uudestaan kesäaika yleistyi keskellä toisen maailmansodan melskeitä, jolloin sitä kokeiltiin myös Suomessa.

Sittemmin kesäaikaa on riepoteltu suuntaan ja toiseen lobbareiden, poliitikkojen ja lainsäätäjien hampaissa eri puolilla maailmaa. Kesäajan puolustajien ja vastustajien argumenttien kirjo on ollut laaja. Kesäaikaa on perusteltu usein energiansäästöllä, vaikka sellaisesta ei ole olemassa selvää näyttöä. Lisääntynyt valoisa aika saattaa myös kasvattaa energian käyttöä, sillä se lisää liikkumista ja bensiinin kulutusta.

Kesäajan on myös väitetty vähentävän liikenneonnettomuuksia ja rikollisuutta valoisampien iltojen takia. Toisaalta lisääntyvä väsymys lisää onnettomuus­riskiä. Tutkimustulokset ovat kaiken kaikkiaan erittäin ristiriitaisia.

Pontimena taloudellinen hyöty

Kesäaikaan on aina liittynyt voimakkaita taloudellisia intressejä. Esimerkiksi elintarvikekioskiketju 7-Eleven oli 1980-luvun puolivälissä mukana rahoittamassa kesäajan laajentamishanketta Yhdysvalloissa. Valoisampien iltojen laskettiin lisäävän kauppojen myyntiä.

Fortune-lehti laski vuonna 1984 7-Eleven-ketjun nettoavan 30 miljoonaa dollaria seitsemän viikon mittaisesta kesäajan pidennyksestä. Golfteollisuuden taas arvioitiin tahkoavan 200–300 miljoonaa dollaria. Vuonna 1999 tehdyssä tutkimuksessa EU:n vapaa-ajanteollisuuden laskettiin lisäävän liikevaihtoaan kolme prosenttia kesäajan ansiosta.

Nykyisin kesäaika on melko yleisesti käytössä pohjoisella pallonpuoliskolla. Islanti, Intia ja Kiina ovat maita, joissa kesäaikaa ei käytetä lainkaan. Venäjä taas siirtyi pysyvästi kesäaikaan vuonna 2011. Presidentti Medvedevin mukaan kellojen siirtely aiheuttaa stressiä sekä ihmisille että eläimille.

Yhdysvalloissa, Kanadassa ja Aust­ralias­sa osavaltiot voivat itse päättää, käyttävätkö ne kesäaikaa. Englannissa taas on keskusteltu viime vuosina kesäajan ym­päri­vuotisesta käytöstä. Muun muassa maan jalkapalloliitto ja tennisliitto ovat kannattaneet ajatusta.

Suomi seisoo kesäajan takana

Suomi on sidottu kesäaikaan niin kauan kuin EU säätää asiasta direktiivillä. Jotta tilanne muuttuisi, olisi asiasta tehtävä aloite EU:ssa.

Huhtikuussa 2012 on EU:ssa otettu käyttöön uusi kansalaisaloite. Sen avulla vähintään miljoona EU-kansalaista voi ehdottaa EU:n komissiolle uutta ­lakialoitetta. Netin lukuisissa kesäaikaa vastustavissa suomalaisissa adresseissa on kuitenkin allekirjoittajia vasta joitakin satoja.

Aloitteen voisi tehdä myös Suomen hallitus. Kaikkien iltavirkkujen harmiksi se ei kuitenkaan aio sellaista tehdä.

Viimeksi asian otti eduskunnassa esille kansanedustaja Pertti Hemmilä, joka penäsi hallitukselta aktiivisuutta EU:n suuntaan kesäajasta luopumiseksi. Hän perusteli kantaansa kesäajan terveyshaitoilla.

Liikenneministeri Merja Kyllönen totesi joulukuussa 2011, ettei hallitus näe tarvetta aloitteen tekemiseen. Ministeri perustelee kesäajassa pysymistä muun muassa energiansäästöllä ja pienemmällä liikenneonnettomuusriskillä keväisin ja syksyisin.

 

Aamuvirkkujen salajuoni?

Terveys on ollut Suomen viimeaikaisen kesäaikakeskustelun kärkenä. Takana on tieteellistä faktaa: esimerkiksi ruotsalaisissa tutkimuksissa on todettu sydäninfarktien lisääntyneen 4–5 prosenttia kesäaikaan siirtymisen takia.

Terveyden ja hyvinvoinnin Laitos THL esittää, että Suomi herättäisi Euroopan Unionissa keskustelun kesäajan tarpeellisuudesta. Pääjohtaja Pekka Puskan mukaan terveyshaitat ovat ilmeisiä ja vakavia.
THL:n ylilääkäri Pekka Partonen muistuttaa kesäajan rasittavan elimistöä. Hän kertoo unen määrän vähenevän ja sen laadun heikkenevän, kun uni muuttuu katkonaisemmaksi. Se rasittaa erityisesti ilta­virkkuja.

Niinpä niin. Kesäaika on aamu­virkkujen ajama tapa, josta iltavirkut kärsivät. Näin väittää ­ainakin saksalainen fyysikko Ernst Fischer. Hän on käsitellyt tutkimuksissaan aikaa ja katsoo, että yhteiskunnan suhtautuminen pitkään nukkuviin on pääsääntöisesti negatiivista.

Fischer esittää, että aamu- ja iltavirkkujen tulisi olla samanarvoisia. Ongelma on se, että aikaisin herääjät hallitsevat johtoportaita ja politiikkaa. Ja sanelevat ajankäytön muillekin.