Professori Esko Hoppu (15.1.1935–13.7.2016) toimi poikkeuksellisen laajasti erilaisissa juristin tutkintoa edellyttävissä työ-, asiantuntija- ja luottamustehtävissä. Ansioistaan hänet palkittiin Suomen Valkoisen Ruusun I luokan ritarimerkillä.
Ei jäänyt tutkijan kammioon
Hoppu valmistui lainopin kandidaatiksi 1959. Hän jatkoi opintojaan tuomioistuinharjoittelun ja asianajotoimistossa työskentelyn ohessa.
Merikapteenin poikana hän omistautui aluksi merioikeuden tutkimukselle. Oikeustieteen tohtoriksi hän tuli vuonna 1966 merioikeudellisella väitöskirjalla nimeltä Rahdinkuljettajan tavaravastuusta.
Hoppu nimitettiin vuonna 1969 siviilioikeuden apulaisprofessoriksi. Vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professorina Hoppu oli vuodet 1973–1998.
Hopun tieteellinen ja kirjallinen toiminta oli hyvin laaja-alaista siviili- ja kauppaoikeuden piirissä käsittäen rakennusurakan sekä vakuutus- ja kuljetustoiminnan aiheet. Hänen kirjallinen toimintansa ulottui myös moniin velvoiteoikeuden peruskysymyksiin kuten vahingonkorvausoikeuteen sekä välimies- ja asianajo-oikeuden alueille. Teosten määrä nousi pitkälle toiselle kymmenelle.
Hopulla oli vuosikymmenten mittaan lukuisa määrä luottamustehtäviä ja häntä käytettiin asiantuntijana monissa toimikunnissa ja komiteoissa. Lakimiesyhdistyksen eri luottamustehtävissä hän toimi yli 40 vuotta. Hoppu oli Suomen Asianajajaliiton sivutoiminen asiamies vuosikymmenen ajan osittain professorin tehtävän ohessa. Hoppu toimi lukuisissa lautakuntatyyppisissä puheenjohtajatehtävissä kuten vakuutuslautakunnassa ja Keskuskauppakamarin välityslautakunnassa sekä lakisääteisessä merivahingonlaskijan tehtävässä. Hoppu oli yliopistolla myös erilaisissa hallinnollissa tehtävissä.
Lakimiesliiton luottamustehtävissä yli 20 vuotta
Lakimiesliiton toimintaan Esko Hoppu tuli mukaan vuonna 1969. Lakimiesliiton hallituksen jäsen Hoppu oli vuosina 1969–1973.
Hoppu osallistui aktiivisesti nimenomaan Lakimiesiiiton jäsenten mahdollisuuksiin ylläpitää ammattitaitoaan. Lakimiesliiton Kustannus Oy:n hallituksen jäsen hän oli ajalla 1969–1972 ja puheenjohtaja 1973–1980. Lakimiesliiton koulutuskeskuksen johtoryhmän jäsenenä Hoppu toimi vuosina 1970–1974. Pisimpään Hoppu vaikutti Suomen Laki teoksen I osan sisältöön sen toimituskunnan jäsenenä vuosina 1970 –1992 .
Varatuomari Pentti Ajolla on ollut mahdollisuus eri yhteyksissä tehdä yhteistyötä Esko Hopun kanssa. Ajo oli Lakimiesliiton toiminnanjohtajana, kun Esko Hoppu aloitti hallituksen jäsenenä. Ajon siirryttyä vakuutusalalle yhteistyö jatkui niissäkin merkeissä. Jopa New Yorkissa he pohtivat yhdessä Yhdysvaltojen oikeuselämää vuonna 1971 molempien ollessa siellä stipendiaatteina.
Näiltä yhteisiltä ajoilta on Pentti Ajon mieliin jäänyt mielikuva Esko Hopusta rauhallisena ja joviaalina herrana, jonka keskeisiin piirteisiin kuului vakaa luotettavuus ja hienovarainen huumori.
**
Teksti: Ritva Juntunen
Kuva: Kari Hoppu
