Käytännössä työnantajat ovat etukäteen huolehtineet vain esimiesasemassa olevien valmentautumisesta irtisanomisiin johtaviin yt-neuvotteluihin. Heille tarjotaan yleensä materiaalipaketteja yhtenäisen tiedon varmistamiseksi yt-neuvottelujen aikana. Lisäksi tarjolla voi olla vertaisryhmiä sekä ammattiauttajia kuten psykologi ja työterveyslääkäri.
Mutta kuka huolehtii irtisanottavien valmentamisesta etukäteen? Laajojen irtisanomisten jälkeiset työntekijöiden kommentit ovat yleensä: ”Työntekijät olivat uutisesta järkyttyneitä. Mikä oikein meni pieleen, miten tällainen on mahdollista?”
Tukea ja apua on kuitenkin saatavilla eri tavoin. Esimerkiksi yt-neuvottelujen käynnistyessä akavalaiset YTN-liitot tekevät yhteistyötä. Ylempien toimihenkilöiden luottamusmiesten/yhteyshenkilöiden ja YTN-liittojen jäsenten tueksi kootaan asiantuntijaryhmä, joka koostuu liittojen juristeista ja asiamiehistä. Asiantuntijaryhmä huolehtii yt-neuvottelujen kohteena olevien henkilöiden informoinnista, lainsäädäntöneuvonnasta ja opastuksesta.
Näiden toimien lisäksi kukin liitto auttaa yksittäistä jäsentään asioissa, joita jäsen haluaa hoidettavan puolestaan.
Jälkikäteen on yt-neuvottelujen kohteena olleille työntekijöille tarjolla esimerkiksi uudelleensijoitusvalmennusta, tietoa täydennyskoulutuksesta ja muutosryhmiä, jotka tukevat kriisin käsittelyssä. Myös uuden työn hakemiseen löytyy apua eri tavoin. Esimerkiksi lakimiehiä palvelee Lakimiesliiton Lakimiesrekrytointi.
Erittäin ahdistavassa tilanteessa on henkilö, joka irtisanotaan yt-neuvottelujen ulkopuolella, yksittäisenä tapauksena. Hänellä ei ole kohtalotovereita. Tällöin erityisen tärkeitä ovat irtisanotun oman ammattiliiton erilaiset palvelut. Ne voidaan räätälöidä kunkin omaan tilanteeseen ja tarpeisiin sopiviksi.
Keinoja irtisanomistilanteen varalta
1
Varautuminen kaiken varalta
• Liity ammattiliittoosi ja työttömyyskassaan.
• Selvitä oma työttömyysturvasi. Ammattiliittojen jäsenetuihin kuuluvat oikeusturvavakuutukset kattavat myös työ-, virka- tai toimisuhteita koskevien riitojen oikeudenkäyntikulut. Huomaa, että kotivakuutuksiin tai muihin vakuutuksiin liitettävissä olevissa oikeusturvavakuutuksissa on yleensä klausuuli, jonka mukaan kyseisiä oikeudenkäyntikuluja ei korvata.
• Osallistu ammattiliittosi toimintaan ja tilaisuuksiin. Saat hyvän tukiverkon. Aktiivisen jäsenen on myös helpompi lähestyä liittoaan, kun avun tarve tulee ajakohtaiseksi.
• Selvitä, kuka on sinua edustava luottamusmies/yhteyshenkilö. Ole häneen ajoissa yhteydessä.
• Osallistu yrityksesi YTN:n yritysyhdistystoimintaan.
• Nuorempana voit valita työnantajasi sillä perusteella, millainen eettinen ympäristö siellä on: esimerkiksi onko tapana palkata tai pitää työsuhteessa vanhempia henkilöitä. Ikärasismia harrastavasta työnantajasta kannattaa luopua viimeistään 40-vuotiaana.
• Laita säästöön pahan päivän varalta.
• Pidä CV:si ajan tasalla.
• Opiskele perusasiat irtisanomisesta, yt-menettelystä sekä työttömyysturvasta valmiiksi.
• Ylläpidä ja kehitä ammattitaitoasi.
• Verkottaudu, sillä työnhakutilanteessa erilaisista suhteista ja kontakteista voi olla apua.
2
Irtisanomisuhan alla
• Ota yhteys ammattiliittoosi ja/tai työsuojelupiiriin sekä työttömyyskassaasi.
• Tallenna irtisanomisprosessin aikana kertyvät tiedot. Mikäli mahdollista, vahvista suulliset keskustelut kirjallisesti esimerkiksi sähköpostilla.
• Irtisanoa voi periaatteessa kahdella eri tavalla: tuotannollistaloudellisista syistä ja yt-neuvotteluiden kautta sekä yksilöllisesti.
1) Tuotannollistaloudelliset syyt ja muutosturvalaki (työllistymisohjelmalisä)
– Irtisanottu taloudellisista ja tuotannollisista syistä.
– Työssäoloaikaa oltava vähintään kolme vuotta.
– Oikeus enintään 20 päivän omaehtoiseen työnhakuun irtisanomisajalla.
– Oltava työvoimatoimiston laatima työllistymisohjelma
– Lisätietoja muutosturvasta saat työvoimaviranomaisilta ja työttömyyskassastasi.
2) Muut kuin tuotannollistaloudelliset syyt
– Konsultoi liittosi lakimiestä ja hyödynnä liiton oppaita.
– Jos koet, että sinut aiotaan irtisanoa laittomasti ja olet halukas, ryhdy neuvotteluihin esimiestesi kanssa. Neuvotteluihin kannattaa ottaa mukaan ulkopuolinen asiantuntija, kuten luottamusmies, liiton lakimies tai muu kokenut työoikeutta taitava juristi.
– Pyydä lupa nauhoittaa käyty keskustelu ja/tai tee huolellisia muistiinpanoja neuvotteluista.
– Hanki tietoa siitä, miten kohdata irtisanomistilanne psykologisesti.
– Hae ystävien tai mikäli mahdollista saman kokeneiden tukea. Vertaistukea löytyy myös kirjasta ”Irtisanotut”, jonka ovat kirjoittaneet Soili Poijula ja Riitta Ahonen, Kirjapaja 2007.
3
Irtisanomisen jälkeen
• Ilmoittaudu mahdollisimman pian työvoimatoimistoon ja hae työttömyysetuuksia.
• Uuden työpaikan löytäminen tai eläkeputkeen hakeutuminen
– Ota yhteyttä Lakimiesrekrytointiin.
– Neuvoja saa Lakimiesliitosta ja työvoimatoimistosta.
– Kannattaa hyödyntää myös vastavalmistuneille tai työpaikan vaihtoa suunnitteleville tarkoitettuja neuvoja ja oppaita.
– Lue esimerkiksi ”Opas irtisanotuille ja irtisanomisuhan alla oleville”, joka löytyy internetistä: www.vaske.fi/nettiopas_irtisanotuille.pdf.
• Henkisen tuen saaminen
– Älä jää ”sänkyyn”; hyödynnä lähipiirisi ja oman verkostosi apu ja tuki.
– Lakimiesliitolla ja Lakimiesliiton koulutuksella on erilaisia, maksuttomia tai edullisia koulutustilaisuuksia, joilla voi päivittää ammattitaitoaan.
– Käänny terveydenhuollon ammattilaisten puoleen.
– Lue kirja Soili Poijula ”Miten selviytyä työpaikan menetyksestä”, Kirjapaja 2008.
– Selvitä mahdollisuudet irtisanomisperusteen kyseenalaistamiseen ja korvausten saamiseen. Tällöin saat tukea, apua ja neuvontaa Lakimiesliitosta, mikäli olet sen jäsen.
Yt-neuvottelut eivät pehmentäneet irtisanomistilannetta
OTK Martti Huttunen (s. 1946) on valmistunut juristiksi Helsingin yliopistosta vuonna 1970. Työuransa alussa hän työskenteli 3,5 vuotta Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n vastaavana työsuhdeasiamiehenä. Sieltä hän siirtyi Oulu Oy:n työvoimapäälliköksi, jossa toimi kuusi vuotta ja neljä kuukautta. Pääasiallisena tehtävänä oli vastata 1?800 työntekijän rekrytoinnista, työsuhteiden ehdoista sekä palkoista.
Vuonna 1980 eteen tuli muutto Helsinkiin, Suomen Työnantajain Keskusliiton (STK) palvelukseen. Työnkuvaan kuuluivat ensisijaisesti työsuojeluasiat, mutta myös henkilöstöhallinto ja työvoimapolitiikka. Palveltuaan STK:ta kuusi vuotta Huttunen siirtyi Liiketyönantajain keskusliiton eli LTK:n (sittemmin Palvelutyönantajat eli PT) palvelukseen, jossa hän toimi ensin työvoimapoliittisena asiamiehenä ja myöhemmin kansainvälisten asioiden päällikkönä. Tässä roolissa hän edusti työnantajia kansainvälisessä työjärjestössä ILO:ssa, EU:ssa ja työnantajien eurooppalaisessa yhteistyöjärjestössä UNICE:ssa.
Käännekohdaksi muodostui PT:n ja Teollisuuden Työnantajain Keskusliiton (TT) yhdistäminen Elinkeinoelämän keskusliitoksi (EK).
Käännekohtana organisaatiouudistus
– Olin palvellut yhteensä 25 vuotta työnantajaleiriä ja minulla oli vakaa aikomus jatkaa työssäni vuoteen 2011 eli vanhuuseläkeikääni saakka. Olin melko varma, että uudessa organisaatiossa kokemuksellani voisi olla käyttöä. Mutta kun selvisi, millaiseksi uusi organisaatio muodostuisi, alkoivat hälytyskellot soida päässäni. Uuteen organisaatioon sijoittuminen ei ehkä kävisikään aivan helposti Martti Huttunen muistelee.
– Menin kuitenkin optimistisella mielellä neuvotteluihin. Ainoa ehtoni oli, että en olisi valmis siirtymään tehtäviin, jotka oli tarkoitettu vastavalmistuneelle juristille. En ollut valmis aloittamaan aivan alusta, koska olin tehnyt hyvin erilaisia töitä. Uskoin, että sillä kokemuksella minulle kuitenkin löytyisi jotain työtä. Osa-aikaeläke oli myös varteenotettava vaihtoehto, Martti kertoo suunnitelmistaan.
Mutta toisin kävi. Neuvotteluja pidettiin kaksi. Ensimmäisessä selvitettiin lyhyesti tilanne. Toisessa ilmoitettiin, ettei uudessa organisaatiossa ole töitä Martti Huttuselle. Osa-aikaeläke ei tulisi kysymykseen. Muodollisuudet tulivat täytetyiksi.
Martti Huttuselle ei jäänyt muuta vaihtoehtoa kuin marssia vuonna 2005 työvoimatoimistoon. Työttömyysviranomaisten kanssa asiat sujuivat hyvin. Tässä auttoi Martin oma asiantuntemus. Olihan hän ollut vaikuttamassa alan lainsäädännön valmisteluun ja toiminut 17 vuotta työttömyysturvalautakunnassa, ensimmäisen asteen muutoksenhakuelimessä. Mutta vaikka työvoimahallinto olikin töiden puolesta entuudestaan tuttu, oli asiakkaan näkökulma uusi ja outo.
Tuntemukset kaksijakoisia
Sitten alkoi asioiden henkinen prosenssointi, josta Martti Huttunen selviytyi mielestänsä kohtuullisen hyvin eikä ammattiauttajien apuun turvautuminen tullut harkittavaksi.
– Ensi reaktioni oli, ettei minulle voi käydä näin. Minulla oli takanani pitkä työura. Olin oman alani asiantuntija enkä ennen irtisanomista ollut saanut työstäni minkäänlaista kielteistä palautetta. Suoraan sanottuna aluksi potutti aika lailla. Ehkä hankalinta henkisessä jälkityöskentelyssä oli se, että olin uskonut olevani työssäni tärkeä ja sitten yllättäen jouduin toteamaan, etten ollutkaan.
– Toisaalta vapaus paljon suunniteltua aikaisemmin ei tuntunut ollenkaan vastenmieliseltä. Tuntemukset olivat siis kovin kaksijakoiset.
– Koko irtisanomistilanteesta jäi aika huono maku suuhun. Pitkä työura olisi voinut päättyä tyylikkäämminkin. Paras ratkaisu ja kunniallinen perääntymistie kaikkien kannalta olisi näin jäkeenpäin ajatellen ollut osa-aikaeläke muutamaksi vuodeksi. Olisin varmasti pystymyt palkkani ansaitsemaan, Martti Huttunen muistelee irtisanomisen jälkeisiä tuntemuksiaan.
Haastattelua tehtäessä on irtisanomisesta kulunut jo yli kolme vuotta ja haastateltavana on elämäänsä tyytyväinen ja hyväntuulinen eläkeläinen. Monet vanhat rakkaat harrastukset kuten matkustelu ja vapaamuurarius sekä uusimpana kuntoilu tuovat elämään sisältöä ja pitävät mielen virkeänä.
Martti Huttunen on juuri tullut Saksasta Octoberfestistä. Takana on myös pari Lapin vaellusta ja maastomarathon, joka suoritetaan vaikeakulkuisessa maastossa kävellen. Martti Huttunen on myös löytänyt itsestään uusia ajattelumalleja. Hän oli tottunut yli 30 vuoden ajan ottamaan kantaa maailman asioihin yritysten näkökulmasta. Nyt hän saa ajatella asioita Martti Huttusena, ja silloin on maailma yllättäen näyttäytynyt eri näköiseltä ja monipuolisemmalta.
Martti Huttusen neuvoja samaan tilanteeseen joutuville:
– Selvitä ennen neuvotteluihin menoa itsellesi tilanne; omat toiveesi ja niiden toteuttamismahdollisuudet.
– Päivitä tietosi työlainsäädännöstä erityisesti irtisanomistilanteissa. Opiskeluajan tenttitiedoilla et pärjää!
– Irtisanomisen tapahduttua pidä huolta itsestäsi: harrasta, opiskele, kuntoile.
– Nauti kolmannesta elämästäsi.
En ottanut potkuja vastaan
Kalevi oli 56-vuotias oman alansa huippuosaaja, joka oli suunnitellut olevansa töissä ainakin 65-vuotiaaksi, koska tuolloin vasta tulisi täysi eläke. Kalevin työympäristössä oli tapahtunut suuria muutoksia. Pitkäaikainen esimies jäi eläkkeelle, samoin kuin monet vanhat työtoverit. Tilalle tuli nuoria ja kokemattomampia työntekijöitä, jotka eivät tunteneet Kalevia ja hänen tapaansa työskennellä. Vanhat tavat eivät enää toimineetkaan työpaikalla. Kalevi sai tietämättään hankalan työntekijän maineen. Itse hän lähinnä koki siirtävänsä tietotaitoaan nuoremmille.
Eräänä perjantai-iltapäivänä Kalevia odotti yllätys. Hallinnollinen esimies pyysi käymään ja ilmoitti, että Kalevi saisi potkut. Syyksi ilmoitettiin, että Kalevin vaikean luonteen takia hänen kanssaan oli mahdotonta työskennellä. Samalla todettiin, että työn tuloksetkin olivat huonontuneet ja asiakkaat olivat tyytymättömiä. Tämän vuoksi Kalevi irtisanottaisiin. Koska tämä tieto oli ymmärrettävästi sokki, työnantaja olisi valmis siihen, että Kalevi jäisi jo seuraavana maanantaiaamuna koko irtisanomisajan kestävälle sairauslomalle. Tästä oli keskusteltu jo etukäteen työterveyshuollon kanssa Kalevin selän takana. Työnantaja maksaisi normaalin irtisanomisajan palkan.
Kalevi pyysi aikaa miettiä asiaa. Viikonloppuna hän ehti konsultoida ystäviään ja näiden suosittelemia asiantuntijoita. Maanantaina Kalevi meni töihin ja ilmoitti, ettei missään tapauksessa jäisi sairauslomalle, koska ei ollut sairas, vaan jatkaisi työntekoa. Hän ilmoitti kokevansa irtisanomisen laittomaksi ja ottaneensa yhteyttä luottamusmieheen ja omaan ammattijärjestöönsä.
Samaan aikaan hän sai asiakkailtaan erittäin kiitettävää palautetta. Hän pyysi nämä palautteet kirjallisesti ja näytti ne työnantajalleen. Kalevi palkkasi avukseen työnantajan kanssa käytäviin neuvotteluihin työoikeuteen perehtyneen juristin.
Eräänä neuvotteluvalttina oli se, että Kalevi oli työuransa alkupuolella työskennellyt ulkomailla pitkään. Tätä aikaa ei lasketa eläkevuosiksi. Kalevin juristi uskoi, että oikeudessa työnantajalle määrättäisiin velvollisuus maksaa jatkuvana korvauksena pienentyneen ja todellisen eläkkeen välinen ero.
Neuvottelujen tuloksena Kalevi jatkaa edelleen työntekoa. Lähin esimies on sittemmin siirretty muihin tehtäviin.
Kalevin neuvoja vastaavaan tilanteeseen joutuville:
– Jatka työntekoa normaalisti.
– Säilytä mielenmalttisi ja etsi apua ystäviltäsi, työterveyshuollosta tai muilta ammattiauttajilta.
– Selvitä, onko asialla vain lähimmät esimiehesi vai onko myös talon ylin johto tietoinen tilanteesta. Konsernin ylintä johtoa kannattaa informoida tytäryhtiöiden johdon toimintatavoista.
– Ota neuvotteluihin mukaan luottamusmies, ammattiliiton edustaja, työoikeuteen perehtynyt juristi tai ainakin hyvä ystävä. Tarvitset ehkä jälkeenpäin todistajaa tapahtuneelle. Työnantajapuolelta on paikalla yleensä usea edustaja.
– Nauhoita keskustelut tai tee niistä muuten tarkkoja muistiinpanoja.
Kalevin nimi on muutettu.
Irtisanominen tuli täytenä yllätyksenä
Varatuomari Pentti Vähäkuopuksella (s.1945) oli takanaan pitkä ja monipuolinen ura liikejuristina ja it-oikeuden asiantuntijana, kun hänet aivan yllättäen vuonna 2005 irtisanottiin työstään.
Työuransa Vähäkuopus oli aloittanut jo opiskeluaikanaan vuonna 1971 Finlexin esiasteen eli KHO:n ennakkopäätösrekisterin valmistelun merkeissä. Vuonna 1975 hän siirtyi yritysmaailmaan. Ensin työnantajina olivat lääketeollisuuden eri toimijat sekä sitten tietotekniikka. Työnantajan nimi vaihtui tuon tuostakin yritysostoista ja sulautumisista johtuen: Dava, Nokia Data, ICL Data, Fujitsu Invia ja lopuksi Fujitsu Services Oy. Tämä vuonna 1981 alkanut työsuhde päättyi vasta vuonna 2005.
– Viihdyin aina työssäni erittäin hyvin. Osa harrastus- ja luottamustoimistanikin liittyivät it-juridiikkaan. Olen IT-oikeuden Yhdistyksen perustajajäseniä. Sen hallituksessa olin kymmenen vuotta ja puheenjohtajana kolme vuotta, Vähäkuopus kertoo.
Minusta halutaan eroon
– Maaliskuussa 2005 esimieheni uhkasi minua varoituksella. Ilmapiiri oli muuttunut yllättäen. Kun kyselin perusteluja, niitä ei yksilöity. Joku oli kuulemma tyytymätön työhöni, mutta esimies ei kertonut, kuka ja miten, koska oli luvannut olla paljastamatta lähdettä ja faktoja, Vähäkuopus muistelee.
– Samoihin aikoihin oli Fujitsussa lakimieshaku käynnissä. Jo tammikuussa oli lehti-ilmoituksella haettu uutta lakimiestä. Toisaalta joulukuussa oli yhden lakimiehen työsuhde purettu koeajan lopulla kaikkien hämmästykseksi. En osannut yhdistää lehti-ilmoitusta omaan tilanteeseeni.
– Huhtikuussa 2005 alkoi varsinainen irtisanomisprosessi. Sain kirjallisen varoituksen, edelleen perusteita yksilöimättä. Minulle kerrottiin, ettei työsuhteeni voi jatkua ja minun on viisainta ottaa yhteys henkilöstöosastoon työsuhteen päättämiseksi yhteisymmärryksessä, Vähäkuopus kertoo.
Nyt Vähäkuopus kääntyi Lakimiesliiton puoleen, josta tuli työsuhdelakimies mukaan neuvotteluihin. Niissä kävi selväksi, ettei työsuhteen jatkaminen silloisen esimiehen alaisuudessa ollut mahdollista.
– Luottamus oli kai mennyt, vaikkei minulle koskaan kerrottu syitä. Kun työnantaja on päättänyt antaa potkut, työntekijä on heikoilla. Työnantajan erilaiset lupaukset, joilla houkuteltiin neuvottelemaan työsuhteen päättämisestä, eivät lopulta olleet minkään arvoisia. Lakimiesliitosta sain kuitenkin tukea, joka paransi neuvottelutilannetta. Työvelvoite päättyi heti, työsuhde irtisanomisajan kuluttua, Vähäkuopus kertaa kokemuksiaan irtisanomisprosessin eri vaiheista.
Vieläkin Vähäkuopus on ymmällään siitä, miksei työnantaja kertonut huomautuksen, varoituksen tai irtisanomisen syitä, vaikka niitä nimenomaan tiedusteltiin. Lain mukaanhan perustelut olisi tullut kertoa. Irtisanomissopimusta allekirjoittaessaan Pentti Vähäkuopus ei ollut selvillä lomakorvauksen jaksottamisen vaikutuksista työttömyyspäivärahaan. Työnantajakaan ei tästä kertonut, vaikkei tieto olisi aiheuttanut työnantajalle kustannuksia. Niinpä
Vähäkuopus menetti parilta kuukaudelta päivärahat.
Ihmisarvo koetuksella
– Jälkeenpäin ajatellen olisi ehkä ollut viisasta päättää työsuhde heti, kun työvelvoitteeni päättyi. Samalla olisi ehkä kannattunut paketoida maksamatta olevat palkat, lomakorvaukset ja muut suoritukset vahingonkorvaukseksi, Vähäkuopus tuumii.
– Muutama päivä ennen irtisanomissopimuksen allekirjoittamista pidettiin viimeinen neuvottelu. Siinä esimieheni henkilöstökonsultin ja Lakimiesliiton juristin läsnä ollessa loi katsauksen 25-vuotiseen työuraani, ja sen jälkeen minulle ojennettiin irtisanomisilmoitus. Sen kuultuani ihmisarvoni tuntui hävinneen täysin, Vähäkuopus muistelee.
– Pari päivää myöhemmin henkilöstökonsultti yhtiön puolesta allekirjoitti kanssani sopimuksen. Sen jälkeen järjestettiin yhtiön lakiasiainosaston kanssa kahvitilaisuus, jossa pari päivää aikaisemmin minua ryöpyttänyt esimies oli itse ystävällisyys, onnitteli tulevan merkkipäivän johdosta ja toivotti hyviä eläkepäiviä. Työnantaja/esimies oli päässyt tavoitteeseensa.
– Pidän yhtenä syynä potkuihin ikärasismia. Fujitsun puhelinvaihde alkoi ilmoittaa soittajille minun siirtyneen eläkkeelle. Sähköpostiin olisi pitänyt laittaa automaattivastaus lomalla. Näistä vääristä tiedoista on minulle ollut vain haittaa. Itse olen kuitenkin alusta saakka halunnut pelata avoimin kortein ja kertonut saaneeni potkut.
60-vuotias työnhakijana
Jouduttuaan luopumaan vastentahtoisesti pitkäaikaisesta työsuhteestaan Pentti Vähäkuopus oli 60-vuotias ja koki itsensä yhä sekä työkykyiseksi että -haluiseksi. Niinpä hän ilmoittautui työvoimatoimistoon työnhakijaksi 2.11.2005 tarkoituksena saada töitä. Hän ei halunnut odottaa toimettomana työttömyyseläkettä, kunhan 300 päivärahapäivää on kulunut.
– Työttömyyskortistossa ollessani keväällä 2006 yritin päästä isännöitsijäkoulutukseen. Hakemus kuitenkin hylättiin, koska ei pidetty mahdollisena, että voisin työllistyä tuolla sektorilla. Kysyessäni minulle ei kerrottu sen kummempia perusteluja, Pentti Vähäkuopus muistelee.
Kun isännöitsijäkoulutus ei onnistunut, Vähäkuopus koulutti itseään elinikäisen oppimisen merkeissä. Hän on työsuhteen päätyttyä suorittanut kuorma-auton C-kortin ja osallistunut Lakimiesliiton kursseille muun muassa it-palvelu- ja ylläpitosopimuksista, rakennussopimuksista ja käräjäsalietiketistä. Työttömänä ollessaan Vähäkuopus teki myös pientä keikkahommaa sekä muutaman sopimus- ja lausuntotyön, jotka eivät vaarantaneet päivärahajärjestelmiä.
– Kiinteistöpuolella olen ollut keväästä 2007 puuhamiehenä mukana niin sanotussa Ogeli-Klubissa, jossa parikymmentä Oulunkylän alueen taloyhtiötä hakee yhteistyötä isännöinnin, huollon ja tulevien suurremonttien puitteissa. Vastaavanlaisia yhteisöjä ovat Maunulan aluefoorumi ja Tapiolan Taloyhtiöforum ry, Vähäkuopus kertoo muista tavoistaan ylläpitää työkykyään.
Vanhuuseläke mahdollisti työnteon
Kun päivärahakausi päättyi talvella 2008, eläkelaitos myönsi Vähäkuopukselle muutaman kuukauden työttömyyseläkkeen sijasta suoraan vanhuuseläkkeen. Sen jälkeen oli mahdollisuus taas tehdä työtä mielin määrin.
– Toukokuussa 2008 otin käyttööni toiminimen. Sen kautta olen pitänyt it-sopimusluentoja ja toiminut avustajana rikosasioissa käräjäoikeudessa. Minulla on ollut asiakkaita myös mallisuojaan ja yrityskauppaan liittyen. Tavoitteeni on laajentaa toiminimeni palveluja myös muihin osaamisalueisiini, kuten kiinteistö-, tietoturva- ja yksityisyydensuoja-asioihin. Olen myös valmistellut koulutuspaketteja sähköpostin avaamisprosessiin ja muihin tietosuoja-asioihin.
Myös luottamustoimia Pentti Vähäkuopukselle on kertynyt.
– Vuoden 2008 alusta minut kutsuttiin Suomen Afasiasäätiön toimintaan mukaan muutaman vuoden tauon jälkeen. Olen nykyisin säätiön varapuheenjohtaja sekä Afasiasäätiön Palvelut Oy:n hallituksen varapuheenjohtaja. Olen toiminut myös Viestintäviraston tietoturvakummina.
– Olen ollut Uudenmaan Asuntokiinteistöyhdistys ry:n (Kiinteistöliitto Uusimaa) hallituksen jäsen huhtikuusta 2008 alkaen ja Keskuskauppakamarin (KKK) IT2000-seurantaryhmän asiantuntija vuoden 2008 alusta alkaen.
Nyt ovat Pentti Vähäkuopuksen asiat siis hyvin. Mutta välivaiheeseen irtisanomisen ja oman toiminimen perustamisen välille mahtuu monta turhautumisen ja epätoivon hetkeä. Työpaikalleen hän ei halunnut enää palata. Muun muassa läksiäiskahveja hän piti tässä tilanteessa täysin tarpeettomina.
Pentti Vähäkuopuksen neuvoja samaan tilanteeseen joutuville:
– Selvitä työttömyyskorvaukseen liittyvät säännökset itsellesi tarpeeksi hyvin ja ota selville muun muassa lomakorvauksen jaksottamisen vaikutuksista työttömyyspäivärahaan.
– Ole rehellinen irtisanomisen todellisista syistä.
– Pidä yllä verkostojasi ja hyödynnä niitä työnhaussa ja mahdollista yritystä perustaessasi.
– Huolehdi siitä, että työnantaja pitää lupauksensa esimerkiksi sähköpostin katkaisemisesta tiettynä ajankohtana. Muuten saat maineen henkilönä, joka ei vastaa sähköposteihin.
