Poliisilakimiehet ry perustettiin vuonna 1975 ajamaan poliisihallinnon lakimiesten edunvalvontaa ja ammatillisia tavoitteita. Puheenjohtaja Esko Ruokosen mukaan Lakimiesliiton jäsenyys oli yhdistykselle luontainen valinta, kuuluihan siihen myös nimismiesten ja apulaisnimismiesten muodostama Suomen Nimismiesyhdistys ry.
Yhdistykseen liittyi poliisimestareina, apulaispoliisimestareina ja osastonjohtajina sekä poliisin ylijohdon, lääninjohtojen, valtakunnallisten yksiköiden (KRP, LP, SuPo) ja poliisioppilaitosten palveluksessa olevia lakimiehiä. Parhaimmillaan yhdistyksessä oli yli sata jäsentä. Lakimiesliiton toimielimiin heitä on kuulunut useiden vuosikymmenien ajan.
– Oikeustieteen kandidaatin tutkinto oli pitkään pätevyysvaatimuksena lähes kaikkiin poliisin johtotehtäviin. Nykyään lakimiesten määrä on valitettavasti vähentynyt poliisihallinnossa ja yhdistyksemme jäsenmäärä on kääntynyt laskuun. Olemmekin hiljattain yhdistäneet voimamme Nimismiesyhdistyksen kanssa perustamalla yhteisen edunvalvontayhdistyksen poliisin päällikkö- ja asiantuntijatehtävissä toimiville lakimiehille. Tämä yhdistys, POLPA ry on lakimiesten lisäksi avoinna myös muille akavalaisille poliisin johto- ja asiantuntijatehtävissä toimiville.
Yhdistymisen jälkeen molemmat vanhat järjestöt, etenkin Nimismiesyhdistys, säilynevät todennäköisesti eräänlaisina perinneyhdistyksinä.
Suomen Henkikirjoittajayhdistys perustettiin vuonna 1917 valvomaan jäsentensä palkkauksellisia etuja ja eläke-etuja, kehittämään henkikirjoitusta koskevaa lainsäädäntöä, huolehtimaan asianmukaisten matkakorvausten ja päivärahojen korvaamisesta sekä huolehtimaan ”henkikirjoittajan viran korottamisesta ylempään arvoluokkaan”, kuten ensimmäisen vuosikokouksen toimintasuunnitelmassa todetaan.
Puheenjohtaja Tuija Kanervan mukaan yhdistyksen toiminta on painottunut paitsi ammatilliseen edunvalvontaan myös maistraattien toiminnan kehittämiseen.
– Lakimiesliiton toiminta edunvalvonnassa on tärkeä tuki yhdistykselle, joka on pyrkinyt aktiivisesti vaikuttamaan maistraatteja koskevien uudistusten valmisteluun: uusien tehtävien yhteydessä tulisi myös saada niiden hoitamiseen riittävät resurssit. Hallituksemme antaa lausuntoja ja kannanottoja maistraatteja ohjaaville ministeriöille, viranomaisille ja sidosryhmille. Nykymuotoista, toimivaa maistraattia tuskin olisikaan olemassa ilman aktiivisesti vaikuttanutta Henkikirjoittajayhdistystä.
Yhdistyksen jäseniä ovat tällä hetkellä henkikirjoittajat ja maistraattien päälliköt. Jäsenpohjan laajentaminen muihinkin maistraateissa työskenteleviin, lakimieskoulutuksen omaaviin virkamiehiin on kuitenkin valmisteilla.
Suomen Kihlakunnanvoudit ry:n tarkoituksena on valvoa jäsentensä ammatillisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja sekä kehittää ulosottotointa.
Vuonna 1934 perustettu yhdistys on kokenut ulosottotoimen lainsäädännölliset ja organisatoriset uudistukset – kuten monet muutkin valtionhallinnon elimet. Puheenjohtaja Lauri Kykkäsen mukaan tällaisessa tilanteessa yhdistyksen rooli korostuu, sillä muutokset vaikuttavat aina työntekijöiden asemaan. Edunvalvonnan tarve on suurempaa ja erilaisten lausuntojen antamisen tarve lisääntyy.
– Lakimiesliiton kautta meillä on mahdollisuus saada asioitamme paremmin esille, painoarvo on suurempi kuin yksittäisen yhdistyksen. Liiton kautta saamme tietoa valtiosektorin työmarkkinatoiminnasta, sopimusneuvottelujen vaiheista sekä tietoa muun lakimieskunnan ja valtiosektorin tilanteesta.
Järjestön oma toiminta tapahtuu lähinnä hallituksen kautta, joka kokoontuu 5–6 kertaa vuodessa. Kun jäseniä on alle sata, vuosikokous kokoaa kerran vuodessa koolle melkein koko jäsenkunnan.
Suomen nimismiesyhdistys ry on perustettu vuonna 1921 Tampereella edistämään jäsentensä ammatillisia ja palkkauksellisia etuja. Yhdistykseen kuuluu kihlakunnanvouteja ja -syyttäjiä, poliisipäälliköitä ja apulaispoliisipäälliköitä. Edunvalvonta jaetaan poliisi-, syyttäjä- ja ulosottosektoriin.
– Viime aikoina on huomattu, että pelkkä sektorikohtainen vaikuttaminen ei riitä, puheenjohtaja Antero Rytkölä kertoo ja jatkaa:
– Yhteistyössä on voimaa, yksin ääni ei kuuluisi. Parhaiten saamme äänemme kuuluville Lakimiesliiton kautta yhteistyössä vouti-, syyttäjä-, henkikirjoittaja- ja poliisilakimiesten yhdistysten kanssa. Hallinnon resurssiasiat, organisaatiomuutokset, palvelussuhteiden ehdot, koulutuksen ja osaamisen arvostaminen sekä eläkeasiat ovat näistä muutamia esimerkkejä.
– Nyt koetut valtion organisaatiomuutokset eivät jää viimeisiksi. Etuja on puolustettavana myös tulevissa uudistuksissa. Ja pelkkä puolustustaisteluhan ei riitä.
Nimismiesyhdistyksellä on vaalittavanaan pitkät ja kunniakkaat perinteet nimismiehen viran vuosisataisessa historiassa, vaikkakaan nimismiehiä ei enää ole.
– Olivatpa virkanimikkeet ja organisaatiot mitä tahansa, paikallishallinnon perusajatus pysyy: isänmaan asialla, kansan keskellä ja kansalaisten parhaaksi, aina etulinjassa.
Suomen Syyttäjäyhdistys ry on perustettu vuonna 1997 kihlakuntauudistuksen mukana syntyneen yhtenäisen syyttäjälaitoksen myötä. Tuolloin silloinen kaupunginviskaaliyhdistys ja osa Suomen nimismiesyhdistyksen syyttäjinä toimivista jäsenistä perustivat yhteisen yhdistyksen ajamaan syyttäjien ammatillisia ja palkallisia etuja.
– Lakimiesliitto on luonnollinen kattojärjestö kaikille lakimieskoulutuksen saaneille ja lakimiesammatissa toimiville juristeille, puheenjohtaja Sari Aho kertoo.
– Syyttäjäyhdistyksellä on vain noin 220 jäsentä, joten isosta liitosta on meille hyötyä.
Yhdistys toimii aktiivisesti julkisen sektorin valiokunnassa, järjestövaliokunnassa ja keskuslakkotoimikunnassa, joiden kautta se saa vietyä tärkeiksi katsomiaan asioita ajettavaksi eteenpäin; kuten myös Lakimiesliiton ja Akavan kautta. Yhdistys toimii neuvotteluosapuolena paikallisissa sopimusneuvotteluissa.
Syyttäjäyhdistyksellä on 8-jäseninen hallitus, joka kokoontuu neljä tai viisi kertaa syksyisin ja keväisin. Yhdistyksen päätapahtuma on kevätkesällä järjestettävä vuosikokous oheistapahtumineen.
Uusien tehtävien yhteydessä tulisi myös saada niiden hoitamiseen riittävät resurssit.
PUSH • Poliisilakimiehet ry • Suomen Henkikirjoittajayhdistys • Suomen Kihlakunnanvoudit ry • Suomen Nimismiesyhdistys ry • Suomen Syyttäjäyhdistys ry Hallinto ja julkinen sektori • Hallinnon puolesta • Hallintolakimiehet • Läänin- ja aluehallinnon lakimiehet • Vara- ja Oikeusnotaariliitto • Muut julkisen sektorin järjestöt • Julkiset oikeusavustajat • Sotilaslakimiehet • Suomen Verolakimiehet • Tullilaitoksen Lakimiehet Yksityinen sektori • Suomen Asianajajaliitto • Pankkilakimiehet • Rahoitusyhtiöiden lakimiehet • Suomen Vakuutuslakimiesten Yhdistys • Yksityisalojen Lakimiehet Identiteettiyhdistykset • Naisjuristit • Nuoret Lakimiehet Opiskelijajärjestöt • Oikeustieteen Ylioppilaiden Yhdistys Artikla • Juristklubben Codex • Justus • Oikeustieteen Ylioppilaiden Yhdistys Lex • Oikeustieteen Ylioppilaiden Yhdistys Pykälä Tieteelliset (LMU 1/2010) • Suomalainen Lakimiesyhdistys • Juridiska Föreningen i Finland – Suomen Lainopillinen yhdistys Tuomarit (LMU 2/2010) • Hallinto-oikeustuomarit • Korkeimpien oikeuksien tuomarien yhdistys • Käräjäoikeustuomarit • Suomen Erityistuomarit • Suomen hovioikeustuomarit • Korkeimpien oikeuksien virkamiehet.
