Iso mies, isot lelut

Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n toimitusjohtajalla ja HKL:n hallintojohtajalla Yrjö Judströmillä on hauska homma: hän ostaa työkseen paikallisjunia, metrojunia ja raitiovaunuja.

Judströmin laivastoon kuuluu 12 paikallisjunaa, 120 raitiovaunua ja 54 metrojunaa. Hän on kiskokalustohankintojen ohella myös mukana pyörittämässä kaikkea siihen liittyvää infrastruktuuria: metroasemia, varikkoja ja pysäköintilaitoksia.

Pykälöikäämme.

1 luku. Juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Minulla oli jo pikkupoikana Märklin leikkijunarata. En minä kuitenkaan veturinkuljettajan ammatista haaveillut. Elin lapsuuteni pumpuliunelmissa, vailla huolta ammatinvalinnasta.

2 §. Valaistuminen. Lukiovuosina harkitsin lääkistä ja oikista. Pääsin molempiin.

Menin ensin Ouluun lääketieteelliseen, mutta viihdyin siellä vain vuoden. Kutina vei Helsingin oikeustieteelliseen – ja sillä tiellä ollaan.

2 luku. Lainsäädännöstä yleisesti

1 §. Kiva laki. Hyvällä lailla on missio, ja se on selkeä. Perustuslaki on sellainen, sen arvostus kasvaa vielä ajan ja pysyvyyden myötä. Toivottavasti sen arvostuksessa päästään vielä samalle tasolle kuin USA:ssa.

2 §. Kamala laki. Tarpeeton säätelylainsäädäntö yleensäkin. Hitas-laki on siitä hyvä esimerkki, sitähän ei koskaan edes otettu käyttöön – ja sopimusperusteisessa järjestelmässäkin on koko ajan ongelmia.

3 luku. Julkisten hankintojen säätelystä erityisesti

1 §. Parasta. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen yhteistoiminnasta tuli voimaan laki vuoden 2010 alusta.

Olin mukana sen valmistelussa.  HKL:n kannalta kuvio selkeni, ja pohja pitkäjänteisille hankinnoille ja niiden rahoituskonseptille varmistui.

2 §. Karmeinta. Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö on raskasta ja koukeroista. Sen kanssa pitää olla tarkkana. Taustalla ovat EU:n yhteismarkkinat ja kilpailulainsäädäntö.

Julkisia hankintoja koskeva lainsäädäntö tuntuu EU:ssa olevan jatkuvassa, sinne sun tänne rönsyilevässä muutosprosessissa. Soveltamiskäytäntöä on vähän. Lopullisia tulkintoja haetaan liian usein tuomioistuimista, etenkin markkinatuomioistuimesta.

4 luku. Pääkaupunkiseudun joukkoliikenteestä

1 §. Hyvät trendit. Julkisen liikenteen,  erityisesti kiskoliikenteen, suosio kasvaa tasaisesti. Joukkoliikenteen menestymistä ei voi millään estää –  ainakaan täällä pääkaupunkiseudulla.

Moni tuskaantuu autoruuhkiin. Myös ympäristöasiat puoltavat joukkoliikennettä. Kun kehärata lentokentälle valmistuu vuonna 2014, paikallisjunien suosio kasvaa harpaten. Länsimetroa rakennetaan täyttä häkää. Oikeastaan kaikki tähdet ovat nyt meille suosiollisia.

2 §. Huonot trendit. Pitkäjänteisyyden puute.

Kaikki on kamalan kallista. Junakalustoa ostettaessa sata miljoonaa euroa on melkeinpä pienin mahdollinen rahayksikkö. Yksi paikallisjunayksikkö maksaa noin kuusi miljoonaa euroa, metroyksikkö saman verran ja raitiovaunukin liki kolme miljoonaa.

Jos talouskasvu hiipuu, se heijastuu myös meidän määrärahoihimme. On riski, että kalusto happanee käsiin, jos säästetään lykkäämällä hankintoja.

5 luku. Raidekalustosta

1 §. Kaluston nykyjama. Juuri nyt meillä on menossa mittava kaluston uusiminen. Vuonna 2014 meillä on 41 tuliterää neljän vaunun paikallisjunaa kiskoilla. Junakaluston elinkaari on 40 vuotta. Tällaisen mullistuksen virkamies näkee vain kerran elämässään – jos silloinkaan.

Metrokalusto on pääosin alkuperäistä, siis 80-luvulta. Sillä pärjää vielä reilut kymmenen vuotta. Uutta kalustoa tarvitaan länsimetroon, ja sen hankinta on jo käynnistynyt.

Raitovaunupuolellakin kaluston uusiminen on hyvässä vauhdissa. Helsingin olosuhteet ovat olleet valmistajille kova haaste.

2 §. Tulevaisuuden kalusto. Suunnitelmat pääkaupunkiseudulla poikittaissuunnassa kulkevan Jokeribussi-liikenteen panemisesta kiskoille etenevät. Raide-Jokeri korvaisi bussikalustoa ja laajentaisi raitioliikenneverkkoa.

6 luku. Omasta urasta

1 §. Makein voitto. EU:n tuomioistuin ratkaisi ns. Helsinki bus casen Helsingille myönteisesti ja linjasi, että päästövaatimukset voidaan ottaa huomioon bussiliikennettä ostettaessa. Ympäristövaatimusasia otettiin myöhemmin myös direktiiveihin. Tapaus on siteeratuimpia tuomioistuimen ratkaisuja.

HKL otti lähes ensimmäisenä maailmassa käyttöön kännykkäliput. Ne ovat olleet menestystarina.

Myös pysäköintikatosten rakentamisen ja ylläpidon ulkoistaminen mainosyhtiölle sujui mallikkaasti. Palvelu katetaan mainostuloilla eikä maksa yhteiskunnalle mitään.

2 §. Karvain tappio. Prosessi markkinatuomioistuimessa on aina työllistävää ja välillä turhauttavaakin.

Koskaan ei ole tullut pahasti takkiin. Hankinnat on vain maltettava valmistella ja kilpailuttaa kaikissa vaiheissa piiruntarkasti. Se on millimetripeliä.

7 luku. Onnellisuudesta

1 §. Onnellinen minä. Perhe on minulle kaikki kaikessa. On hienoa nähdä, että pesästä lähteneet lapset pärjäävät maailmassa omillaan.

2 §. Onneton minä. Yllättävät ja täysin ennustamattomat vaikeudet joskus rassaavat. Tässä työssä puhutaan aina isoista yhteiskunnan rahoista.

Harvoin minä sentään allapäin olen. En ole sitä rotua.

8 luku. Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Oregano.
2 §. Herkkuruoka. Wieninleike – mielellään Wienissä syötynä. Siellä ne ovat paljon suurempia.
3 §. Paras juoma. Rentouttava olut ulkomaisella lentokentällä, kun olen palaamassa työmatkalta kotiin. Homma on pulkassa.
4 §. Kaunein kukka. Valkovuokko. Olen kevätihminen.
5 §. Väri ylitse muiden. Kevään ja alkukesän heräävä vihreä.
6 §. Elämän tarkoitus. Perhe ja uusiutuminen joka päivä. Jokainen päivä on onneksi aina erilainen
7 §. Lempilausahdus. Kevättä kohti!  

Yrjö Judström

  • s. 1952
  • OTK 1975 Helsinki
  • VT 1978
  • Helsingin kaupungin rakennusviraston lakimies 1975–1983
  • HKL:n toimistopäällikkö 1983–1992, hallintojohtaja 1993–
  • Pääkaupunkiseudun Junakalusto Oy:n toimitusjohtaja 2004–
  • Akavan ja Hallintolakimiehet ry:n luottamustehtävissä 1977–1992
  • Helsingin seurakuntien henkilöstölautakunnan jäsen 1988–1994
  • Helsingin seurakuntien yhteisen kirkkoneuvoston jäsen 1995–2000
  • Perhe: vaimo, kolme maailmalle lähtenyttä tytärtä
  • Harrastukset: kirjallisuus, liikunta, kaksi koiraa