Itä-Suomen johtava syyttäjä Matti Nissinen: Tieteistä vapaa ihmistutkija

Kuka?

Matti Nissinen
• s. 1956
• OTK 1981
• OTL 1996
• VT 1982
• 1982–1986 apulaisnimismies, Kuusankoski
• 1986–1995 apulaispoliisitarkastaja, Kymen lääninsyyttäjä
• 1995–1996 apulaisnimismies, osaston päällikkö Kouvola
• 1996–1997 johtava kihlakunnansyyttäjä, Kouvola
• 1997–2007 valtionsyyttäjä, valtakunnansyyttäjänvirasto
• 1.4.2007– johtava kihlakunnansyyttäjä, Itä-Suomi
• Syyttäjäyhdistyksen puheenjohtaja 1997–1998
• Perhe: vaimo ja 3 lasta

Matti Johannes Nissinen, 51, on syyttäjälaitoksen uudisraivaaja.

Hän oli yhtenä valtionsyyttäjänä kymmenen vuotta mukana perustamassa ja rakentamassa valtakunnan syyttäjänvirastoa.

Juuri nyt hän virittää täyteen iskuun uutta paikallissyyttäjäkonetta, Itä-Suomen syyttäjänvirastoa. Mies on Itä-Suomen syyttäjänviraston päällikkö, johtava syyttäjä.

Suomen 15 syyttäjänvirastosta Itä-Suomen virasto on toiseksi suurin heti Helsingin jälkeen.

– Meille tulee juttuja sisään 14 poliisilaitoksesta, ja me tuuppaamme tavaraa eteenpäin kymmeneen käräjäoikeuteen ja kahteen hovioikeuteen. Ainakin erilaisia toimintakulttuureja tässä näkee riittämiin, Nissinen naurahtaa.

Pykälöikäämme.

1 luku. Tuomioistuimet

1 §. Tuomioistuinlaitoksen suurin ongelma? Useista prosessiuudistuksista huolimatta yksinkertaisten asioiden hoitaminen on siinä apparaatissa vieläkin turhan raskasta.
Tuomioistuimet joutuvat tekemään liian paljon epäolennaisia töitä, kuten myönnettyjä rattijuopumuksia.
Sitäkään en käsitä, miksi tuomareiden erikoistumiskoulutusta ei ole saatu pyörimään kelvollisella tavalla vuosikausien jahkailusta huolimatta.
Yleistuomarilla on joskus vähän pallo hukassa erikoispoliisin, erikoissyyttäjän ja erikoistuneiden asianajajien keskellä.
Olisi hienoa, jos prosessiketjussa kaikilla olisi samanlainen ruuansulatus. Puhuisimme samaa kieltä.
2 §. Parasta tuomioistuimissa? Niiden riippumattomuus, ja niiden nauttima yleinen arvostus.
Käsittelyajatkin alkavat hyvin valmistelluissa jutuissa olla ihan kohtuulliset.

2 luku. Tuomarit

1 §. Fiksu tuomari? Rikkumattoman puolueeton prosessinjohtaja.
Erityisen paljon arvostan tuomareita, jotka vetävät esimerkiksi nuorten jutut vissillä kasvatuksellisella otteella. Asianosaista on puhuteltava sävyisästi.
Viisas tuomari osaa Olaus Petrin tuomarinohjeet unissaankin.
2 §. Tomppeli tuomari? Ylenpalttista ylevyyttä ja teennäistä tärkeyttä rakastava pilkunviilaaja.
Puheenjohtaja, joka on umpirakastunut prosessisääntöjen mielettömiinkin detaljeihin vain niiden itsensä takia. Hän tuhoaa pikkumaisuudellaan prosessin sujuvan kulun.

3 luku. Syyttäjälaitos

1 §. Syyttäjälaitoksen suurin ongelma? Työkuormien epätasainen jakautuminen, ja työssä jaksamiseen liittyvät ongelmat.
2 §. Parasta syyttäjälaitoksessa? Syyttäjän roolin vahvuus. Syyttäjällä on suuri elinpiiri.
Syyttäjällä on avainasema rikosprosessin ketjussa ja vahvistuva rooli jo esitutkinnassa. Syyttäjät ovat tätä nykyä ammattikuntana valtansa huipulla. Vallan lisääminen vielä tästäkin arveluttaa.

4 luku. Syyttäjät

1 §. Fiksu syyttäjä? Osaava syyttäjä on paitsi hyvä lainkäyttäjä myös tuloksentekijä, arvostettu yhteistyökumppani ja hyvä työtoveri.
Jos kaikki nuo neljä ehtoa täyttyvät yhden ihmisen kohdalla, asiat ovat hyvällä tolalla.
2 §. Tomppeli syyttäjä? Mitä enemmän jokin edellä 1 §:ssä mainituista ominaisuuksista ontuu, sitä tumpelommaksi syyttäjä käy.
Esimerkiksi työyhteisön naurattajat ovat tietysti ihan kivoja tyyppejä, mutta jos he eivät saa mitään aikaiseksi, niin viivan alle ei jää mitään.

5 luku. Asianajajat

1 §. Fiksu advokaatti? Asianajaja, joka osaa ilmaista selkeästi kulloiseenkin juttuun sisältyvän rikosoikeudellisen viestinsä. Hän on täsmällinen ja analyyttinen eikä jaarittele.
Raskaan sarjan advokaatti hoitaa juttunsa jo valmisteluvaiheessa niin tunnollisesti, ettei sitten pääkäsittelyssä enää tule eteen yllätyksiä.
2 §. Tomppeli advokaatti? Avustaja tai asiamies, joka ei löydä käsillä olevasta jutusta sitä varsinaista pihviä sitten millään. Hän päästelee suustaan vielä pääkäsittelyssäkin mitä sattuu.
Olen ollut huomaavinani, että asianajajienkin rikosoikeudellisessa osaamisessa on melkoista vaihtelua.
Oma harvinainen rotunsa ovat prinsessat, jotka ovat tulleet käräjille enemmänkin esiintymään päämiehelleen kuin puhumaan asiaa.

6 luku. Rikolliset

1§. Muutoksia rosvomateriaalissa? Olen ollut alalla 26 vuotta. Perusporukan olemus on pysynyt samana.
2 §. Aito kelmi? Rikollinen, joka on vainunnut kiinnijäämisriskinsä pienuuden eikä ole vielä jäänyt kiinni. Rikolliset ovat valtavan heterogeeninen porukka.
Jokamiesluokkaan, tuottamuksellisiin rikoksiin, voi syyllistyä melkein kuka tahansa.
3 §. Säälittävä tapaus? Oikeuslaitoksessa on yhä selvä reppanaongelma, yhteiskunnan kelkasta pudonneet.
Kun kukaan muu ei ole mahtanut heille mitään, tuomioistuimet lakaisevat heidät vähäksi aikaa kerrallaan pois silmistä.

7 luku. Toimittajat

1 §. Fiksu toimittaja? Hyvin toimitettuja oikeuslaitos- ja käräjäraportteja näkee onneksi jo aika paljon. Toimittajien ammattitaito on kasvanut. On syntynyt erityinen oikeustoimittajien ammattikunta.
Ehdonalaiset ja ehdolliset menevät vielä monelta sekaisin, mutta enpä nyt sitten tiedä, onko se niin vakavaa. Eihän niitä lehtijuttuja juristeille kirjoiteta.
Kunnon tutkivaa journalismiakin Suomen mediasta löytyy.
2 §. Tomppeli toimittaja? Kirjoittelija, joka yrittää väkisin tehdä monimutkaisesta asiasta liian yksinkertaisen. Siinä itse asia muuttuu väkisinkin joksikin muuksi, mitä se oikeasti on.
Joskus yksinkertaistamisessa ja kaupallistamisessa sorrutaan älyllisen puoskaroinnin puolelle.

8 luku. Lainsäädäntö

1 §. Kiva laki? Vesilaki.
Kun haluan elvistellä kollegoiden keskuudessa, käännän jollakin konstilla puheen vesilakiin. Porukan naamat ovat näkemisen arvoisia, ja puheenvuoron saa helposti.
Esimerkiksi vesilain 13 luvun ojituskriminalisoinneista saa keskustella ihan rauhassa itsensä kanssa.
2 §. Järkyttävä laki? Tuoreimman shokkini sain valtion yleisestä virkaehtosopimuksesta. Se on kirjoitettu pykälämuotoon ja näyttää ihan lailta.
Olen äärimmäisen onnellinen jokaisesta päivästä, josta selviän VESsiä avaamatta.

9 luku. Oma ura

1 §. Valtionsyyttäjä Nissinen? Työni valtakunnansyyttäjänvirastossa oli seitsenottelijan hommaa.
Tein vähän kaikenlaista, laidasta laitaan. Erilaisia kehittämishankkeita ja työryhmäpuuhastelua, omia syytejuttuja, vähän henkilöstöhallintoakin. Tosin melko pian pääsimme esimieheni kanssa yhteisymmärrykseen siitä, että hallinto ei ole se minun juttuni.
2 §. Johtava syyttäjä Nissinen? Nyt saan tehdä itsenäisiä ratkaisuja. Tätä olen aina halunnut.
Esimiehenä oleminen on kieltämättä välillä aika uuvuttavaa. Hirvittävissä tulospaineissa ja organisaatiomyllerryksen keskellä täytyy vain yrittää pitää yllä työhyvinvointia ja työmotivaatiota, omaakin.
Hyviäkin päiviä on jo ollut. Mikään ei kaduta.
Nyt huomaan, että valtionsyyttäjän hommissa näkökulmani oli puhdas ja aatteellinen, mutta samalla ahdas ja puutteellinen.
Nykyisessä työssäni olen elämässä, arjessa, kiinni joka päivä. Tykkään olla oikeitten ihmisten seassa, en kaipaa kabinetteihin.
3 §. Riemukkain päivä? Parhaat fiilikseni olen kokenut silloin, kun olen saanut hyvän kouluttajapalautteen. Ne ovat aina hienoja hetkiä.
Yksittäiset syyteasiat eivät enää hätkähdytä minua mihinkään suuntaan. Juttuja tulee, ja juttuja menee.
4 §. Katkerin takaisku? Minkähän minä niistä paljastaisin?
Hain taannoin keskusrikospoliisin apulaispäällikön paikkaa, mutta en saanut sitä. Se merkitsi minulle yhden tien sulkeutumista urallani.
Se kirpaisi, kun tajusin, että poliisin hommiin minulla ei enää ollut paluuta. Jäi vain lukkarin rakkaus.

10 luku. Ihminen

1 §. Elämisen tarkoitus? Tieteistä vapaa ihmistutkimus. Kanssatallaajien lempeä arviointi.
2 §. Ihmiskäsityksesi? Ihminen on kasvatettavissa yllättävän moneen suuntaan.
En usko, että yksikään ihminen on syntyjänsä paha. Olen nähnyt monenlaisia reppanoita ja pitänyt joskus suoranaisena ihmeenä, että joku on vasta 17-vuotiaana tehnyt ensimmäisen vakavan rikoksensa.

11 luku. Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste? Kaneli.
2 §. Herkkuruoka? Itse pyydystetty ja savustettu lämmin siika.
3 §. Jaloin juoma? Kuiva valkoviini tuon 2 §:ssä tarkoitetun siika-aterian yhteydessä.
4 §. Kaunein kukka? Kielo.
5 §. Väri ylitse muiden? Ruskean lämpimät sävyt.
6 §. Salainen pahe? Kynsien pureskelu.
7 §. Harrastukset? Kalastus sen kaikissa mahdollisissa ilmenemismuodoissa. Toimenpidelupakynnystä ylittämätön nikkarointi.
8 §. Lempilausahdus? Pää pystyyn, ja uusi mato koukkuun!