Ruotsalaiset ulottuvuudet
Läntisessä naapurimaassa rikoskirjallisuuden suosio on tuottanut uusia dekkarikuningattaria ja -kuninkaita kuin Seinäjoki tangokuninkaallisia. Nyt Ruotsissa käydään kirjasotaa, jossa väitellään jännityskirjallisuuden laadusta. Arvostelijoiden mukaan muutamat huikean suositut dekkaristit murhaavaat henkilöhahmojen lisäksi myös kielen.
Kärkkäisiin arvostelijoihin kuuluu kriminologian professori Leif G W Persson, jonka omat teokset ovat sekä myynti- että arvostelumenestyksiä. Persson on taitoineen niin omassa sarjassa, että hänen uusin suomennoksensa Lindamurha jättää haikean olon: miksi muut eivät kykene samaan realismiin ja yhteiskuntakritiikkiin?
Nopeasti menestynyt dekkaristi Mari Jungstedt pitää kritiikkiä keski-ikäisten miesten kukkoiluna, eikä hänen toinen suomennettu teoksensa Meren hiljaisuudessa olekaan huono rentoutumiskirja. Perinteisen mutta myös aimo annoksen romantiikkaa sisältävän dekkarin tapahtumapaikkana on talvinen Gotlanti.
Eksoottiseen ja kylmään Kiirunaan lukijansa vie puolestaan Åsa Larsson, joka hänkin on kirjoittanut itsensä pikavauhtia lukijoiden suosioon. Åsa Larsson on juristi, jonka ominta alaa olivat veroasiat, kunnes hän siirtyi päätoimiseksi kirjailijaksi. Myös hänen teostensa päähenkilö Rebecka Martinsson on juristi.
Parissa Åsa Larssonin ensimmäisessä teoksessa voimakkaasti mukana olleet uskonnolliset ainekset puuttuvat kolmannesta suomennoksesta Musta polku, jossa pahuuden käyttövoimana ovat raha ja valta. Suuria tunteita on mukana turhan paljon, eikä dekkari oikein pysy lestissään. Viihdyttävää luettavaa se silti on.
Dekkarikuningatarten teoksia uskaltaa suositella ainakin naisille, Leif G W Perssonin rikosromaaneita kaikille. Perssonin uusin teos, Palme-trilogian päättävä Faller fritt som i en dröm ilmestyy syyskuussa.
Mari Jungstedt, Meren hiljaisuudessa, suomentanut Leena Peltomaa,
Otava 2007
Åsa Larsson, Musta polku,
suomentanut Katriina Savolainen,
Otava 2007
Leif G W Persson, Lindamurha,
suomentanut Kari Koski,
Bazar 2006
Sujuvaa suomalaista
Meilläkin jännitys kuuluu suosituimpaan kotimaiseen kirjallisuuteen, eikä dekkarin valitseva yleensä odota saavansa käsiinsä niinkään kirjallista mestariteosta kuin mukaansatempaavan ja riittävän hyvin kirjoitetun kokonaisuuden. Herkkua on, jos jännittävä teos sisältää myös kaunokirjallisia arvoja, kutkuttaa ja kulkee nautittavasti.
Ylen tv-uutisten uutispäällikkö Matti Rönkä nappasi kesällä Ystävät kaukaa -dekkarillaan Suomeen kaikkien aikojen ensimmäisen Lasiavain-palkinnon vuoden parhaasta pohjoismaisesta rikosromaanista. Se on Röngän kolmas Viktor Kärppä -dekkari. Samoihin aikoihin esikoisteos ponkaisi Saksassa suoraan dekkarilistoille.
Ne, jotka eivät ole koskaan kuvitelleet tarttuvansa dekkariin, voisivat kokeilla tutustumista inkeriläiseen paluumuuttaja-bisnesmieheen. Neljäs Viktor Kärppä -teos Isä, poika ja paha henki ilmestyi elokuussa. Samaa sujuvaa kerrontaa, sattuvaa dialogia ja älykästä huumoria sekin.
Aivan toisentyyppisiä rikosromaaneita kirjoittaa Juha Numminen, mutta erittäin taitavasti hänkin. Vastikään ilmestynyt Naskali on Nummisen 20. rikosromaani. Hyytävää laatutyötä.
Juha Numminen, Naskali,
WSOY 2007
Matti Rönkä, Isä, poika ja paha henki, Gummerus 2007
Virkistävää vaihtelua
Osa Matti Röngän dekkareiden viehätyksestä on erilaisuudessa, venäläisen elämänmuodon ja suomalaisen valtakulttuurin kohtaamisessa ja tarkastelussa paluumuuttajan silmin.
Piristävältä vaihtelulta tuntuu myös venäläisen Alexandra Marininan Kamenskaja tutkii -sarja, jonka kielessä ja kerronnassa kulttuuritausta näkyy selvästi. Sarjan kuudes suomennos Seitsemäs uhri ilmestyi kesällä.
Alexandra Marininalla on oikeustieteellinen koulutus ja miliisin everstiluutnantin arvo. Hän hallitsee venäläisen kähminnän, lahjonnan ja lavealuonteisuuden kuviot, ja lukija tulee väkisinkin peilanneeksi tekstiin omia käsityksiään venäläisyydestä.
Erilaisuudellaan kiehtoo myös ranskalainen Fred Vargas. Hänen kerronnassa on runoutta, rytmiä ja huumorin sävyttämää lämpöä.
Fred on oikeasti Frédérique, eikä sukunimikään ole aito. Siviiliammatiltaan ranskalaisdekkaristi on arkeologi. Hänen viides suomennoksensa Sinisten ympyröiden mies ilmestyi kesällä. Siitä on hyvä aloittaa.
Alexandra Marinina, Seitsemäs uhri,
suomentanut Liisa Viitanen,
Otava 2007
Fred Vargas,
Sinisten ympyröiden mies,
suomentanut Marja Luoma,
Gummerus 2007
