Jari Liukku torjuu vakavia uhkia Europolissa

Reaaliaikainen tiedon­vaihto, yhteinen tilanne­kuva sekä yhteisten tutkintatoimien suunnittelu ovat ensi­arvoisen tärkeitä, korostaa Euro­polin vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta­keskuksen johtaja Jari Liukku.

Hän johtaa Euroopan poliisi­viraston, Europolin, vakavan ja järjestäytyneen rikollisuuden torjuntakeskusta. Toimipaikka sijaitsee Haagissa, Alanko­maissa, missä Liukku aloitti tehtävässään viime vuoden keväällä. Liukun johtamassa keskuksessa on noin 150 henkilöä. Kaikkiaan Europolin palveluksessa työskentelee noin 500 ihmistä.

Europolissa on tällä hetkellä Suomesta yhteensä 22 työntekijää. Liukku kollegoineen tuo suomalaista näkökulmaa eurooppalaiseen yhteis­työhön.

Suomen ja suomalaisen järjestelmän maine kansainvälisesti on Liukun mukaan hyvä. Siihen sisältyvät niin tehokkuus työskentelyssä eri viranomaisten kesken kuin myös syvä osaaminen ja organisointitaidot.

– Toki edustan nykyisessä työs­säni Euro­polia ja sen kaikkia jäsen­valtioita ja olen tuottamassa palveluita tarvittaessa myös Suomen viranomaisille, Liukku muistuttaa.

Europol torjuu uhkia jäsenmaissa

Liukun johtaman keskuksen li­säk­si Euro­polin kaksi muuta operatiivista kokonaisuutta liittyvät IT-rikollisuuden sekä terrorismin torjuntaan.

Liukku kertoo keskuksensa ensisijaiseksi tehtäväksi jäsen­valtioiden tukemisen tutkintatoimissa, jotka liittyvät kahta tai useampaa jäsenvaltiota koskevaan vakavaan ja järjestäytyneeseen rikollisuuteen.

Rikokset voivat liittyä huumaus­ai­nei­siin, järjestäytyneisiin rikollisryhmiin tai aseisiin ja räjähteisiin. Myös laittoman maahantulon järjestäminen, ihmiskauppa, tuote­­väärennökset, ympäristörikokset, rahanväärennökset sekä petokset ja muut talous- ja omaisuusrikokset ovat Liukun kes­kuksen asialistalla.

EU-jäsenvaltiot valitsevat Euro­polin tekemän uhka-arvion poh­jalta neli­vuotiskaudeksi tietyt prioriteetit, joihin järjestäytyneen ja muun vakavan rikollisuuden osalta keskitytään. Uusin prioriteettipäätös toimintasuunnitelmineen koskee vuosia 2018–2021.

– Näiden suunnitelmien perusteella tuemme jäsenvaltioiden yhteisiä torjunta­toimia, Liukku kertoo.

Tukea EU-jäsenmaille ja muille kumppaneille annetaan esimerkiksi suojatun tiedonvaihdon varmistavalla Siena-tietojärjestelmällä sekä Euro­polin analyysijärjestelmällä, johon tallennetaan henkilö- ja muita operatiivisia tietoja, joista Euroopan valtiot hyötyvät. Europol on EU:n ainoa virasto, jolla on lupa säilyttää henkilötietoja kolme vuotta tai jopa pidempään.

– Toki Europol antaa lisäksi operatiivista toiminnallista, teknistä ja taloudellista tukea myös yksittäisiin rikos­asioihin liittyen. Lähetämme muun muassa asiantuntijoita ja analyytikkoja avustamaan jäsen­valtioita tutkinta­toimissa, tuemme yhteisiä tutkinta­ryhmiä sekä järjestämme operatiivisia kokouksia, joissa sovitaan yhteisistä toimenpiteistä ja tiedonvaihdosta, Liukku sanoo.

Haastatteluhetkellä hän on itse lähdössä Maltalle antamaan asiantuntija-apua toimittajan henkirikostapaus­tutkintaan liittyen.

Käytännöllinen ja teoreettinen koulutus

Jari Liukku on koulutukseltaan oikeus­tieteen kandidaatti. Lakiopinnot hän suoritti aikoinaan poliisityönsä ohessa. Poliisissa Liukku kävi läpi kaikki vakanssitasot poliisipäälliköksi, ja hän on työskennellyt useissa eri poliisi­viranomaisissa. Hän on toiminut myös syyttäjän tehtävissä sekä ollut töissä tarkastajana ulkomaalais­virastossa, käräjäoikeudessa notaarina ja sisä­asiainministeriössä rikostutkinnan asiantuntijatehtävässä.

Vuodesta 2001 lähtien Jari Liukku on työskennellyt poliisitehtävien ohessa järjestäytyneen ja muun vakavan rikollisuuden torjuntaan liittyvissä EU-projekteissa johtajana tai asiantuntijana lukuisissa eri maissa. Hän kertoo tunnistaneensa vuosien varrella onnistuneen kansainvälisen yhteistyön tärkeyden ja oleellisuuden rikostorjunnassa.

Lakimies­tutkinto on tarjonnut hyvän pohjan ja pääsyn eri tehtäviin.

– Lakimiestutkinto on tarjonnut hyvän pohjan ja pääsyn eri tehtäviin. Rikos­torjunnassa ja poliisitoiminnassa yleisemminkin on lähtö­kohtaisesti kysymys aina lain­säädännön soveltamisesta ja myös sen kehittämisestä. Koen myös, että juristin koulutus yhdistettynä poliisin koulutukseen ja kokemukseen antaa työhöni sopivan käytännön­läheisen näkökulman, Liukku sanoo.

Uudet rikosilmiöt työllistävät

Jari Liukku kertoo Europolin teh­tävien olevan paitsi äärimmäisen mielenkiintoisia myös vaativia.

– Europol on jäsenvaltioiden tukena etu­­rintamassa kohtaamassa uusia ilmiöitä rikollisuuden ja sisäisen turvallisuuden alalla. Meidän tulee pystyä reagoimaan nopeasti niihin tarpeisiin, joita jäsenvaltioilta tulee. Tämä edellyttää Euro­polin henkilökunnalta paljon asian­tuntemusta, innovatiivisuutta ja joustavuutta työskentelyyn sekä motivaatiota paneutua asioihin.

Esimerkkinä uudesta ­rikos­­il­miöstä Jari Liukku mainitsee fentanyylin lisääntyneen käytön huumausaineena. Fentanyylin käytöstä johtuvien kuolemanta­pausten määrä on kasvanut merkittävästi sekä Euroopassa että Yhdysvalloissa, missä uhrien määrä on jo suurempi kuin liikenneonnettomuuksissa menehty­neiden.

Tiedon pitää kukea Europolin ja valtioiden välillä kumpaankin suuntaan.

– Tällaisessa tilanteessa on oleellista, että pääsemme nopeasti informoimaan ja tukemaan jäsenvaltioita ja muita operatiivisia kumppaneita niiden torjuntatoimissa. Tiedon pitää kulkea tehokkaasti ja täsmällisesti molempiin suuntiin.

Yhteistyötä kaikilla tasoilla

Liukku näkee vuonna 1999 perustetun Europolin olemassaolon erittäin tärkeänä. Rikokset ylittävät valtioiden rajat, mikään rikostyyppi ei koske enää yksittäistä jäsenvaltiota. Vaikuttavuutta rikostorjunnassa saadaan aikaan toimivalla kansainvälisellä yhteistyöllä, siihen perustuvalla yhteisellä tilan­nekuvalla sekä yhdessä sovituilla toimenpiteillä ja pelisäännöillä.

– Tämä kaikki tietenkin edellyttää, että tieto kulkee ja että jäsenvaltiot käyttävät tietojärjestelmiämme, Liukku huomauttaa.

Onneksi jäsenvaltioiden tietoisuus asiasta on lisääntynyt, ja Liukku kertookin tiedon määrän olevan selvästi kasvamassa. Vuonna 2016 Siena-järjestelmässä välitettiin noin 870 000 viestiä.

– Tietomäärän kautta meille muodostuu mahdollisuus tukea strategisesti ja operatiivisesti jäsenvaltioita ja EU:ta mutta myös muita valtioita. Erilaiset huumaus­ainerikokset, ihmiskauppa ja esimerkiksi tuoteväärennökset heijastuvat EU-alueelle lähtökohtaisesti kolmansista maista.

Niinpä muidenkin kuin EU-valtioiden kanssa Europol haluaa pitää välit läheisinä ja toimivina, jotta yhteistyö olisi luontevaa kaikissa tilanteissa.

Jari Liukku muistuttaa kuitenkin, että on paljon sellaisiakin asioita ja ilmiöitä, joita pelkällä rikostutkinnalla ei pystytä torjumaan. Muitakin tapoja tarvitaan. Niinpä esimerkiksi laittomaan maahan­tuloon ja ihmiskauppaan EU pyrkii vaikuttamaan useilla muillakin keinoilla yhdessä kansainvälisten toimijoiden ja kohdevaltioiden kanssa.

Tulevaisuuden haasteet

Jari Liukun mukaan lisääntyvä rajat ylittävä järjestäytynyt rikollisuus sekä EU:n määrittelemiin prioriteetteihin vastaaminen tulevat pitämään Europolin asiantuntijat tulevaisuudessakin kiireisinä. Haastetta tuo myös tiedonvälityksen varmistaminen, jotta palvelutaso voidaan pitää hyvänä ja tuottavana.

Kolmansia maita runtelevat kriisit vaikuttavat turvallisuustilanteeseen myös Euroopassa. Tämän lisäksi Brexit tuo oman ulottuvuutensa Europolin työskentelyyn. Liukku tosin uskoo, että myös tulevaisuudessa Britannian poliisin kanssa yhteistyö tulee olemaan sujuvaa.

– Siinä mielessä yhteistyö ei suinkaan lopu heidän kanssaan, mutta totta kai tiettyjä vaikutuksia Britannian irtautumisella EU:sta on meidänkin näkökulmastamme.

Jari Liukku kertoo, että Europolissa on tälläkin hetkellä EU-maiden lisäksi yhdysmiehiä lukuisista kolmansista eli EU:n ulkopuolisista maista ja yhteistyö eri valtioiden kanssa on monipuolista.

– Kansainvälinen yhteistyö on ihan välttämätöntä ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan lähtökohta, Liukku sanoo.