Yhteiskuntasopimusneuvottelut
Suomen hallitus on tehnyt työmarkkinajärjestöille esityksen yhteiskuntasopimuksen solmimisesta ja sen juoksutuksesta. Hallituksen tavoitteena on parantaa kilpailukykyä yksikkötyökustannuksia alentamalla vähintään viidellä prosentilla sekä samalla parantaa työntekijöiden muutosturvaa. Hallituksen esityksen mukaan osapuolet neuvottelevat 21.8.2015 mennessä täsmällisestä tavoitteesta työmarkkinaosapuolille, prosessista 22.8.2015–31.1.2017 väliseksi ajaksi sekä käytännön keinoista tavoitteen saavuttamiseksi.
Artikkelia kirjoitettaessa tiedämme, että Akava on valmis neuvottelemaan yhteiskuntasopimuksesta, kunhan neuvottelut käydään tasapuolisesti ja niissä saadaan aikaan kaikkia osapuolia hyödyttäviä tuloksia. Myös SAK ja STTK ovat päättäneet osallistumisestaan yhteiskuntasopimuksen valmisteluprosessiin. Suomen hallitus on ilmoittanut, että mikäli yhteiskuntasopimuksen toimet ovat mitattavissa maaliskuussa 2017 ja ne ovat riittäviä, hallitus luopuu ehdollisista 1,5 miljardin säästöistä ja veronkorotuksista. Lisäksi hallitus voi ilmoituksensa mukaisesti tukea yhteiskuntasopimusta tuloveron kevennyksin.
Työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisu
Työmarkkinakeskusjärjestöt, Akava mukaan lukien, sopivat 15.6.2015 työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta sekä toteutusajankohdasta. Ratkaisu on sekalinjainen eli työ- ja virkaehtosopimuksen mukaisia palkkoja korotetaan toisen sopimusjakson alusta tai lähinnä sen jälkeen alkavan palkanmaksukauden alusta yleiskorotuksella, jonka suuruus on 16 euroa kuukaudelta kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia. Alakohtaiset sopijaosapuolet sopivat yleiskorotuksen tarkemmasta kohdistumisesta työ- ja virkaehtosopimuksin. Sopimuksen mukaan alakohtaiset sopijaosapuolet voivat sopia yhdessä poikkeavasta yleiskorotuksen toteuttamistavasta siten, että sopimusalan kustannusvaikutus ei tästä syystä kasva siitä, mitä on sovittu. Vuoro- ja olosuhdelisiä sekä henkilöstön edustajien korvauksia korotetaan edellä mainitusta ajankohdasta lukien 0,43 prosentilla mikäli nämä lisät eivät korotu jo muutoin laskentaperusteensa johdosta palkankorotuksen seurauksena.
Mikäli työ- ja virkaehtosopimusosapuolet eivät pääse sopimuskorotuksen toteuttamistavasta ja kohdentamisesta yksimielisyyteen eivätkä osapuolet ole sopineet tai sovi omasta erimielisyysmenettelystään, työ- tai virkaehtosopimuksen osapuolet voivat yhdessä saattaa erimielisyyden valtakunnansovittelijan eli Minna Helteen ratkaistavaksi. Valtakunnansovittelija ratkaisee asian kuultuaan osapuolia sekä työmarkkinakeskusjärjestöjä. Valtakunnansovittelijan ratkaisu sitoo osapuolia.
Työmarkkinakeskusjärjestöt ovat sopineet, että työttömyysvakuutusmaksut nousevat vuonna 2016 sekä työnantajilla että palkansaajilla 0,5 prosenttiyksikköä.
Valtion palkkaratkaisu hyväksytty
Suomen Lakimiesliiton ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n hallitukset ovat hyväksyneet valtiosektorilla saavutetun neuvottelutuloksen työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisun toteuttamisesta. Tehtäväkohtaisia palkanosia korotetaan 1.2.2016 alkaen 13 euroa kuukaudessa, jolloin niin sanottu henkilökohtainen palkanosa huomioiden kuukausipalkka nousee keskimäärin 16 euroa 1.2.2016 alkaen. Mikäli tehtäväkohtainen palkanosa on vähintään 3 023 euroa kuukaudessa, tehtäväkohtaisia palkanosia korotetaan 0,43 prosenttia kuukaudessa. Suurin osa Lakimiesliiton valtiosektorilla työskentelevistä jäsenistä tulee saamaan 0,43 prosentin palkankorotuksen 1.2.2016 alkaen.
Euromääräisinä kokonaispalkkoina määräytyviä palkkoja tarkistetaan 16 eurolla kuukaudelta, kuitenkin vähintään 0,43 prosentilla. Niitä euromääräisiä palkanlisiä ja lisäpalkkioita, joita on vakiintuneen käytännön perusteella tarkistettu yleiskorotuksin, korotetaan 1.2.2016 alkaen 0,43 prosentilla. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen kuukausipalkkioita korotetaan 1.2.2016 alkaen 0,43 prosentilla ja kuukausipalkkion uusi vähimmäismäärä on 75,32 euroa.
Korotukset on sovittu työmarkkinakeskusjärjestöjen kesäkuussa 2015 solmiman työllisyys- ja kasvusopimuksen pohjalta. Elokuussa 2013 solmitussa työllisyys- ja kasvusopimuksessa oli sovittu, että sopimuskauden kolmas vuosi on uudelleen neuvoteltavissa, mikäli talouden näkymät olisivat siihen mennessä parantuneet merkittävästi. Näin ei ollut tapahtunut, joten korotukset ovat nyt hyvin maltillisia.
Kuntasektorin palkkaratkaisut hyväksytty
Suomen Lakimiesliiton ja Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO ry:n hallitukset ovat hyväksyneet myös kuntasektorilla saavutetut neuvottelutulokset työllisyys- ja kasvusopimuksen toisen jakson palkkaratkaisun toteuttamisesta.
Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) osalta on sovittu, että tehtäväkohtaisia palkkoja korotetaan 0,47 prosentilla 1.2.2016 lukien, jos tehtäväkohtainen palkka on 31.1.2016 vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka 31.1.2016 on alle
3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16 eurolla kuukaudessa. Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää korotetaan 1.2.2016 lukien 0,47 prosentilla. Luottamusmiesten ja työsuojeluvaltuutettujen korvaukset pyöristetään seuraavaan ylempään euromäärään.
Kunnallisen teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimuksen (TS) osalta on sovittu, että tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 1.2.2016 lukien 0,47 prosentilla, jos tehtäväkohtainen palkka on 31.1.2016 vähintään 3 404,26 euroa. Jos tehtäväkohtainen palkka 31.1.2016 on alle 3 404,26 euroa, tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 16 eurolla kuukaudessa. Harkinnanvaraista henkilökohtaista lisää ja erillislisää korotetaan 1.12.2016 lukien 0,47 prosentilla.
Lakimiesliiton hallitus on hyväksynyt myös neuvottelutulokset Kunnallisen opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimuksen, Kunnallisen lääkärien virkaehtosopimuksen sekä AVAINTA ry:n työehtosopimuksen osalta. Neuvottelut palkkaratkaisun toteuttamisesta jatkuvat elokuussa Kirkon yleisen virka- ja työehtosopimuksen, yliopistojen yleisen työehtosopimuksen ja Työterveyslaitoksen työehtosopimuksen osalta.
Yksityisen sektorin palkkaratkaisut siirtyivät
Yksityisellä sektorilla työskentelevien akavalaisten työehtosopimukset neuvottelee Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry, jonka jäsen Lakimiesliitto on. YTN linjasi kesän alussa, että työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset sopimusalojen palkankorotukset tulee neuvotella ja kirjata sitovasti työehtosopimuksiin kesäkuun loppuun mennessä. Vaikka YTN ja eri toimialojen työnantajaliitot tapasivat ja kävivät neuvotteluja, siirtyivät kaikki ratkaisut neuvottelutuloksista kesälomien jälkeiseen aikaan.
YTN ja Teknologiateollisuus sekä SKOL pääsivät neuvottelutulokseen 29.6.2015 työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisista palkankorotuksista niin teknologiateollisuuteen kuin suunnittelu- ja konsulttialalle. Neuvottelutuloksen mukaan palkkoja nostetaan 1.11.2015 alkaen yleiskorotuksella, jonka suuruus on 16 euroa, kuitenkin vähintään 0,43 prosenttia kuukaudessa. Aikaisemman, työllisyys- ja kasvusopimuksen ensimmäisen jakson mukaisesti palkoista neuvotellaan ensin paikallisesti. Mikäli ratkaisua ei kuitenkaan saavuteta 30.9.2015 mennessä, tulee nyt sovittu yleiskorotus voimaan. Lisäksi vuoro- ja olosuhdelisät sekä henkilöstön edustajien korvaukset nousevat 1.11.2015 alkaen 0,43 prosenttia.
Mainittuja neuvottelutuloksia ei ole vielä käsitelty neuvottelujärjestöjen, liittojen päättävissä toimielimissä. Myöskään ICT-alalle kesäkuun lopulla saatua neuvottelutulosta palkkaratkaisusta ei ole käsitelty liittojen hallinnoissa.
Lakimiesliiton rahoitusalalla työskentelevien jäsenten osalta työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaisista palkankorotuksista YTN ja Palta ry -työnantajaliitto neuvottelevat alkusyksystä. Neuvotteluista ja niiden tuloksista niin finanssialalla kuin muillakin toimialoilla tiedotetaan sekä Lakimiesliiton että YTN:n kotisivuilla.
Yhteiskuntasopimuksen tähtäin syksyssä 2016
Mahdollisen yhteiskuntasopimuksen tähtäin on syksyllä 2016, jolloin nähdään, saadaanko valmistelluista asioista synnytettyä yhteinen sopimus. Tällä hetkellä työmarkkinajärjestöissä valmistellaan neuvoteltavien asioiden listaa. Kilpailukyvyn parantaminen ei muodostu pelkistä palkoista, vaan tärkeitä tekijöitä ovat muun muassa tuotekehitys, osaaminen, innovaatiot ja investoinnit Suomeen.
Yhteiskuntasopimuksen yhteydessä on oleellista neuvotella myös hallitusohjelmassa mainituista asioista kuten työelämän lainsäädännöstä, työttömyysturvasta, paikallisesta sopimisesta jne. Työmarkkinajärjestöjen tehtävä ei tule olemaan helppo, mutta on merkittävää, että työmarkkinajärjestöt osallistuvat yhteiskuntasopimuksen tekemiseen.
Tarja Niemelä on Lakimiesliiton julkisen sektorin neuvottelujohtaja ja Taru Turunen edunvalvontayksikön johtaja.
