Suomen Lakimiesliiton järjestötutkimus toteutettiin elo-syyskuussa 2008. Tutkimukseen vastasi 742 jäsentä. Vastanneet jäsenet painottuvat Uudellemaalle (57 prosenttia), mikä vastaa lakimiesten tilannetta myös todellisuudessa. Tavallisimmin vastaajat ovat palvelussuhteeessa julkisella sektorilla (49 prosenttia) ja yksityisellä sektorilla (33 prosenttia).
Liitolle ollaan uskollisia, sillä tavallisesti jäsenyys on jatkunut pitkään. Yli 15 vuotta jäsenenä on ollut 58 prosenttia vastaajista.
Tavallisimmin jäsenillä on oikeustieteen kandidaatin tai -maisterin koulutus. Lisensisaatteja on neljä prosenttia, ja oikeustieteen tohtoreita kaksi prosenttia. Tutkimukseen vastasi 69 liiton luottamushenkilöä.
Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy. Vastaajiksi valittiin noin 3 500 satunnaisotos jäsenistöstä, josta osalle lähetettiin sähköinen tutkimus, osalle perinteinen paperilomake.
Jäsenet arvioivat tuntevansa liiton hyvin
Yhteensä 71 prosenttia vastaajista arvioi tuntevan Suomen Lakimiesliiton hyvin. Näistä seitsemän prosenttia arvioi tietämyksensä erittäin hyväksi. Vajaa kolmannes arvioi tuntemuksensa huonoksi.
Liiton julkisuuskuvan arvioi hyväksi 44 prosenttia jäsenistä. Vain 13 prosenttia arvioi julkisuuskuvan erittäin huonoksi tai huonoksi. Merkittävä osa sijoittaa vastauksensa diplomaattisesti hyvän ja huonon välimaastoon, jolloin kokonaisarvosana jää keskitasoiseksi. Samoin vastaajat käyttäytyvät kysyttäessa edistääkö lakimiesliitto lakimiesidentiteettiä. Vain 30 prosentin mielestä jäsenyys edistää identiteettiä melko tai erittäin paljon.
– Luku oli odotetusti alhainen ja sitä pyritään saamaan paremmaksi. Haluamme, että ammatti-identiteetti on yksi merkittävä syy liittoon kuulumiselle. Meillä on jäseninä 75 prosenttia alan ammattilaisista. Kaikki mahdollinen tehdään sen eteen, että jäsenistön etuja valvotaan, lakimiesidentiteetti vahvistuu ja 80 prosenttia kuuluu liittoon, Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jorma Tilander pohtii.
Tiedottaminen ammattilehdessä toivotuinta
Jäsenet ovat tyytyväisiä liiton tiedotukseen. Tavallisimmin tiedotuksen halutaan tapahtuvan Lakimiesuutisissa (79 prosenttia). Seuraavaksi toivotuimmat tiedottamisen tavat ovat sähköposti ja verkkosivut. Jäsenlehti eli Lakimiesuutiset arvioidaan myös erittäin onnistuneeksi. Myös lehteä arvioivat avoimet palautteet ovat erittäin kiittäviä.
– Tulos on ehkä ammattiin liittyvä, sillä meillä kaikilla on sähköpostia työn puolesta riittävästi ja nettisivuilla käyminen vaatii liikaa aktiivisuutta. Lehteä on myös kehitetty parin viime vuoden aikana, mikä näkyy nyt hyvinä tuloksina, järjestövaliokunnan puheenjohtaja Pekka Liesvuori pohtii.
Sähköiset uutiskirjeet ja verkkosivut arvioidaan onnistuneiksi, samoin tutkimukset ja oppaat. Lakimieskalenteri jopa ylittää jäsenten odotukset.
Jäsenet toivovat lisää vaikutusmahdollisuuksia liiton toimintaan. Yli puolet vastanneista mahdollisuutensa vaikuttaa huonoiksi ja vain kaksi prosenttia piti vaikutusmahdollisuuksiaan erittäin hyvinä.
– Vaikuttamisen suhteen kaikki rakentavat ideat otetaan vastaan ja huomioidaan. Paras keino vaikuttaa on tulla mukaan toimintaamme. Jäsenkuntamme on valitettavankin passiivista, Tilander arvioi.
Parhaiten liittoa nykyisellään kuvaavat adjektiivit luotettava, asiantunteva ja vastuuntuntoinen. Avoimissa vastauksissa toivottiin esimerkiksi toimiston väen kuvia Internetsivuille, mikä osaltaan tekisi liittoa läheisemmäksi.
Edunvalvontaan lisää terävyyttä
Vastaajien mielestä liiton pitäisi kehittää edunvalvontaa sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Molempia sektoreita edustavat vastaajat näkevät juuri oman edunvalvontansa teroittamista kaipaavaksi.
Vastaajat toivoivat lakimiesten aseman parantamista suhteessa muihin ammattiryhmiin, samoin eläkekysymyksiin ja työllisyystilanteeseen vaikuttamista. Vaikuttamisen toivotaan kuitenkin tapahtuvan asiantuntemuksen ja arvovaltaisuuden myötävaikutuksella, sillä hyökkäävyyttä ei kannatettu liiton tavoiteltavana ominaisuutena.
Liesvuori pitää mielenkiintoisena sitä, miten selkeästi edunvalvonta nousee esiin kehittämiskohteena.
– Edunvalvonnan eteen on tehty työtä ja saatu paljonkin aikaan. Ehkä onnistumisia pitäisi tuoda enemmän esiin kuin nykyään, Liesvuori pohtii.
Tilander muistuttaa, että edunvalvonta on liiton perustehtävä, jonka kuuluukin nousta kriittisesti esiin. Edunvalvonnassa ei kuitenkaan voida koskaan onnistua liian hyvin.
– Kukapa olisi täydellisen tyytyväinen työhönsä, palkankorotus tulee liian pienenä ja liian myöhän, esimiehessä ja työn sisällössäkin olisi aina parantamisen varaa. Muistuttaisin kuitenkin, että näissä asioissa myös työntekijällä on aina vastuunsa. Hyvä esimerkki tästä on etenkin nuorten lakimiesten työajan venyminen, mistä moni vastaaja oli huolissaan. Viime kädessä työntekijän on itse pidettävä huoli työajastaan. Tämä on kuitenkin yksi niistä edunvalvonnan tehtävistä, jonka eteen liitto on tehnyt työtä ja tulee jatkossakin tekemään, Tilander painotta.
Liiton vaikutusvaltaisuutta pidettiin yhtenä merkittävimpänä tavoitetilana. Tähän liittyen vaikuttamista tiedotusvälineissä toivottiin lisää. Tiedotusvälineissä vaikuttaminen sai kaikkein huonoimmat onnistumisarvosanat liiton toimintaa arvioitaessa. Parantamisen varaa on myös liiton oikeus- ja koulutuspoliittisessa vaikuttamisessa, joskin nämä tekijät arvioitiin kohtuullisen onnistuneiksi. Liiton media-arvoa ja julkista roolia pyritään lähivuosina vahvistamaan, mutta Tilander muistuttaa julkisuuden toimivan omalla logiikallaan.
– Me emme ole kaikkein mediaseksikkäin liitto. Kun julkisuuteen mennään, asialla pitää olla keihäänkärki, joka ei välttämättä ole tasapuolinen kaikille jäsenille.
Tapahtumista pidetään, toimiston väki palvelee hyvin
Liiton toiminta arvioidaan valtakunnalliseksi, joskin avoimissa palautteissa moni kritisoi Helsinki-keskeisyyttä. Liiton toimiston palvelu katsotaan juuri odotuksia vastaavaksi, samoin taloudenhoito ja opiskelijatoiminta. Liiton työntekijät ovat myös erittäin hyvin ”työnantajiensa” eli jäsenten tavoitettavissa.
Jäsenet ovat tyytyväisiä liiton lukuisiin tapahtumiin, esimerkiksi Lakimiespäiviin, alueellisiin lakimiesiltoihin sekä kesä- ja urheilutapahtumiin. Lakimiesliiton järjestöpäällikkö Olli Niemi ilahtuu myönteisestä palautteesta, mutta vakuuttaa, että tapahtumia kehitetään edelleen.
Jäsenalennuksia vastaajat toivovat selkeästi lisää. Tätä yksittäistä tulosta Liesvuori pitää yllättävänä.
– Usein tuntuu, että erilaisia alennuksia ja etuja on liikaa, mutta hämmästyttävän merkityksellisiä ne jäsenkunnalle ovat.
Niemi toivoo jäseniltä lisää konkreettista palautetta jäseneduista ja -alennuksista.
– Vastaanotamme mielellämme palautetta siitä, millaisia etuja kaivataan. Merkittävä osa eduista on omiamme, esimerkiksi kirja- ja kustannusalennukset, vakuutusedut, pankki- ja sijoitusneuvonta sekä vapaa-aikaan liittyvät alennukset. Lisäksi osa tulee Akavan kautta, esimerkiksi hotelli- ja laiva-alennukset. Etuja neuvotellaan koko ajan lisää, ja niiden on tarkoituksenmukaista olla sellaisia, joita jäsenet todella haluavat käyttää, Niemi pohtii.
Jäsenmaksua moni pitää korkeana, joten asia nousi esiin lähes kaikissa avoimissa kysymyksissä. Samoin moni moitti liiton järjestämien koulutuksien hintavuutta. Tähän varsin usein tutkimuksessakin toistuvaan mielipiteeseen liittyy väärinkäsitys.
– Meillä on monenlaista koulutusta, josta osa on itse järjestämäämme ja osa lukuisten yhteistyökumppaneiden tarjontaa. Liiton järjestämä koulutus on aina maksutonta jäsenille. Liiton nettisivuilla on koulutuskalenteri, jossa näkyvät kaikki koulutustapahtumat, sekä omat että muiden järjestämät, Niemi selventää.
Järjestö on jäseniään varten
Järjestötutkimus on tärkeä linkki järjestön ja jäsenistön välillä. Sen avulla saadaan tietoon, mitä jäsenet järjestöltään odottavat. Kun järjestön näkemykset tiedetään, liittoa voidaan kehittää määrätietoisesti jäsenten toivomaan suuntaan.
– Tutkimustietoa tarvitaan, sillä Uudenmaankadulla ei voida millään tietää kaikkea, mitä kentällä tapahtuu ja mitä jäsenet tarvitsevat, Tilander tiivistää.
Innolink Research Oy toteutti lakimiesliiton järjestötutkimuksen ensimmäisen kerran. Järjestötutkimuksen vastauksissa näkyy ammattikunnan erityislaatu.
– Lakimieskunta on jo ammattinsa puolesta pohtivaa ja arvioivaa. Tämä näkyy myös vastauksissa, jotka ovat kauttaaltaan erittäin kriittisiä. Kriittisyys kuitenkin rakentaa, sillä sen kautta kehityskohteet nousevat selkeästi esiin, arvioi Innolink Research Oy:n viestintäpäällikkö Etta Partanen.
