L akimiesliiton jäsentutkimus toteutettiin tuttuun tapaan loppukeväästä. Sähköpostitse lähetettyyn tutkimukseen vastasi 2 243 liiton jäsentä, joista naisia 58 prosenttia ja miehiä 42 prosenttia. Tutkimukseen vastasivat myös opiskelijajäsenet.
Jäsentutkimus pohjautui vuosien 2010–2012 tutkimuksiin, mikä mahdollisti vertailukelpoisen tiedon keräämisen useista keskeisistä kysymyksistä. Osa vähemmän tarpeelliseksi koetuista asiakokonaisuuksista karsittiin pois tutkimuksesta – erityisesti sellaiset, joista tietoa saadaan esimerkiksi palkkatutkimuksen kautta. Tämä teki tilaa uusille kysymyksille.
Mitä jäsenet pitävät tärkeänä?
Tutkimuksessa kysyttiin liiton toiminnan osa-alueiden tärkeyttä jäsenen näkökulmasta. Ei ollut yllätys, että jäsenet pitivät tärkeimpänä työmarkkinaedunvalvontaa. Asteikolla 1–5 keskiarvoksi muodostui 4,455. Vähiten tärkeänä taas pidettiin opiskelijoiden edunvalvontaa ja näkymistä julkisuudessa. Yli neljän keskiarvon sai myös tiedottaminen liiton jäsenille, joka oli toiminnan osa-alueista toiseksi tärkein työmarkkinaedunvalvonnan jälkeen.
Toisessa kysymyksessä sai vastata siihen, kuinka tyytyväinen on liiton toimintaan. Käytössä oli sama osa-aluejako.
Vähiten tyytyväisiä oltiin liiton näkymiseen julkisuudessa, keskiarvo 2,944. Toiseksi ja kolmanneksi eniten tyytymättömyyttä oli koulutuspoliittiseen vaikuttamiseen (2,999) ja työmarkkinaedunvalvontaan (3,03). Arvio näkymisestä julkisuudessa ja työmarkkinaedunvalvonnasta oli noussut, kun taas arvio onnistumisesta koulutuspoliittisessa edunvalvonnassa oli laskenut.
Liiton toiminnan suuntaamisessa näillä vastauksilla on väliä. Työmarkkinaedunvalvontaa pidetään tärkeänä, mutta tyytyväisyydessä on parantamisen varaa. Asiaan on kiinnitetty huomiota muun muassa toimintasuunnitelman kirjauksin.
Myös koulutuspoliittisen edunvalvonnan saralla on jäsenten mielestä tekemistä. Tämä on varmasti totta, sillä koulutusmäärien nostokierteen lisäksi liittoa on huolettanut lakimieskoulutuksen työelämärelevanssi. Koulutuspoliittista edunvalvontaa on myös pyritty terävöittämään saadun palautteen perusteella.
Yleisarvio toiminnasta on tärkeä mittari
Lakimiesliiton onnistumista työssään voidaan arvioida myös liiton toiminnallisten kokonaisuuksien yleisarvosanan kautta. Tämä mittaa erityisesti mielikuvaa onnistumisesta, joka jäsenille on muodostunut useammasta yksittäisestä havainnosta.
Tuloksia purettaessa havaitaan, että viestintä ja jäsenpalvelut ylittävät 3,5 arvosanan (asteikko 1–5) ja edunvalvonta saa arvosanan 3,111. Toiminta kokonaisuutena saa arvosanan 3,365. Kysyimme lisäksi arviota liiton julkisuuskuvasta. Arvosana oli 3,326.
On selvää, että kaikissa osa-alueissa on kehittämisen varaa. Pohjaluvut ovat tärkeä mittari, kun vuoden 2014 jäsentutkimuksen tuloksia arvioidaan. Onko mielikuva muuttunut – ja mihin suuntaan?
Yleisarvioihin syvemmin pureutuessa huomataan, että jäsenen toimialan mukaisesti jaotelluissa arvioissa on yllättävän suuria vaihteluita. Esimerkiksi syyttäjälaitoksessa työskentelevät ovat edunvalvontaan varsin tyytyväisiä, kun taas kaupan alan ja tuomioistuinlaitoksen palveluksessa olevat tyytymättömiä.
Viestinnässä hajonta on pienempää, mutta eroja voidaan sielläkin havaita. Teollisuuden palveluksessa ollaan viestintään kriittisimpiä ja vakuutusalalla tyytyväisimpiä.
Jäsenpalveluissa kriittiset äänet edustavat kauppa- ja konsulttialaa – kunnissa työskentelevät jäsenet taas arvostavat jäsenpalvelut korkealle.
Yleisarviossa erottuu tyytyväisinä järjestö- ja vakuutusala sekä syyttäjälaitos. Konsulttialalla ollaan ehdottomasti kriittisimpiä. Myös näillä arvioilla on toimintaa kehitettäessä iso merkitys.
Onko jotain, mitä liitto voisi tehdä erityisesti konsulttialalla työskentelevien jäsenten tyytyväisyyden kasvattamiseksi? Vastauksia on hyvä löytää, sillä liitolle jokainen jäsenryhmä ja jäsen on tärkeä.
Mihin voimavarat tulee suunnata?
Lakimiesliiton keskustoimiston ja luottamushenkilöiden voimavarat ovat rajallisia. On syytä miettiä tarkasti jäsenpalautteen perusteella, mihin kannattaa jatkossa keskittyä. Siksi kysyimmekin, mihin Lakimiesliiton tulisi panostaa tulevaisuudessa.
Ehdottomasti tärkeimmäksi nousi työaikakysymyksiin panostaminen. Arvosana oli 4,148, joka oli ainoa neljän ylittänyt keskiarvo. Vähiten tärkeimmiksi arvioitiin tasa-arvoon panostaminen ja uusille aloille neuvoteltavat työehtosopimukset sekä työ- ja virkasuhdeneuvonta. Viimeksi mainittua ei ole kysytty aiempina vuosina, joten vertailutieto puuttuu.
Niistä kysymyksistä, joista vertailutietoa on, suurin pudotus voitiin havaita työhyvinvointiin panostamisen osalta. Onko työhyvinvointi kehittynyt parempaan suuntaan hiljattain? Asia on ainakin ollut julkisessa keskustelussa esillä.
Tuloksia hyödynnetään kokonaisvaltaisesti
Lakimiesliiton toimistolla on luettu tarkasti myös avovastauksia ja tehty niiden pohjalta johtopäätöksiä. Yhteensä aineistoa kertyi kyselystä noin 300 sivua – siis paljon erinomaisia ideoita, kommentteja ja arvioita.
Pitkä aikajänne mahdollistaa sen arvioinnin, olemmeko menossa oikeaan suuntaan. Tämä työ jatkuu ja jäsentutkimus 2014 toteutetaan toukokuussa. Siksi kannattaakin pitää jäsentiedot sähköpostiosoitteineen ajan tasalla, jotta saa vastauslinkin tutkimukseen. Ajantasaiset yhteystiedot mahdollistavat myös muun jäsenviestinnän saapumisen perille.
Lämmin kiitos kuuluu kaikille jäsenkyselyyn vastanneille. Kattava tietopankki jäsenten mielipiteistä on arvokasta, kun toimintaa kehitetään.
Kirjoittaja on Suomen Lakimiesliiton viestintäjohtaja.
