Tapahtumia täynnä ollut kevät 2020 toi perustuslakivaliokunnan puheenjohtajan parrasvaloihin. Rauhallisesti esiintyvä Johanna Ojala-Niemelä (sd.) on antanut lausuntoja milloin mihinkin kellonaikaan. Kun valiokunta käsitteli valmiuslain käyttöönottoasetuksia, puheenjohtaja marssi median eteen juuri vuorokauden vaihtuessa toiseksi.
– Koronakeväänä kokoukset ovat olleet pitkiä, päivän maratoneja. Olemme kuulleet paljon asiantuntijoita. Heidänkin kestokykynsä on kyllä joutunut koetukselle.
Olemme kuulleet paljon asiantuntijoita. Heidänkin kestokykynsä on kyllä joutunut koetukselle.
Juristi, varatuomari Ojala-Niemelä on ollut mieluisassa roolissa valiokuntansa luotsina. Samaisessa valiokunnassa hän on ollut jäsenenä ja varajäsenenä kansanedustajauransa alusta alkaen. Viime vaalien jälkeen Ojala-Niemelä ilmaisi kiinnostuksensa myös puheenjohtajuuteen.
– Olen ollut aiemmin jäsenenä muun muassa lakivaliokunnassa yhdeksän vuotta ja myös talous- ja valtionvarainvaliokunnissa, joten olen saanut perehtyä itseäni kiinnostaviin asioihin.
Vaikuttaminen veti puoleensa
Ojala-Niemelä alkoi haaveilla oikeustieteelliseen pääsystä lukioaikoina.
– Kävin pyrkimässä Lapin yliopistoon ensimmäisen kerran vähän turistina, mutta toisella kerralla onnistui. Luin siinä välillä itseni ulkomaankaupan merkonomiksi.
Jo opiskeluaikoina tuleva juristi kiinnostui vaikuttamisesta: hän oli sekä ylioppilaskunnan edustajistossa että hallituksessa, jossa vastasi sosiaalipolitiikasta. Ensimmäisenä opiskelusyksynä hän pyrki Rovaniemen valtuustoon ja tuli valituksi.
Kun auskultoin Rovaniemen käräjäoikeudessa, pistin hakupaperit eduskuntaan.
– Kun auskultoin Rovaniemen käräjäoikeudessa, pistin hakupaperit eduskuntaan. Pääsin ensin eduskunta- avustajaksi, ja myöhemmin olin kahden oikeusministerin erityisavustajana.
Näköalapaikalla tiedon äärellä
Ojala-Niemelä kertoo nähneensä 2000-luvulla ministerin työtä niin läheltä, että se sytytti vahvan kipinän pyrkiä vaaleissa eduskuntaan. Kansanedustajuus toteutui vuonna 2007. Sittemmin hän on ollut Lapin demarien äänikuningatar kaikissa eduskuntavaaleissa.
– Olen kiitollinen, kun saan olla päätöksenteon näköalapaikalla. Oikeuspolitiikka kiinnostaa, ja olen ollut mukana viemässä eteenpäin isoja, erityyppisiä lainsäädäntöuudistuksia. Nämä liittyvät muun muassa vankeus- ja osakeyhtiölaista velkajärjestelyjä koskevaan lainsäädäntöön.
Olen kiitollinen, kun saan olla päätöksenteon näköalapaikalla.
Rovaniemen kaupunginvaltuustoa Ojala-Niemelä ei ole hylännyt. Työ siellä on jatkunut jo 23 vuotta.
– Paikallispolitiikassa on oma viehätyksensä, siinä voi olla konkreettisesti tiedon äärellä. Tästä on iso etu myös valtakunnan politiikassa. Eduskuntatyö rytmittyy sopivasti niin, että maanantait ovat maakuntapäiviä. Silloin on usein kaupunginvaltuuston ja Lapin liiton hallituksen kokouksia.
Kun tekee sitä mistä pitää, viikon aikana ehtii hyvin sekä etelään että pohjoiseen.
Kevät 2020 on ollut erilainen: tavalliset lainsäädäntöasiat ovat jääneet erikoistilanteiden jalkoihin, sanoo Johanna Ojala-Niemelä.
Perustuslakivaliokunta sopii Suomeen
Perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausunto käsittelyyn tulevan lakiehdotuksen ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta ja suhteesta kansainväliseen ihmisoikeussopimukseen.
– Kyse on lainsäädännön perustuslainmukaisuuden ennakkokontrollista. Kansainvälisesti järjestelmä on harvinainen, jopa ainutlaatuinen, mutta se toimii meillä hyvin.
Ojala-Niemelän mukaan järjestelmän muuttamisesta puhutaan aika ajoin, erityisesti suurten lainsäädäntöuudistusten yhteydessä.
– Valiokunta nauttii korkeaa arvostusta politiikassa ja oikeuselämässä. Valtiosääntöoikeutta koskevassa keskustelussa järjestelmän perusratkaisuja ja toimintaa pidetään onnistuneina.
Valiokunta nauttii korkeaa arvostusta politiikassa ja oikeuselämässä.
Kevään 2020 aikana valiokunta on ottanut kantaa muuhunkin kuin poikkeusolojen lainsäädäntöön. Se on käsitellyt muun muassa ministerivastuuasiaa liittyen ulkoministerin toimiin ja yhden kansanedustajan tokaisuja eli sitä, voiko edustajan puhe rikkoa syytesuojaa ja parlamentaarista immuniteettia.
– On ollut erilainen kevät: tavalliset lainsäädäntöasiat ovat jääneet erikoistilanteiden jalkoihin.
Yksi edessä odottava asia on soteuudistus, josta valtioneuvosto ei ole vielä antanut esitystä.
– Ministerin mukaan pykäläuudistuksia tulee ennen joulua. Loppuvuonna tartumme hanakasti toimeen.
Rivakkaa toimintaa valmiuslain kanssa
Valmiuslain käyttöönotto oli historiallinen tapahtuma. Rauhan aikana ei ole tarvinnut hyödyntää lakia, joka rajoittaa kansalaisten vapauksia ja yhteiskunnan toimintoja.
Kun valmiuslakia sovelletaan, käsillä on oltava poikkeusolot.
– Kun valmiuslakia sovelletaan, käsillä on oltava poikkeusolot. Viranomaisten normaalit toimivaltuudet eivät tuolloin riitä, ja sen vuoksi valmiuslaki on aktivoitava. Valiokunnassa arvioitiin välttämättömyyttä ja sitä, ovatko lain käyttöönottoasetukset oikeasuhtaisia.
Ojala-Niemelän mukaan valiokunta kykeni käsittelemään poikkeuslainsäädännön ripeästi. Mietinnötkin ovat olleet yksimielisiä.
Perustuslakivaliokunta kykeni käsittelemään poikkeuslainsäädännön ripeästi.
– Vaikka hallituspuolueen edustajilla on valiokunnassa enemmistö, se ei ole estänyt arvioimasta varsin kriittisestikin hallituksen antamia esityksiä ja valmiuslain mukaisia asetuksia. Keskustelussa on sovitettu erilaisia kantoja yhteen, ja sen mukaan on tehty päätöksiä.
Hallitusta ei päästetty helpolla: perustuslakivaliokunta puuttui muun muassa muotovirheeseen hallituksen asetuksessa. Siihen oli virheellisesti yhdistetty valmiuslain liikkumisrajoituspykälän käyttöönotto ja Uudenmaan eristämistä koskevat määräykset.
Sotatilaan tarkoitettua lakia sovellettiin
Puheenjohtaja myöntää, että valmiuslain soveltaminen ensimmäistä kertaa on ollut haastavaa. Aikoinaan lakia tehtäessä on mielessä ollut lähinnä sotatila, ei tartuntataudin leviäminen.
– Puutteita on huomattu: pykälien sanamuodot eivät ole istuneet kaikkiin sovellettaviin kohtiin. Lakia korjattaneen sitten, kun epidemiatilanne on saatu ratkottua.
Lakia korjattaneen sitten, kun epidemiatilanne on saatu ratkottua.
Uudenmaan eristämisestä keskusteltiin valiokunnassa eniten. Oikeasuhtaisuudessa painoi se, että rajoitus määriteltiin suhteellisen lyhyeksi ajaksi. Keskustelua herätti myös ravintoloiden sulkeminen. Koska valmiuslaki ei tarjonnut ratkaisua, päädyttiin erilliseen hallituksen esitykseen ja perustuslain 23 pykälään, joka mahdollistaa perusoikeuksien rajoittamisen poikkeustilanteessa.
– Kun valtiovalta pisti elinkeinonharjoittajilta ovet säppiin, valiokunnan mukaan kohtuulliset menetykset on kompensoitava yrityksille.
Juridiset lasit päässä poliittisten sijaan
Ojala-Niemelän mukaan puheenjohtajan tehtävä on vaalia, ettei valiokunta pääse politisoitumaan.
– Jos niin tapahtuisi, se olisi tämän järjestelmän loppu. Uskottavuus menisi.
Ojala-Niemelä kertoo, miten entinen varapuheenjohtaja Tapani Tölli neuvoi syksyllä uusia jäseniä: ”Tässä valiokunnassa jätetään politiikan viitta harteilta ja pannaan tuomarin hattu päähän.”
– Jäsenet ovat omaksuneet roolinsa ja pitäneet puoluepolitiikan loitolla. Menettelyt ovat oikeudellisia: asioita tarkastellaan juridisten silmälasien läpi.
Perustusvaliokunnan jäsenet pitävät puoluepolitiikan loitolla.
Valiokunnan jäsenten tausta on moninainen.
– Niin eduskunta kuin perustuslakivaliokuntakin on poikkileikkaus Suomen kansasta. Meillä on jäseniä joka elämän alalta. Lähtökohtaisesti pidän tätä hyvänä.
Ojala-Niemelän mukaan valiokunta saa tarvittavan asiantuntemuksen asiantuntijakuulemisista ja -lausunnoista. Hän ei pidä ongelmana, että jäsenistä vain viisi on juristeja.
Viisaus löytyy valtiosääntöoikeuden asiantuntijoilta.
– Valiokunnan ei-juristijäsenetkin kasvavat vaalikauden aikana miltei juristin pätevyyteen kuuntelemalla päivät pitkät valtiosääntöoikeuden asiantuntijoita. Sieltä se viisaus löytyy. Yksi jäsenistä on jopa saanut kipinän ja ryhtynyt lukemaan oikeustiedettä.
Myrskyissä pysytään vakaana
Perustuslakivaliokuntaa moititaan silloin tällöin hitaudesta tai asioiden jarruttamisesta.
– Aika ajoin huudetaan valtiosääntötuomioistuimen perään. Itse näen, että systeemimme on jälkikontrollia tehokkaampi: perustuslainvastaisuudet tutkitaan etukäteen. Vältämme hankaluuksia, joita jälkivalvonnassa voi syntyä – jos jo sovelluksia saaneita lainkohtia aletaan muuttaa.
Suomen malli on hyvä: tehokkainta on tutkia perustuslainvastaisuudet etukäteen.
Valiokunta on käynyt tutustumassa Saksan perustuslakituomioistuimeen. Kaikkien näkemys on selkeä: Suomen malli on parempi. Puheenjohtajan mukaan Saksan valtiosääntöoikeutta kuvataan hätäjarruna, jonka tehtävänä on estää liialliset ja ongelmalliset poukkoilut.
– Meillä perustuslakivaliokuntaa on haukuttu painolastiksi, mutta minusta painolastitehtävä pitää laivaa myrskyssä vakaana ja pinnalla. Valiokunta on vakautta luova tekijä yhteiskunnassa, Ojala-Niemelä sanoo.
Valiokunta on vakautta luova tekijä yhteiskunnassa.
Suomessa vahvuutena on myös se, että valiokunta pyrkii yksimielisyyteen asiantuntijoita kuulemalla. Äänestämisiin tarvitsee turvautua harvoin.
– Tätä prosessia ei kyllä hevillä lähdetä muuttamaan.
Palloa uusien asiantuntijoiden perään
Jo viime vaalikaudella osa perustuslakivaliokunnan käyttämistä asiantuntijoista vaihtui.
– Monella oli aika korkea ikä. Rinnalla onkin hyvä kasvattaa uutta sukupolvea ja laajentaa perspektiiviä. Helmien joukossa voi olla myös huteja, mutta uskon, että aina löytyy hyviä tyyppejä.
Ojala-Niemelä toivoisi, että kuultavia asiantuntijoita olisi vielä enemmän kuin nykyisin.
– Heittäisin palloa yliopistojen ja uuden sukupolven suuntaan. Valtiosääntöpiirit ovat pienet, harrastuneisuutta alaan voisi olla enemmänkin.
Johanna Ojala-Niemelän vinkki juristin polulle
Jo opiskeluaikana on oltava sinnikäs, istumalihaksiakin tarvitaan. Kun valmistuu, kannattaa hankkia kokemusta erityyppisistä työpaikoista niin työelämää kuin elämääkin varten.
