Mitä ajattelen
…suomalaisuudesta.
Suomalaisuus tarkoittaa minulle kansallisuutta. Olen sattunut syntymään Porissa, mikä leimasi ensimmäistä kahtakymmentä ikävuottani.
Kun työskentelin Ranskassa, suomalaisuutta ei juurikaan korostettu. Usein Ranskassa pääsin vastaamaan kysymykseen, olenko venäläinen. Joskus nimikin kirjoitettiin Uotinev. Kansalaisuus ei silloin ratkaissut mitään. Kun kiertää paljon maan ulkopuolella, ei kansallisuudella ole isoa painoarvoa. Se on aina ihmisen mukana, mutta ei määrittele sitä, mitä ihminen tekee.
Jorma Silvasti sanoi kerran Savonlinnan oopperajuhlilla olevansa ”täällä kotimaassa kansainvälinen tähti”. Se kertoi mielestäni hyvin suomalaisuudesta ulkomailla.
…kielestä ja kulttuurista.
Meitä määrittelee suomalaisina maantieteellisen sijaintimme lisäksi hyvin vahvasti myös se kieli, jota puhuimme. Sanotaan, että tanssin kieli on rajaton, mutta itse näen, että puhuttu kieli on kaikkein ratkaisevin asia suomalaisuudessa.
Itselleni lukemaan oppiminen on ollut merkittävin taito, joka on avannut ovia uuteen todellisuuteen ja avartanut omaa maailmankuvaani. Toimiessani Unicef-matkoilla olen tavannut ihmisiä, jotka eivät osaa lukea. Se kaventaa elämänpiiriä hirvittävästi ja rajoittaa tiedon hankkimista.
Mutta kyllä, tanssin kieli on rajaton. Sitä, mitä ei voi sanoa tai huutaa, se täytyy tanssia.
… suomalaisen kulttuurielämän muutoksesta.
Kulttuurimaailmassa on tapahtunut paljon avautumista. Tietoliikenne, nettimaailma ja nopeus leimaavat nyt kaikkea tekemistä. Kun 70-luvulla vielä puhuttiin, että olemme ikkunat auki Eurooppaan, nyt meillä on ovetkin auki aivan joka suuntaan! Sen tyyppisiä rajoja ei enää ole olemassa, mistä aiemmin on puhuttu. Maailma on auennut ja liikkuvuus kaikilla taiteen ja kulttuurin aloilla on yhä nopeampaa ja voimakkaampaa.
Tämän kaiken liikkeen keskellä täytyy osata arvostaa sitä, että meillä on tausta, josta ponnistaa. Ei ole itsestään selvää, että meillä on satavuotias Suomi.
… Lakimiesliiton ”Oikeus ja kohtuus” -sloganista.
Sanoisin tästä sloganista, että ei huono!
Ihmisten oikeustaju, se, että ylipäänsä ymmärretään, mikä on oikein tai väärin, on tänään todella ajankohtainen asia. Ihmisoikeudet ja oikeus elämään ylipäätään ovat asioita, joista ei voi puhua liikaa.
Ihmisoikeudet ja oikeus elämään ylipäätään ovat asioita, joista ei voi puhua liikaa.
Kohtuudesta sanoisin, että on hyvä ymmärtää, että jokin riittää. Nykyään näkee ääri-ilmiöitä, jolloin tuntuu, että kaikessa tekemisessä pyritään ylittämään odotukset. Mutta kaikkea ei tarvitse vetää extreme-tasolle. On hyvä osata katsoa asioita ja todeta, että joskus jokin on riittävän hyvä.
Jorma Uotinen esiintyy Lakimiespäivässä 6.10. Tule kuulemaan hänen esityksensä aiheesta ”Kulttuuria etsimässä”.
Katso koko Lakimiespäivän ohjelma.