Otsikkona pakinassani on Ylioppilasriemua-laulun säe. Ken tuntee laulun sanat, niin tietää, että jatkosäekin on varteenotettava. Mitä tahansa teetkin, niin tee kunnolla!
Kehoitus yleensäkin kaiken tekemiseen kunnolla ja sydämen kyllyydestä on ollut tavallaan elämänohjeeni kehdosta hautaan – niin voi sanoa, sillä onhan tuo aate sydämen kyllyydestä tekemisestä kestänyt kohdallani jo viitisenkymmentä vuotta.
Kaiketi on tullut ryypättyä, mutta se on jäänyt vähäiseksi asianajajan ammattini harjoittamisen rinnalla. Ammattini on raittiin miehen puuhaa.
Ammattiani harjoitin niin intohimoisesti, että jos ammatin arvostusta mitataan ansiotulolla, niin olkoon arvostuksen huipentuma se, että parikin kertaa jouduin verokierteeseen. Siunauksena mokomasta tutustuin maailman parhaisiin taloudellisen elämän asiantuntijoihin ruohonjuuritasolla, eli ulosottoapulaisiin, ja tulin hyvin juttuun heidän kanssaan.
Ajoin polkupyörällä ulosottovirastoon. Pysäköin menopelini ulosottoapulaiseni ikkunan alle, jotta saatoin osoittaa, että ei tässä millään mersuilla ajella. Helkaman Kulkurin kuusivaihteisella vain. Kävin parilla sadalla silloisella markalla lyhentämässä kymmenien tuhansien verovelkaani, osoittamassa hyvää tahtoani. Keskustellessamme tuli puhelu. Ulosottoapulaiseni pyysi soittajaa soittamaan myöhemmin, koska vastapäätään istuu kuuluisa helsinkiläinen tuomari ja siirrämme juuri miljoonia pöydän toiselta puolelta toiselle.
Kaikella sydämen kyllyydellä tekemistä jatkoin vapaa-ajan harrastuksissanikin. Golfia lätkin omalla kentälläni (Lauttasaaren puistossa Länsiväylän varrella) kolme vuotta. Veneilin niin paljon, että en osannut puhua muusta kuin veneilystä. Ja kun työkaverit lahjoittivat 50-vuotislahjaksi haitarin soittotunteineen, niin siinä kurttua sahatessa meni vuosikausia. Edistyttyäni soitin juhlissamme alkusoitoksi klassikkosävelmän Tähti ja meripoika. Päivällismusiikiksi soitin Tähti ja meripoika -sävelmän ja jälkiruoan aikana viihdytin kavereita Tähti ja meripoika -sävelin. Ja kun hatutti pariisilaisten pottuilu kielitaidottomalle turistille, niin opiskelin piruuttani sen kielen uhraten osan elämäni parhaista tunneista.
Johan tässä on tullut kaikkea tehtyä, oltua ja mentyä. Taidan ruveta kunnolla ryyppäämään, se on yksinkertaisempaa. Eikä paita repeä hauisten kohdalta, mikä on vaarana kuntosalipuuhastelussani nykyään.
jukka.varviala@welho.com
