Asianajotoimisto Viilo, Vainio & Schönin tilat Helsingin Topeliuksenkadulla on sisustettu intialaismatoilla, värikkäillä tauluilla sekä punaisella samettisohvalla ja -nojatuoleilla.
Sateisena aamuna toimistossa soi radio, tulostin suoltaa papereita ja jostakin kantautuvat jo puhelinkeskustelun äänet.
Viilo, Vainio & Schön on saanut Lakimiesliiton Reilu työnantaja -leiman, jonka mukaan töölöläisessä toimistossa nähdään vaivaa työntekijöiden jaksamisen ja työhyvinvoinnin eteen.
Täällä työskentelee viisi juristia, joista yksi on auskultoimassa, ja yksi toimistosihteeri. Toimiston erikoisosaamiseen kuuluu muun muassa työoikeus.
Joustotyö tuo liikkumavaraa
Asianajaja Esa Schön on yksi eduskunnan käsittelyyn syyskuussa menneen uuden työaikalain valmistelutyöryhmässä mukana olleista. Lakiehdotuksessa on kiinnitetty huomiota asiantuntijatyön osalta ennen kaikkea työajan joustavuuden parantamiseen.
Schönin mukaan uusi esitys työaikalaiksi on hyvä.
Uusi lakiehdotus ottaa paremmin huomioon työaikasääntelyyn liittyviä erityistarpeita.
– Se ottaa huomioon, miten työelämä on muuttunut etenkin asiantuntijatyön osalta. Kun työvälineet ja -menetelmät ovat kehittyneet, työ ei ole enää samalla tavalla aikaan ja paikkaan sidottua kuin ennen. Asiantuntijatehtävissä olemme siirtyneet globaaliin työyhteisöön, jossa työ on hyvin pitkälti myös kellonajoista riippumatonta. Uusi lakiehdotus ottaa paremmin huomioon näitä työaikasääntelyyn liittyviä erityistarpeita, hän toteaa.
Työaikalakiehdotuksessa puhutaan joustotyöstä, jonka käyttöönotosta työnantaja ja työntekijä voivat sopia yhteisellä sopimuksella.
Työnantaja ja työntekijä voivat sopia yhteisellä sopimuksella joustotyön käyttöönotosta.
Joustotyössä työnantaja määrittelee työtehtävät, tavoitteet ja kokonaisaikataulun, mutta tekemisen paikka ja aika ovat suureksi osaksi työntekijän itse päätettävissä. Järjestely antaa vapautta mutta tuo myös vastuuta työntekijälle.
Schönin mukaan joustotyön tulo ei juurikaan muuttaisi käytäntöä, se vain tekisi siitä laillista.
– Meillä työntekijät ovat saaneet tähänkin asti pitkälti itse päättää, milloin tekevät työnsä. Keskellä päivää voi käydä vaikka kuntosalilla, mutta sitten työpäivä tietenkin venyy toisesta päästä. Myös etätöitä voi tehdä, jos siitä ilmoittaa etukäteen. Tiettyjen raamien sisällä on annettu melko vapaat kädet.
Hyvinvointi näkyy ulospäin
Työaikapankkia Viilo, Vainio & Schönillä ei ole, mutta tarpeen mukaan sellaisen käyttöönottoa voidaan harkita. Työsuhteen ehdot halutaan pitää kilpailukykyisinä.
Palveluyrityksessä työntekijöiden hyvinvointi ja viihtyvyys näkyvät myös asiakkaille päin.
– Erityisiä haasteita meillä ei ole ollut työssä jaksamisen suhteen. Oman kokemukseni kautta tiedän, että joustavuus on keskeinen elementti jaksamisessa. Tämä edellyttää tietysti myös riittäviä resursseja, jotta työajat eivät koko ajan pitene.
Joustavuus on keskeinen elementti jaksamisessa.
– Täysin vapautettu työaikakin johtaisi ongelmiin, kuten Japanissa on nähty. On myös työnantajan etu, että työntekijöillä on vapaa-aikaa, Schön toteaa.
Kunnassa kellokortin mukaan
Vantaan kaupungilla työskentelykulttuuri on erilainen. Noin 10 600 hengen organisaatio koostuu monen eri alan tekijöistä, ja asiantuntijatyötä tekeviä on tuhansia – opettajista ja lääkäreistä lakimiehiin.
Kaupungin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen ei osaa vielä ottaa kantaa uuden työaikalain mahdollisiin vaikutuksiin organisaatiossa, mutta arvelee niiden jäävän vähäisiksi.
– Noudatamme toimistotehtävissä kunta-alan työehtosopimusta, jossa työaika on liukuva kello 7–18, ja tiettyyn aikaan päivästä pitää olla työpaikalla, jos ei ole etätöissä. Kellokortilla saa olla enintään kuusi tuntia miinusta tai 20 tuntia plussaa. Jos tunnit eivät pysy rajoissa, esimiehen pitää pystyä priorisoimaan tehtäviä, puuttumaan tilanteeseen ja katsomaan, missä mennään pieleen: ovatko esimerkiksi työn tekemisen tavat oikeat ja osaaminen riittävällä tasolla.
Työaika ei ole kunta-alalla samalla tavalla haaste kuin yksityisellä sektorilla.
Lievosen mukaan työaika ei ole kunta-alalla samalla tavalla haaste kuin yksityisellä sektorilla, sillä kohtuullisuuteen on totuttu. Joustotyömalli toisi mukanaan kulttuurimuutoksen, joka vaatisi erilaista itsensä johtamista ja hyvin selkeitä mittareita omalle työlle.
– Näen, että monissa organisaatioissa on se ongelma, että töitä teetetään liikaa. Meillä kulttuuri on toisenlainen ja työaikaa kunnioitetaan.
Työmatkat eivät edelleenkään työaikaa
Työaikapankkia Vantaan kaupungilla ei ole käytössä, eikä Lievonen näe sille tarvetta asiantuntijatyössä, jota itsekin tekee.
– Menemme samoilla pelisäännöillä koko organisaatiossa. Työaikapankkia ei ole pohdittu, eikä asiantuntijatyö tulisi ensimmäisenä mieleeni, jos sellaista alettaisiin harkita. Enemmän tarvetta olisi esimerkiksi katujen kunnossapito- tai puistotöissä, joissa työtehtävät vaihtelevat paljon vuodenaikojen mukaan, hän toteaa.
Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander ei näe joustotyömallissa ainoastaan hyviä puolia. Hän kokee puutteena, että vastuu työajan seurannasta siirtyy suurelta osin työntekijälle itselleen.
– Pelkään sen johtavan siihen, että työpäivistä tulee pidempiä kuin ennen. Mutta teoriassa joustotyö antaa mahdollisuuden työaikajoustoihin ihan eri tavalla kuin nykyään – jos haluaa katsoa asiaa positiivisesti, hän sanoo.
Teoriassa joustotyö antaa mahdollisuuden työaikajoustoihin eri tavalla kuin nykyään.
Työaikapankkia Tilander pitää yleisesti hyvänä kaikessa asiantuntijatyössä. Uusi lakiehdotus toisi mahdollisuuden siihen myös niille aloille, joilla ei ole työehtosopimusta.
– Se yhdenvertaistaa työn tekemisen muotoja.
Kritisoitavaa Tilander löytää myös siitä, ettei työmatkoja ja matkustamisaikaa ole uudessa ehdotuksessa katsottu osaksi työaikaa. Paljon työn vuoksi matkustavien tilanteeseen se ei siten tuo parannusta.
Ihmiset tekevät töitä pitkiä aikoja junassa ja lentokoneessa, ja yhtäkkiä se ei olekaan työaikaa. Lentokentillä tai koneessa istuminen ei ole palautumisaikaa, josta pitää myös huolehtia.
Nykyinen työaikalaki on tehty savupiipputeollisuus-Suomeen.
Maailma jatkaa muuttumistaan
Voimassa oleva työaikalaki on vuodelta 1996. Uusi ehdotus on tarkoitettu tulemaan voimaan vuoden 2020 alussa. Väliin mahtuu reilut 20 vuotta. Siinä ajassa työn murros ja digitaalisuuden lisääntyminen ovat muuttaneet merkittävässä määrin arkea ja toimintatapoja. Uutta lakia siis tarvitaan.
– Nykyinen työaikalaki on tehty savupiipputeollisuus-Suomeen. Se ei ole enää ajantasainen. Mutta työ muuttuu edelleen, ja esimerkiksi yksinyrittäjyys lisääntyy. Uskon, että uusiin lakimuutoksiin tulee tarvetta hyvinkin pian, Tilander toteaa.
