Huhtikuun 2021 alusta valtiovarainministeriön kansliapäällikön virkaan astunut oikeustieteen kandidaatti Juha Majanen, 52, kommentoi nimitystiedotteessa, että on hienoa saada tehdä töitä ”kestävän kasvun, maailman parhaan julkisen hallinnon ja talouden vakauden eteen”. Hänestä on tärkeää myös edistää ”uudistuksia ja uudistumista” koronakriisin jälkeen.
Majasen mielestä näiden tavoitteiden ajamisessa keskeinen asema on yhteiskunnan taloudellisella kehityksellä.
– Erityisesti koronakriisin jälkeen taloudessa on iso uudistumisen mahdollisuus. Sitä voidaan viedä eteenpäin niillä prosesseilla, joissa valtiovarainministeriöllä on rooli, hän sanoo työhuoneessaan Valtioneuvoston linnassa.
Erityisesti koronakriisin jälkeen taloudessa on iso uudistumisen mahdollisuus.
Valtionbudjetin perinteinen, kurinalainen mutta aktiivinen finanssipolitiikka on hyväksi, ja yhteiskunnan tutkimus- ja kehittämistoimintaan pitää sijoittaa, Majanen listaa keinoja.
– Tarvitsemme uudistuksia talouden rakenteisiin sekä investointeja ja kasvua tutkimus- ja kehittämistoimintaan ja osaamiseen, jotta yhteiskunnan suorituskyky kasvaa.
Majanen korostaa työllisyysastetta lisäävien taloudellisten toimien merkitystä. Mutta juristina hänelle on sinänsä samantekevää, mitä toimet ovat.
– En ole ekonomisti eikä minulla ole aatteellista taustaa. Minulle on tärkeintä, että toimilla saadaan talouskasvua aikaiseksi.
Minulle on tärkeintä, että toimilla saadaan talouskasvua aikaiseksi.
Majanen ei lakimiehenä tarkastele vain yksittäisen taloustekijän, esimerkiksi etuusmuutoksen, vaikutusta työllisyystilanteeseen, vaan katsoo kokonaisuutta.
Hänen mukaansa kunkin toimenpiteen taloudelliset, sosiaaliset ja hyvinvointivaikutukset pitäisi ymmärtää laajemmin, poikkitieteellisemmin. Näin tulevien sukupolvien oikeudetkin tulevat turvattua.
– Mielestäni esimerkiksi työhyvinvointia tai mielenterveysongelmia koskevien uudistusten vaikutuksia pitäisi pystyä laskemaan etukäteen. Juristina minusta kuulostaa hyvin houkuttelevalta, että voitaisiin ennaltaehkäistä kalliita seurauksia, hän sanoo.
Juristina minusta kuulostaa hyvin houkuttelevalta, että voitaisiin ennaltaehkäistä kalliita seurauksia.
Talouden rakenteet hyvinvointia edistämään
Majanen mainitsee esimerkkinä yhteiskunnan tarvitsemasta laaja-alaisesta talousajattelusta koronapandemian aikaisen etäopetuksen, joka voi synnyttää oppimisvajetta. Hän pitää sitä kestämättömänä.
Mielenterveyden ongelmien on havaittu olevan suurimpia työpoissaolojen syitä, ja myös niihin puuttumalla voidaan lisätä työllisyyttä sekä nostaa nykyisten ja tulevien sukupolvien hyvinvointia.
– Jos Suomen talous jatkaa velkaantumistaan, tulevilla sukupolvilla ei ole enää vaihtoehtoa, kun IMF tai jokin muu ulkopuolinen taho tulee kertomaan, mitä pitää tehdä. Sellaiseen seinään ei saisi ajautua, Majanen sanoo.
Talouden rakenteet olisi saatava sellaiseen kuntoon, että ne edistävät automaattisesti hyvinvointia.
Ratkaisu yhteiskunnan pyörittämiseen ja valtionvelan takaisinmaksuun löytyy kansantalouden kasvusta.
– Kun talous kasvaa, julkiseen talouteen syntyy tuloja. Niillä voidaan kehittää yhteiskuntaa. Talouden rakenteet olisi saatava sellaiseen kuntoon, että ne edistävät automaattisesti hyvinvointia.
Virkavastuu ja vaikutusvalta hajallaan
Talousasiat ovat toinen puoli valtiovarainministeriön pelikenttää, toinen puoli on hallintopolitiikka. Suomen julkishallinnon strategia on, että meistä tulee alalla maailman parhaita, kansliapäällikkö Majanen muistuttaa.
Ennen voittokorokkeelle nousua Majanen näkee yhtenä arviointikohteena julkishallinnon palveluiden laajasta keskittämisestä syntyneiden vastuiden hajautumisen.
Suomen julkishallinnon strategia on, että meistä tulee alalla maailman parhaita.
– Esimerkiksi oikeuslaitoksessa toimitilat hankitaan Senaatti-kiinteistöiltä ja ICT-palvelut valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorilta. Tästä syntyy pitkiä ulkoistusketjuja. Pahimmillaan ne, joilla on virkavastuu varsinaisesta toiminnasta, eivät pysty suoraan vaikuttamaan toimitiloihin tai tietojärjestelmiin.
Majanen mainitsee esimerkiksi eduskunnan oikeusasiamiehen ratkaisut Puolustusvoimien räjähdevarastosta Ähtärissä, jossa räjähdeturvallisuus vaarantui.
Apulaisoikeusasiamies Pasi Pölönen puolestaan on puuttunut Senaatti-kiinteistöjen monopoliasemaan. Hän sanoi lausunnossaan maaliskuussa, ettei lainsäädäntö velvoita valtion viranomaisia ja laitoksia käyttämään Senaatti-konsernin tilapalveluja.
– Toimiva oikeudenhoito on yhteiskunnan jäsentyneen toiminnan perusta, ja siksi juristienkin pitäisi olla jatkuvasti hereillä, Juha Majanen toteaa.
Lakimiesten nostettava tarvittaessa äläkkä
Kansliapäällikkö huomauttaa, että palvelujen ulkoistamisissa pitäisi hakea aitoa parantamisen henkeä työn tekemiseen – eikä se välttämättä ole vastoin tehostamisen tavoitetta.
– Onko siinä esimerkiksi järkeä, että tuomarit, syyttäjät ja ulosottomiehet, jotka tekevät oikeudellisten kysymysten kannalta merkittäviä töitä, joutuvat käyttämään tuntikausia matkojensa järjestämiseen?
Majanen sanoo keskustelleensa aiheesta aikanaan esimerkiksi Pauliine Koskelon, entisen korkeimman oikeuden presidentin, kanssa.
– Emme kyllä saaneet mitään aikaiseksi. Ehkä on juristeille tyypillistä, että vain jutellaan asioista, hän hymähtää.
Toimiva oikeudenhoito on yhteiskunnan jäsentyneen toiminnan perusta, Majanen korostaa. Sen takia lakimiestenkin pitäisi olla hereillä.
Jos emme ole koko ajan hereillä, läpi voi mennä jotain, joka kajoaa ihmisten perusoikeuksiin.
– Päivittäisessä juristin työssä iso osa asioista on rutiiniasioita eikä niissä ole kiinnostavaa perusoikeusulottuvuutta. Mutta jos emme ole koko ajan hereillä, läpi voi mennä jotain, joka kajoaa ihmisten perusoikeuksiin. Meillä asiat ovat hyvin, mutta eräissä Euroopan maissa oikeusvaltiokehitykseen näyttää kohdistuvan vakavia kysymyksiä.
Juristien pitäisi nostaa äläkkä, jos jokin taho tarjoaa ratkaisua, joka ei ole perus- tai ihmisoikeuksien näkökulmasta kestävä.
Itse asiassa juristien ammattikunnan pitäisi nostaa profiiliaan, sanoo kansliapäällikkö.
– Esimerkiksi ekonomistit kirjoittelevat paljon ajatuksistaan, mutta en ole nähnyt paljonkaan juristien kirjoituksia kaikkia koskettavista asioista. Juristien pitäisi nostaa äläkkä, jos jokin taho tarjoaa ratkaisua, joka ei ole perus- tai ihmisoikeuksien näkökulmasta kestävä.
”Juristin tutkinto sopii hyvin virkaan”
Juha Majanen ei suinkaan ole ensimmäinen lakimies valtiovarainministeriön valtiosihteeri kansliapäällikkönä -virassa, vaikka viime vuosikymmeninä lakioppineet eivät ole toimistoa kansoittaneet. Edellinen juristi oli varatuomari Teemu Hiltunen, joka oli virassa 1974–89. Häntä edelsivät lakitieteen lisensiaatit Paul Paavela vuosina 1969–74 sekä Paavo Säippä vuosina 1959–69.
Ensimmäinen lakimies tehtävässä oli John August Héllen, joka toimi osasto- ja kansliapäällikkönä sotavuosina 1940–47.
Kansliapäällikön tehtäväksi määritellään laissa muun muassa ”lainsäädännön laadusta huolehtiminen”. Aika vaikea väittää, ettei se sopisi juristin perustutkintoon.
– Kansliapäällikön tehtäväksi määritellään laissa muun muassa ”lainsäädännön laadusta huolehtiminen”. Aika vaikea väittää, ettei se sopisi juristin perustutkintoon. Myös valtiovarainministeriön perustehtävät, lainsäädännön valmistelu ja Euroopan unionin asioiden hoito, ovat hyvin oikeudellisia lähtökohdiltaan.
Oikeustiedettä Juha Majanen ajautui opiskelemaan, koska yleisiä valmiuksia luova tutkinto tuntui hyvältä.
– Erikoisalani oli eurooppalainen rikosoikeus, mistä kiitos kuuluu Helsingin yliopiston rikosoikeuden professori Raimo Lahdelle. Ensimmäinen työpaikkani maa- ja metsätalousministeriössä koski harmaan talouden torjuntaa EU-rahoilla.
EU-uran jatkaminen olisi edellyttänyt oikeustieteen lisensiaattityön tekemistä. Siihen työssäkäyvällä nuorella Majasella ei ollut mahdollisuutta.
– Vuosituhannen vaihteessa oli kiinnostava vaihe, kun unionilla ei ollut muodollista toimivaltaa rikosoikeudellisissa asioissa. Monella oli käsitys, ettei EU-oikeudella ole mitään tekemistä kansallisen rikosoikeuden kanssa. Sitten kävi ilmi, että olikin, Majanen toteaa.
Ammatillisesti olen voinut olla viemässä yhteiskuntaa eteenpäin.
Virkamiesuraansa kansliapäällikkö Juha Majanen on ollut tyytyväinen.
– Olen kokenut tehtäväni molemmissa ministeriöissä kiinnostavina, en ole ajatellut muuta uraa. Minusta on merkityksellistä, että olen ammatillisesti voinut olla ihan oikeasti viemässä yhteiskuntaa eteenpäin.
Juha Majasen vinkki juristin polulle
Alan poikkitieteellisyyden tunnistaminen on tärkeää: juristin tehtävissä joutuu hyödyntämään muiden alojen asiantuntijoita ja osaajia. On hyvä luoda verkostoja jo opintojen aikana tai uran alkuvaiheessa, jotta myöhemmin on porukka, jolle voi tarvittaessa soittaa ja kysyä asioita.
