Jukka Kekkosen sanoilla on kaikupohjaa. Hänellä jos kenellä on varaa aloittaa vastauksensa sanoin ”Jo muinaiset roomalaiset…”. Erityisen lähellä Kekkosen sydäntä ovat demokraattinen oikeusvaltio ja perinteinen sivistysyliopisto.
Pykälöikäämme.
1. luku: Juristiksi ajautumisesta
1 §. Lapsuuden unelma. Kodissani vallitsi suuri oikeudenmukaisuuden ja maailmanparantamisen, rauhanliikkeen, henki. Kyllä se minuunkin tarttui.
2 §. Valaistuminen – miksi juristiksi? Perinteisellä poissuljennalla minä oikeustieteelliseen kulkeuduin. Aika tunnepitoinen ratkaisu. Mutta kyllä siinä painoi myös ajatus yhteiskuntaan vaikuttamisesta.
2. luku: Suomen lainsäädännöstä
1 §. Kiva laki. Suomen perustuslaki. Se on demokraattisen oikeusvaltion peruskallio.
2 §. Kamala laki. Vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki. Yliopistoihin tuotiin asiantuntijaorganisaatioihin sopimaton johtajavaltainen hallintojärjestelmä, joka on alkanut saada hyvä veli -verkon piirteitä. Tehtäviä, palkkioita ja tunnustuksia junaillaan lojaaleille kavereille.
Yliopistoihin tuotiin asiantuntijaorganisaatioihin sopimaton johtajavaltainen hallintojärjestelmä.
3. luku: EU-lainsäädännöstä
1 §. Hyvät trendit. Pyrkimykset oikeusvaltioajattelun ja läntisten perusoikeuksien edistämiseksi.
2 §. Huonot trendit. Uskalluksen puute, liiallinen pehmeys. EU:n häirikkömaat on pantava ruotuun.
4. luku: Lakimiehistä eliölajina
1 §. Taitava juristi. Hän osaa erottaa metsän puilta. Hän näkee oikeudelliset ilmiöt kulloisessakin yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa.
2 §. Tomppeli juristi. Hän takertuu yksityiskohtiin. Hän ei kykene nousemaan ajattelussaan nippeleistä edes askelta abstraktimmalle tasolle. Juuri siksi oikeustieteen opinnoissa tarvitaan lisää oikeushistoriaa ja oikeusteoriaa.
5. luku: Oikeusvaltiokeskustelusta
1 §. Valoisat virtaukset. Oikeusvaltion periaatteita ja rakenteita vahvistetaan sekä Euroopan että Suomen tasolla. Esimerkiksi Venetsian komissio tekee hyvin arvokasta työtä.
2 §. Pimeät virtaukset. Valheelliset hokemat, joiden mukaan oikeusvaltiolle ei muka olisi annettavissa selkeää sisältöä ja kriteeristöä.
6. luku: Oikeushistoriasta oppiaineena
1 §. Antoisinta. Oikeushistorian alkulähteitä löytyy Kaksoisvirran maasta ja antiikista. Lakien, oikeuskäytäntöjen ja oikeuskäsitysten yhteiskunnalliset ja kulttuuriset kontekstit ovat kiehtovaa pohdiskeltavaa.
2 §. Ankeinta. Suomen yliopistoissa oikeushistorian kaltaiset yleisaineet ovat joutuneet ankarien leikkausten alle. Se on lyhytnäköistä toimintaa, turmion tie.
Suomen yliopistoissa oikeushistorian kaltaiset yleisaineet ovat joutuneet ankarien leikkausten alle.
7. luku: Roomalaisesta oikeudesta
1 §. Paras anti. Se auttaa meitä ymmärtämään itseämme. Kyse on länsimaisen sivilisaation historian ytimestä.
2 §. Raskain taakka. Roomalaista oikeutta on käytetty jopa yksinvallan pönkittämiseen.
Roomalainen oikeus auttaa meitä ymmärtämään itseämme.
8. luku: Professorin työstä
1 §. Ihaninta. Eteen tulee joka päivä uusia ongelmia, näkökulmia ja inspiroivia ilmiöitä. Tiedeyhteisö uusiutuu koko ajan. Joka vuosi taloon saapuvat uudet innokkaat, lahjakkaat ja älykkäät opiskelijat.
2 §. Inhottavinta. Hallintobyrokratia. Yliopistojen vallan keskittäminen ja johtajakeskeisyys latistavat luovuutta.
9. luku: Omasta urasta
1 §. Makein voitto. Olen aina taistellut demokratian puolesta – myös yliopiston sisällä. Kun vuonna 2017 valittiin professorikiintiötä yliopiston hallitukseen, sain yli 30 prosenttia koko professorikunnan kaikista äänistä. Se oli valtava luottamuksenosoitus.
2 §. Karvain tappio. Jaa… Olen ollut ehdolla yliopiston rehtoriksi ja kansleriksi – kanslerikisassa pääsin hopealle. Jos isoja ja tärkeitä takaiskuja ajattelee, niin yliopiston autonomian ja yliopistojen edustaman kriittisen ajattelun rapistuminen saa minut surulliseksi.
10. luku: Pienet suuret asiat
1 §. Mielimauste. Kaikki pippurit.
2 §. Herkkuruoka. Grillattu kala.
3 §. Paras juoma. Kylmä, raikas vesi.
4 §. Kaunein kukka. Lapsuuden violetti orvokki.
5 §. Viehättävin väri. Intohimoa hehkuva punainen.
6 §. Rakkain romaani. Saksalaisen juristin, Bernhard Schlinkin teos Neuvoton sukupolvi.
7 §. Musiikin helmi. Ana Belénin kappale ”España camisa blanca”. Sen sanoma liittyy Espanjan demokratiatransitioon – eli diktatuurista demokratiaan siirtymiseen – 1970-luvun lopulla.
8 §. Esikuva. Saksalais-ranskalainen lääkäri, filosofi ja maailmanparantaja Albert Schweitzer. Hän sai vuoden 1952 Nobelin rauhapalkinnon.
9 §. Elämän tarkoitus. Olla hyvä lähimmäiselle. Taistelu itselle tärkeiden arvojen puolesta.
10 §. Lempilausahdus. Siteeraan isääni: ”Ihmisen jokaisella teolla on moraalinen merkitys.”
