Jukka Kekkonen: Juristikoulutukseen lisää oikeushistoriaa ja oikeusteoriaa

– Vuoden 2010 yliopistouudistus johti johtajavaltaisuuteen ja tieteen autonomian rapautumiseen. Kohta 50-vuotisen urani aikana tilanne ei koskaan ole ollut näin onneton, sanoo Jukka Kekkonen.

Jukka Kekkosen sanoilla on kaikupohjaa. Hänellä jos kenellä on varaa aloittaa vastauksensa sanoin ”Jo muinaiset roomalaiset…”.  Erityisen lähellä Kekkosen sydäntä ovat demokraattinen oikeusvaltio ja perinteinen sivistysyliopisto.

Pykälöikäämme.

1. luku: Juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Kodissani vallitsi suuri oikeudenmukaisuuden ja maailmanparantamisen, rauhanliikkeen, henki. Kyllä se minuunkin tarttui.

2 §. Valaistuminen – miksi juristiksi? Perinteisellä poissuljennalla minä oikeustieteelliseen kulkeuduin. Aika tunnepitoinen ratkaisu. Mutta kyllä siinä painoi myös ajatus yhteiskuntaan vaikuttamisesta.

2. luku:  Suomen lainsäädännöstä

1 §. Kiva laki. Suomen perustuslaki. Se on demokraattisen oikeusvaltion peruskallio.

2 §. Kamala laki. Vuonna 2010 voimaan tullut yliopistolaki. Yliopistoihin tuotiin asiantuntijaorganisaatioihin sopimaton johtajavaltainen hallintojärjestelmä, joka on alkanut saada hyvä veli -verkon piirteitä. Tehtäviä, palkkioita ja tunnustuksia junaillaan lojaaleille kavereille.

Yliopistoihin tuotiin asiantuntijaorganisaatioihin sopimaton johtajavaltainen hallintojärjestelmä.

3. luku: EU-lainsäädännöstä

1 §. Hyvät trendit. Pyrkimykset oikeusvaltioajattelun ja läntisten perusoikeuksien edistämiseksi.

2 §. Huonot trendit. Uskalluksen puute, liiallinen pehmeys. EU:n häirikkömaat on pantava ruotuun.

4. luku: Lakimiehistä eliölajina

1 §. Taitava juristi. Hän osaa erottaa metsän puilta. Hän näkee oikeudelliset ilmiöt kulloisessakin yhteiskunnallisessa ja kulttuurisessa kontekstissa.

2 §. Tomppeli juristi. Hän takertuu yksityiskohtiin. Hän ei kykene nousemaan ajattelussaan nippeleistä edes askelta abstraktimmalle tasolle. Juuri siksi oikeustieteen opinnoissa tarvitaan lisää oikeushistoriaa ja oikeusteoriaa.

5. luku: Oikeusvaltiokeskustelusta

1 §. Valoisat virtaukset. Oikeusvaltion periaatteita ja rakenteita vahvistetaan sekä Euroopan että Suomen tasolla. Esimerkiksi Venetsian komissio tekee hyvin arvokasta työtä.

2 §. Pimeät virtaukset. Valheelliset hokemat, joiden mukaan oikeusvaltiolle ei muka olisi annettavissa selkeää sisältöä ja kriteeristöä.

6. luku: Oikeushistoriasta oppiaineena

1 §. Antoisinta. Oikeushistorian alkulähteitä löytyy Kaksoisvirran maasta ja antiikista. Lakien, oikeuskäytäntöjen ja oikeuskäsitysten yhteiskunnalliset ja kulttuuriset kontekstit ovat kiehtovaa pohdiskeltavaa.

2 §. Ankeinta. Suomen yliopistoissa oikeushistorian kaltaiset yleisaineet ovat joutuneet ankarien leikkausten alle. Se on lyhytnäköistä toimintaa, turmion tie.

Suomen yliopistoissa oikeushistorian kaltaiset yleisaineet ovat joutuneet ankarien leikkausten alle.

7. luku: Roomalaisesta oikeudesta

1 §. Paras anti. Se auttaa meitä ymmärtämään itseämme. Kyse on länsimaisen sivilisaation historian ytimestä.

2 §. Raskain taakka. Roomalaista oikeutta on käytetty jopa yksinvallan pönkittämiseen.

Roomalainen oikeus auttaa meitä ymmärtämään itseämme.

8. luku: Professorin työstä

1 §. Ihaninta. Eteen tulee joka päivä uusia ongelmia, näkökulmia ja inspiroivia ilmiöitä. Tiedeyhteisö uusiutuu koko ajan. Joka vuosi taloon saapuvat uudet innokkaat, lahjakkaat ja älykkäät opiskelijat.

2 §. Inhottavinta. Hallintobyrokratia. Yliopistojen vallan keskittäminen ja johtajakeskeisyys latistavat luovuutta.

9. luku: Omasta urasta

1 §. Makein voitto. Olen aina taistellut demokratian puolesta – myös yliopiston sisällä. Kun vuonna 2017 valittiin professorikiintiötä yliopiston hallitukseen, sain yli 30 prosenttia koko professorikunnan kaikista äänistä. Se oli valtava luottamuksenosoitus.

2 §. Karvain tappio. Jaa… Olen ollut ehdolla yliopiston rehtoriksi ja kansleriksi – kanslerikisassa pääsin hopealle. Jos isoja ja tärkeitä takaiskuja ajattelee, niin yliopiston autonomian ja yliopistojen edustaman kriittisen ajattelun rapistuminen saa minut surulliseksi.

10. luku: Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Kaikki pippurit.

2 §. Herkkuruoka. Grillattu kala.

3 §. Paras juoma. Kylmä, raikas vesi.

4 §. Kaunein kukka. Lapsuuden violetti orvokki.

5 §. Viehättävin väri. Intohimoa hehkuva punainen.

6 §. Rakkain romaani. Saksalaisen juristin, Bernhard Schlinkin teos Neuvoton sukupolvi.

7 §. Musiikin helmi. Ana Belénin kappale ”España camisa blanca”. Sen sanoma liittyy Espanjan demokratiatransitioon – eli diktatuurista demokratiaan siirtymiseen – 1970-luvun lopulla.

8 §. Esikuva. Saksalais-ranskalainen lääkäri, filosofi ja maailmanparantaja Albert Schweitzer. Hän sai vuoden 1952 Nobelin rauhapalkinnon.

9 §. Elämän tarkoitus. Olla hyvä lähimmäiselle. Taistelu itselle tärkeiden arvojen puolesta.

10 §. Lempilausahdus. Siteeraan isääni: ”Ihmisen jokaisella teolla on moraalinen merkitys.”