Juridiikan moniottelija Ritva Juntunen: Horisontalismi elämänoppina

Ritva Helena Juntunen, 66, on ehtinyt olla monessa mukana. Hän ei tyytynyt työelämässä yhteen, kapea-alaiseen uraputkeen. Hän on katsellut ja kokeillut vähän sitä sun tätä.

– Olen halunnut seurata oikeuselämää horisontaalisesti. Se oli tietoinen valinta. Yksi nousujohteinen vertikaali karriääri ei ollut minun juttuni.

Ja totta totisesti. Ritva Juntunen on maistellut juristin elämää sen eri laidoilta. Asianajotoimisto, Sotainvalidien Veljesliitto, Liikevaihtovero-oikeus, Helsingin hallinto-oikeus, Lakimiesliiton Kustannus… Siihen päälle informaatikon, kirjastonhoitajan ja toimittajan hommia.

Tätä nykyä hän on enimmäkseen Lakimiesuutisten toimittaja ja tietokirjailija.

Pykälöikäämme.

1 luku. Juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Isäni Heikki Salo oli poliisi. Hän astui miinaan jatkosodassa vuonna 1941 ja päätti ryhtyä lukemaan lakia 30-vuotiaana.

Jalka-amputoitu poliisi ei kyennyt enää kenttätyöhön – oli luettava poliisipäälliköksi.

Seurasin isän toimintaa sivusta muun muassa käräjämatkoilla, ja tajusin, että lakimiehen työ on se, mitä minäkin haluan.

2 §. Lopullinen valinta. Oivalsin, että jos valitsee juridiikan, ei tarvitse heti päättää, mitä tekee isona. Sillä tiellä ollaan.

2 luku. Lainsäädännöstä

1 §. Hieno laki. Sotilasvammalaki. Se on lainvalmistelullisesti upea – ja demokraattinen.

Se toteutettiin keskustellen, yli puoluerajojen ja intressiryhmien. Sitä kannattivat niin korpikommunistit kuin patamustat porvaritkin.

2 §. Kamala laki. Kännykänkieltolaki, joka kieltää matkapuhelimen käytön autossa ilman hands free -laitetta.

Jo sitä laadittaessa tiedettiin, että sitä rikotaan.

Laki, jota ei kyetä valvomaan, murentaa yleistä lainkuuliaisuutta.

3 luku. Hallintotuomioistuimista

1 §. Parasta. Hallintotuomioistuimet ovat koko kansan tuomioistuimia.

Niissä ihminen kykenee asioimaan omin voimin, ei tarvita asianajajaa.

Hallintolainkäyttölaki ja hallintovalituslaki ovat pienen ihmisen asialla hienolla tavalla.

2 §. Masentavinta. Spesialistien, erikoisosaajien, väheksyminen.

En käsitä, miksi esimerkiksi hallinto-oikeuksissa kaikkien pitäisi osata kaikkea.

Joku on loistava verojuristi, joku toinen taas mainio kaava-asiantuntija.

4 luku. Tietokirjailijan työstä

1 §. Innostavinta. Minua on aina kiinnostanut selkokieli.

Lakien ”suomentaminen” alkoi osaltani jo Sotainvalidien Veljesliitossa työskennellessäni melko pian valmistumiseni jälkeen.

Oli kerrottava ihmisille, mitä laki ja tuomioistuimien ratkaisut oikein tarkoittavat ihan elävässä elämässä.

Viime aikoina olen kirjoittanut lakioppaita lapsille ja nuorille. Yritän kertoa lakien sisällöistä mahdollisimman konkreettisella tavalla.

Kanssakirjoittajieni, fiktion ammattilaisten, kera kerromme tarinoita, jopa satuja.

2 §. Inhottavinta. Aivan tietokirjailijakauteni alussa toisten juristien kritiikki joskus masensi.

Ei olisi saanut oikoa mutkia niin paljoa. En kuulemma ollut tarpeeksi eksakti.

Nyt olen toki päässyt tuon arvostelun yläpuolelle. En enää lotkauta sille korvaani.

5 luku. Lapsen laki

1 §. Lapsen oikeuskäsitys. Joku viisas sanoi kerran, että uskonnon merkityksen vähenemisen seurauksena yhteiskunnan pelisäännöt ovat alkaneet hämärtyä lapsen silmissä.

2 §. Lapsen lainoppi. Opettavaiset sadut ovat ovela tapa kertoa lapsille samalla myös lakien sisällöistä.

Lasta ei kuitenkaan koskaan saa ali-arvioida. Asiat on vain osattava kertoa selkokielellä.

6 luku. Juristista

1 §. Hyvä juristi. Hyvä juristi osaa lukea myös rivien välit.

Hän ei sorru pilkkuihin.

2 §. Tollo juristi. Mitättömyyksiin takertuva pilkkujuristi.

Esimerkiksi nyt kesällä nähty mummojen käännytysskandaali ei ole ollut ihan jokaiselle juristille eduksi. Ulkomaalaislaissa olisi kyllä pelivaraa.

7 luku. Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Basilika.

2 §. Herkkuruoka. Pokrovan luostarin valmistama bortsh-keitto. Ja lammaskaali, tietysti.

3 §. Paras juoma. Vihreä tee. Laitilan vanhan ajan sitruunasooda.

4 §. Kaunein kukka. Kedon kukat. Päivänkakkara, ruiskaunokki.

5 §. Väri ylitse muiden. Taivaansininen.

6 §. Elämän tarkoitus. Siteeraan fyysikko Kari Enqvistin kahta mietelmää, aforismia:

”Kenties elämä vailla ulkonaista tarkoitusta on vapauttava kokemus.”

Ja: ”Jos elämällä todella olisi joku tarkoitus, olisi se jo löytynyt internetistä.”

7 §. Maailman paras lastenkirjailija. Peppi Pitkätossun äiti eli Astrid Lindgren.

8 §. Lempilausahdus. Niitäkin on kaksi:

”Bättre brödlös än rådlös. Parempi leivätönnä kuin neuvotonna.”

Ja: ”Älykäs selviää tilanteista, joihin viisas ei koskaan joudu.”

 

Ritva Juntunen

• s. 1944, Helsinki
• OTK 1968, Helsinki
• Informaatikon ammattitutkinto, TKK 1983
• Monipuolinen ura lukuisissa eri lakimiestehtävissä
• Juristin tehtävien lisäksi ollut muun muassa kouluttajana, tiedottajana, toimittajana, informaatikkona ja kirjastonhoitajana
• Satoja lehtiartikkeleita
• Runsaasti omia ja yhteisjulkaisuja, muun muassa Lasten lakikirja (1987), Nuorten lakikirja (2002), Yhteisvoimin – tietoa ja tarinaa EU:sta (2010)
• Lakimiesuutisten toimittajana ja avustajana vuodesta 1982
• Tietokirjailijat ry:n jäseneksi 2007
• Perhe: puoliso, 3 lasta ja 5 lastenlasta
• Harrastukset: jooga, sukututkimus