Marita Willman (34) ja Nina Pohjola (35) ovat tunteneet toisensa opiskeluajoista asti. Pääkaupunkiseudulta kotoisin olevat naiset aloittivat oikeustieteen opintonsa Lapin yliopistossa vuonna 1993. Kumpikin valmistui kuudessa vuodessa. Ystävyksiä yhdistää myös yrittäjyys: Nina perusti asianajotoimistonsa parisen vuotta sitten, Maritan Contractia Oy aloitti viime kesänä.
– Rovaniemi oli opiskelupaikkana ihanteellinen. Pienessä kaupungissa oli kaikki tarvittava ja opiskelijayhteisö hitsautui tiiviiksi. Jo tuolloin syntyi verkostoja, joihin ollaan yhteyksissä edelleen ja jotka ovat auttaneet myös yrittäjän työssä, Marita kiittelee.
Ninan kokemukset ainejärjestöaktiivina ovat niin ikään siivittäneet yrittäjyyttä.
Lakialalla yrittäjäksi ryhtyminen ei ole mitenkään tavatonta, mutta oikeustieteellisessä oman yrityksen perustamisesta ei juurikaan puhuta.
– Opinnot tähtäävät perustutkintoon, jonka pohjalta voi ponnistaa joko virkamiestyöhön, asianajajaksi asianajotoimistoon tai yksityissektorille, esimerkiksi yritysjuristiksi. Ehkä turhankin helposti tällä alalla jumiudutaan virkamiesuraputkeen ja jäädään toisen palvelukseen, vaikka koulutus antaa mitä parhaimman pohjan oman yrityksen perustamiseen, naiset pohtivat.
Perinteistä ja modernia
Marita ja Nina eivät suunnitelleet yrittäjyyttä vielä opiskeluaikana. Molemmat tekivät töitä opintojen loppuvaiheessa ja Nina käväisi myös kolmen kuukauden vaihdossa ulkomailla.
– Auskultoin Mikkelin käräjäoikeudessa ja toimin eteläisen tullipiirin tulliylitarkastajana. Sitten siirryin töihin asianajotoimistoon, jossa työskentelin aina oman toimiston perustamiseen asti, Nina kertaa työhistoriaansa. Aiempi kokemus antoi hyvän pohjan asianajotoimiston perustamiselle.
Marita työskenteli ensin muutaman kuukauden asianajotoimistossa, josta siirtyi rahoitusalalle hoitamaan yritysriskien hallintaa ja perintää. Samaan aikaan IT-ala alkoi nousta ja Marita päätyi pohjoismaisen, Suomessa toimintansa aloittaneen tietoliikenneyhtiön henkilöstöhallintoon.
– Toimin henkilöstökoordinaattorina muun muassa rekrytoinnin, perehdytysten, koulutuksen ja työsopimusasioiden parissa. Sittemmin siirryin yrityksen sisällä lakimieheksi, missä tehtävässä työskentelin lähes viisi vuotta ja sain arvokasta kokemusta päivittäisestä yritysjuristin työstä, sopimusten tekemisestä ja yritysjärjestelyistä. Aiempi työkokemukseni on antanut runsaasti kokemusta asiakaspalvelusta ja IT-alasta, joiden parissa edelleen työskentelen omassa yrityksessäni, Marita kertoo.
Ninan asianajotoimisto hoitaa pääosin rikos- ja perheoikeudellisia toimeksiantoja. Hänen asiakkaansa ovat yksityisiä ihmisiä, kun taas Marita palvelee pelkästään yrityksiä.
– Tarjoan asiantuntijapalvelua yritysten ja yhteisöjen lakiasiainosastoille niiden siirtyessä perinteisistä paperisopimusarkistoista sähköiseen sopimustenhallintaan. Toimin siis konsulttina ja kehittäjänä yritysjuristien ja IT-yritysten välissä, Marita kuvailee työtään.
– Siinä missä minä siis teen perinteistä asianajotyötä Marita modernisoi, Nina kiteyttää.
Kontaktit kunniaan
Marita on lähtöisin yrittäjäperheestä, mutta omaan yritykseen hän päätyi puolivahingossa.
– Tein entiselle työnantajalle projektin, jossa toteutin sähköisen sopimustenhallinnan kokonaisprojektin ja osana sitä selvitin sopimusten hallinnan sovelluksia. Kerroin kokemuksistani myös muille ja kollegat alkoivat kysellä, voisinko tehdä heidänkin yrityksilleen samanlaisen velvoitteenhallinnan uudistusprojektin. Contractian kaltaiselle yritykselle tuntui olevan tilausta. Olin itsekin aiheesta innostunut, joten mikäpä siinä, Marita kuvailee yrityksensä syntyideaa.
– Työskentelin pienessä asianajotoimistossa, jossa pääsin tekemään monipuolisesti kaikenlaisia töitä. Sillä kokemuksella oli turvallista lähteä miettimään omaa toiminimeä. Ilman aikaisemmasta työstä tulleita kontakteja olisi oman asianajotoimiston perustaminen ollut huomattavasti vaikeampaa, Nina kertoo.
Yhteistyöstä ja kontakteista on siis ollut yrittäjälle konkreettista hyötyä. Naiset ovat tukeneet myös toinen toistaan ja jakaneet kokemuksiaan.
– Mitään yrittäjien naisverkostoja emme ole koskaan kaivanneet. Ei ole väliä sillä, onko mies vai nainen, kontaktit ylipäänsä ovat tärkeitä. Vielä oikiksessa ollaan usein yksinäisiä susia ja individualisteja, vaikka juuri yhteistyö auttaa lakiammatissa myöhemmin, Marita korostaa.
Ei haihattelijoille
Tavanomaisesta virkamiesurasta irtautuneet ja itse itsensä työllistävät Nina ja Marita eivät koe olevansa mitenkään erityisen rohkeita.
– Toisen palveluksessa vasta rohkeutta ja epävarmuuden sietämistä tarvitaankin. Tänä päivänähän kukaan työntekijäasemassa oleva ei voi tietää, milloin työpaikka on uhattuna, Marita korostaa.
– Asianajajat ovat toki perustaneet yrityksiä ennenkin, mutta yleisemmin yrittäjyydestä on tullut varteenotettava vaihtoehto vasta meidän sukupolvemme akateemisille ja siksi sitä pidetään edelleenkin rohkeana valintana, Nina tarkentaa.
Ihan kaikista ei kuitenkaan yrittäjiksi ole. Yrittäjyys vaatii paitsi kannattavaa liikeideaa ja valmista verkostoa myös sisäistä paloa ja päättäväisyyttä.
– Tämä ei ole mitään haihattelijan hommaa. Yritys ei tuota heti, pari ensimmäistä vuotta ovat etsikkoaikaa. Pitkäjänteisyyttä siis tarvitaan. Muutenkin on oltava tekijä luonteeltaan. Käytännön asioiden on rullattava ripeästi, Marita evästää.
– On myös pystyttävä arvioimaan kustannuksia. Kirjanpidosta, verotuksesta ja viestinnästä on oltava perillä… Nina ja Marita jatkavat listaa.
Oikeustieteellinen koulutus on kuitenkin hyvä pohja yrittäjyydelle. Perusasiat ovat jo hallinnassa ja juristit ovat tottuneet ottamaan asioista selvää.
– Netistä saa nykyään valtavasti tietoa ja verottaja, pankit sekä vakuutusyhtiöt auttavat. Tietokoneella ja puhelimella pääsee alkuun ja autokin on yrittäjälle aika ehdoton. Kaikki kuitenkin aloittavat pienestä eikä kaikkien yritysten edes tarvitse kasvaa mammuttimaisiin mittoihin, Nina tiivistää.
– Asiakastyytyväisyys, toiminnan ammattitaitoisuus ja tarjotun palvelun kysyntä luovat yritykselle kasvumahdollisuuksia ja siten toiminta pääsee laajenemaan, Marita lisää.
Tukea tarvitaan
Kumpikaan naisista ei ole käynyt erityisiä yrittäjäkursseja. Tietoa on etsitty itse ja apua kyselty kollegoilta. Valtion tukitoimet eivät ole tuntuneet näiden yrittäjien kohdalla juuri mitenkään.
– Uuden yrittäjän kannustaminen on lähinnä mentaalista, ei niinkään taloudellista. Ei niillä starttirahoilla käytännössä yrityksiä luoda, vaan yrittäjän omilla aktiivisilla toimilla, Marita ja Nina kritisoivat.
Myös Lakimiesliitolta naiset toivoisivat entistä enemmän yrittäjätietoutta.
– Liitto voisi tarjota koulutusta ja kursseja, joilla nostettaisiin yrittäjäasiaa esiin. Olisi myös hyvä, jos omaa yritystä suunnitellessa voisi soittaa liittoon alan asiantuntijalle. Yrityshautomotkin ovat aloittavalle yrittäjälle hyviä starttipaikkoja. Esimerkiksi Helsingin yliopiston ja oikiksen yhdessä lakimiesyrittäjille tarjoamalle yrityshautomolle olisi varmasti kysyntää, Marita vinkkaa.
Tulevaisuudessa lakialallakin lienee entistä enemmän yrittäjyyttä. Suuri osa virkamiehistöstä on eläköitymässä ja toisaalta uusia palvelumuotoja tarvitaan.
– Perheiden privaattitalouden suunnitteluun kaivataan suurten ikäluokkien ja uusperheiden perintöasioiden myötä tukea ja neuvontapalveluja. Lakimiehet voisivat tulevaisuudessa tarjota entistä enemmän palveluita myös toisilleen, Marita visioi.
Äitiys ja yrittäjyys
Nuorten akateemisten naisten on hankala päästä pätkätöiden kurimuksesta perhettä perustamaan. Miten moinen onnistuu yksityisyrittäjältä?
– Organisointiahan se vaatii, mutta hyvillä verkostoilla kaikki on mahdollista. Yrityksen kustannuksista ja toimeksiannoista on huolehdittava äitiyslomallakin, mikä tarkoittaa erilaisia järjestelyjä. Äitiyslomaltakin on välillä käytävä töissä, ja niiltä päiviltä peruutetaan äitiyspäivärahat. Olen ollut onnekas, kun minulle on tarjoutunut mahdollisuus myös yrittäjänä pitää lähes täysi äitiysloma. Äitiys ei kuitenkaan saisi olla yrittämisen este, viisikuukautisen tytön Nina-äiti toteaa.
– Naisia patistetaan tekemään uusia veronmaksajia. Pitäisi kuitenkin muistaa, että myös uusi yritys on aina uusi veronmaksaja. Siinä mielessä yrittäjä-äidit ovat täyttäneet velvollisuutensa kaksinkertaisesti, Marita lisää.
Äitiysvapaiden ja muiden lomien järjestäminen on yrittäjyydessä kenties vaikeinta. Yrittäjä on periaatteessa aina töissä. Toisaalta omaa aikaansa voi suunnitella ja ylityöt ottaa pois silloin, kun itselle sopii. Yrittäjyyden plussia ja miinuksia mietittäessä naiset löytävätkin lähinnä positiivista sanottavaa.
– Omana pomonaan pääsee päättämään asioista ja toteuttamaan luovuuttaan. Asiakkaatkin ovat lähempänä kuin toisen palveluksessa välikäsien kautta toimittaessa, Marita ja Nina vakuuttavat.
Energisen oloisia naisia on helppo uskoa, yrittäjyys selvästikin kannattaa.
Akavalaisille yrittäjyys on luonteva vaihtoehto
Puheenjohtaja Risto Piekka uskoo yhä useamman akavalaisen tekevän tulevaisuudessa työtä pää- tai sivutoimisena ammatinharjoittajana tai yrittäjänä. Akavalainen yrittäjyys on yleensä palvelualojen ammatinharjoittamista ja mikroyrittäjyyttä. Mikroyritysten merkitys yhteiskunnassa kasvaa mm. väestön ikääntyessä ja teollisuuden ulkoistaessa korkeaa osaamista vaativia toimintoja. Pienet yritykset ovat myös työllisyyden parantamisessa tärkeitä, sillä kolme viidestä uudesta työpaikasta syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin.
– Jotta uutta yrittäjyyttä voi syntyä, tarvitsisivat opiskelijat jo opintovaiheessa nykyistä laajemmin tietoa oman alansa työllistymisvaihtoehdoista. Opiskelijoita pitää perehdyttää myös yrittäjäuralle. Korkeakoulujen tulisi tehdä enemmän yhteistyötä vaikkapa yhteisten yrittäjäopintokokonaisuuksien muodossa, Piekka sanoo.
Julkisten yrityspalveluiden parantaminen on välttämätöntä, sillä yrityksen perustaminen koetaan byrokraattiseksi. Hajallaan olevia julkisia neuvontapalveluita tulee saada yhdeltä luukulta ja niiden on laajennuttava kattamaan koko yrityksen elinkaari. Niin ikään julkisen ja yksityisen yrityspalvelutarjonnan rajanvetoa pitää Piekan mukaan selkiyttää.
Akavalaiset ammatinharjoittajat ja yrittäjät työskentelevät pääasiassa yksin. Yrittäjyys on palkkatyön kaltaista ja toimintaa ohjaa enemmänkin ammatillinen kuin yrittäjäidentiteetti. Yrittäjyys tarjoaa kuitenkin mahdollisuuden mielekkääseen, monipuoliseen ja laadukkaaseen työhön, joka myös mahdollistaa monesti palkkatyötä paremmat ansiot.
AKAVAn tilaamassa ja Turun kauppakorkeakoulun PK-Instituutin toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin AKAVAn yrittäjäjäsenten toimintaa. Tuloksista käy ilmi, että yrittäjäkunta on ikääntyvää, noin puolet on yli 50-vuotiaita. Yrittäjyys perustuu palkkatyössä hankittuun konkreettiseen osaamiseen. Tällöin samaistutaan työntekijän asemaan ja toiminnassa korostuu itsensä työllistäminen. Sen sijaan liiketoiminnalliset tavoitteet ja yrityksen johtaminen eivät ole esillä jokapäiväisessä toiminnassa.
Yrittäjien toiminnan nykytila on pääosin hyvä ja vakaa. He ovat myös tyytyväisiä uravalintaansa. Myönteisinä puolina korostuvat mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön: mitä, miten ja milloin työtään tekee sekä parempi elämän laatu. Yrittäjän työn varjopuolina puolestaan koetaan työyhteisön puuttuminen ja siitä johtuva yksinäisyys, työn sitovuus ja toimeentulon epävarmuus.
www.akava.fi/upload/2006%20elinkeinoelama/yrittajatutkimus.pdf
Alkavan yrittäjän muistilista
- Liikeidean pitää perustua osaamiselle: tarkista ammatti- ja yrittäjäosaamisesi.
- Mieti yrittäjäominaisuuksiasi ja motiivejasi ryhtyä yrittäjäksi.
- Mieti, miten voit muuttaa osaamisesi rahaksi = tuotteistaminen.
- Testaa ideasi ulkopuolisella asiantuntijalla (maksutonta neuvontaa mm. Te-keskuksilta ja uusyrityskeskuksilta).
- Tee huolellinen liiketoimintasuunnitelma. Selvitä markkinatilanne ja kilpailijasi.Miten erotut eduksesi?
- Ota selvää mahdollisista lupamenettelyistä.
- Selvitä rahoitustarve ja miten saat rahat kokoon (oma ja vieras pääoma).
- Valitse sopiva yritysmuoto ja selvitä yrityksen rekisteröimisasiat (PRH).
- Ota selvää kirjanpito- ja vakuutusasioista.
Yritysneuvoja Eija Kairimäki, TE-keskus
Lakimiesyrittäjille tukea liitosta
Lakimiesliitto tukee myös yrittäjinä toimivia jäseniään. Monet lakimiehet toimivat yrittäjinä omassa asianajotoimistossaan tai muilla liike-elämän saroilla. Näitä jäseniään palvellakseen Lakimiesliiton yksityisen sektorin valiokunta, jossa lakimiesyrittäjillä on myös edustus, on järjestänyt kursseja aloitteleville yrittäjille. Jäsenten on myös mahdollista saada liitosta maksutta yrittäjyysopas, joka sisältää tietoa aina yrityksen perustamisesta yritysidean suojaamiseen, verotukseen ja yrittäjän sosiaaliturvaan saakka.
Osana lakimiesten kannustamista yrittäjyyteen ja lakimiesyrittäjyyden eri muotojen esilletuomista liitto myöntää joka toinen vuosi Yrittäjyyspalkinnon liiton jäsenelle, joka on kunnostautunut lakimiesyrittäjänä. Lakimiesliitolla on myös edustus AKAVAn yrittäjien ja ammatinharjoittajien jaostossa, joka käsittelee akavalaisten yrittäjien edunvalvontaa.
– Lakimiesyrittäjien edunvalvonta ei ole ristiriidassa muiden lakimiesten edunvalvonnan kanssa, muistuttaa Lakimiesliiton asiamies Taru Turunen.
– Kyse on siitä, miten yrittäjä ja työntekijä voivat toimia hyvässä yhteistyössä keskenään. Ei kestävä yritystoiminta voi rakentua työntekijän hyväksikäytölle.
Yrittäjänäkökulma otetaan huomioon myös liiton oikeuspoliittisessa edunvalvonnassa.
– Tänä vuonna oikeuspoliittisen valiokunnan yhtenä erityisenä painopistealueena ovat yrittäjyyteen liittyvät kysymykset ja niiden huomioiminen lausunnoissamme, toteaa liiton lakimies Kati Virtanen.
