|
Juristi kulttuurin etulinjassa
Teksti Matilda Katajamäki Kuvat Olli-Pekka Orpo Kansallisooppera valmistautuu maaliskuussa Wagnerin Parsifalin ensi-iltaan. Kuvaamme Riitta Kaivosojan täällä, koska korkeatasoinen ooppera on eräs kulttuuriasioista vastaavan ylijohtajan ylpeyksistä. – Täällä on Suomen ainoa ammattikuoro, ammattitaitoiset tanssijat ja solistit, huippukapellimestarit ja huippuosaamista myös ohjauksessa ja lavastuksessa, Kaivosoja hehkuttaa. Viime joulukuussa opetusministeriön kulttuuri-, liikunta- ja nuoriso-osaston ylijohtajaksi valittu Kaivosoja on palavasti kiinnostunut kaikesta hallinnonalaansa liittyvästä. – Toimiala on aivan upea. Kulttuuri kokonaisuudessaan, taide, kirjastotoimi, tekijänoikeudet, nuoriso- ja liikuntatoimi… Saman innostuksen ja energian voimalla Kaivosoja opiskeli aikoinaan kaksi tutkintoa täysin erilaisilta aloilta. Kaivosoja kertoo olleensa jo nuorena kiinnostunut sekä kasvatustieteestä että juridiikasta. Koululaisena Jyväskylässä häntä kiinnostivat yhteiskunnalliset asiat, etenkin valtioelinten toiminta ja julkishallinto. Ylioppilaskirjoitusten jälkeen hän pääsi ensi yrittämällä kasvatustieteelliseen tiedekuntaan Jyväskylän yliopistoon. Peruskoulunopettajan paperit olivat kädessä 22-vuotiaana, vuonna 1980. – Olin aika nuori ja ajattelin, että ihan vielä ei ole aika astua työelämään, Kaivosoja muistelee. Hän pyrki Lapin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan ja aloitti opintonsa toiseksi vanhimmalla vuosikurssilla. Opiskeluaikaa hän muistelee edelleen lämmöllä: tiedekunnassa oli innostunut ja hyvä henki. Sieltä löytyi myös juristipuoliso, neljä vuotta vanhempi Pentti Kaivosoja. Ministerin varanainen Oikeustieteen kandidaatiksi Kaivosoja valmistui 1985. – Mietin, mihin haluaisin juristina töihin, ja soitin kolmeen paikkaan: Kouluhallitukseen, Ammattikasvatushallitukseen ja opetusministeriöön. Kävi niin onnellisesti, että Ammattikasvatushallituksessa oli avoinna ylitarkastajan virka. Tästä alkoi pitkä ura valtion palveluksessa. Kun Kouluhallitus ja Ammattikasvatushallitus yhdistettiin Opetushallitukseksi ja Kaivosoja siirtyi opetusministeriöön. OPM:ssä toimii kaksi ministeriä, opetusministeri Tuula Haatainen ja kulttuuriministeri Tanja Karpela. Ministeriö on niin ikään jaettu kahteen osastoon, joilla molemmilla on oma ylijohtaja. Kaivosoja toimii kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopolitiikan osaston ylijohtajana. Hän edustaa myös ministeriötä usein tilaisuuksissa silloin, kun ministeri on estynyt. Kaivosojan viran edellinen haltija oli virasta eläkkeelle jäänyt entinen ministeri ja maaherra Kalevi Kivistö. Kahden tutkinnon hyödyt Kaivosojan työ on kiteytettynä hyvien edellytysten luomista kulttuurille, liikunnalle ja nuorisopolitiikalle. Hän kuvaa olevansa enemmän generalisti kuin spesialisti, ja enemmän taustatukija kuin luova voima – mitkä ominaisuudet sopivat hyvin laaja-alaiseen työhön. Ylijohtajan työssä hän ”joutuu” perehtymään tasapuolisesti kaikkiin kolmeen alueeseen ja niiden taustavoimiin: hänen toimeensa kuuluvat esimerkiksi Veikkaus Oy:n asiat. Kahdesta tutkinnosta on Kaivosojan mukaan ollut monia etuja, ja hän kokee päässeensä käyttämään molempia osaamisia työssään. – Juristin tutkinto on erinomainen tutkinto valtion virkaan. Sen myötä saa kokonaisnäkemyksen yhteiskunnan toimimisesta, säännöksistä ja menettelyistä. Juridiikkaa olen tarvinnut myös esimerkiksi hallinnon kehittämiseen liittyvissä tehtävissä sekä lakien ja muiden säännösten valmistelussa. Vaikka ura ministeriössä oli jo vauhdissa, Kaivosoja halusi yleissivistyksen vuoksi istua käräjät. Varatuomarin arvon hän sai auskultoituaan Hauhon tuomiokunnassa vuosina 1991–92. – Oli tärkeää nähdä, kuinka tuomioistuin toimii. Meillä on ministeriössä jatkuvasti tuomioistuinasioita vireillä, ja ymmärrän nyt perusteluiden tärkeyden ja logiikan. Kasvatustieteellisestä koulutuksesta on puolestaan ollut se hyöty, että hän ymmärtää opetustoimen käytännön. – Se antaa toivoakseni painoarvoa mielipiteilleni, olen ikään kuin varteenotettavampi keskustelukumppani. Kiinnostukseni koulutuksen kehittämiseen jatkuu, vaikka itse en vastaa opetusasioista. Paljon apua uralla on ollut myös opettajan työn antamasta ilmaisutaidosta ja esiintymisvarmuudesta. – Kasvatustieteen myötä on tullut myös kiinnostus henkilöstöasioihin. Se on mielestäni eräs johtajan tärkeimmistä ominaisuuksista, Kaivosoja sanoo. Hänen osastollaan työskentelee 70 ihmistä, ja osasto tekee lisäksi tulossopimuksen seitsemän viraston kanssa. Kulttuurin arvo nousee Tämän hetken merkittävin lakihanke Kaivosojan hallinnonalalla on tekijänoikeuslaki, joka on parhaillaan eduskunnassa valiokuntakäsittelyssä. – Siinä uudistetaan koko tekijänoikeuslaki. Laki on siksikin merkittävä, että tekijänoikeus kuuluu EU:n sisämarkkina-asioihin eli on suoraan direktiivein säännelty toimiala. Toinen tärkeä valmisteltavana oleva laki on uusi nuorisolaki (nykyinen nuorisotyölaki), josta on tarkoitus antaa hallituksen esitys tänä keväänä. Laki linjaisi valtion ja kuntien nuorisotyön perusperiaatteet. Kansainvälisistä valmistelevina olevista asioista Kaivosoja mainitsee UNESCOn kulttuuridiversiteettisopimuksen valmistelun sekä kansainväliset antidopingsopimukset ja –säännökset. Lisäksi ministeriö valmistautuu jo vuoden 2006 jälkimmäisellä puoliskolla olevaan Suomen EU-puheenjohtajuuteen. Taistelu rahoituksesta ja loputon perustelujen esittäminen on iso osa Kaivosojan työtä. – Se on todella kovaa työtä. Onneksi nykyisin nähdään, että kulttuuri, taide, liikunta ja nuorisotyö lisäävät hyvinvointia ja ovat tärkeitä kansakunnan ja alueiden kehitykselle ja tulevaisuudelle. Kun viime vuosikymmen oli tietotekniikan buumia, nyt fokus on siinäkin siirtynyt ”infras-ta” sisällön kehittämiseen. Huiput nousevat laajuudesta Kaivosojan vapaa-aika täyttyy osin samoista asioista kuin työkin: musiikista, teattereista, näyttelyistä, oopperasta ja konserteista. Muita mieluisia ajanvietteitä ovat lukeminen, kävely, pyöräily ja puutarhanhoito. Perheeseen kuuluu myös 12-vuotias tytär, joka harrastaa laulua ja soittoa, kuten äitinsä nuorena. Aikuisena musisointi vaihtui Riitta Kaivosojalla kulttuurin seuraamiseen kulisseissa ja katsomossa. Siellä tapaa usein myös juristikollegoja. – Olen tutustunut moniin soittaviin juristeihin, ja heissä on muutenkin paljon kulttuurin harrastajia, Kaivosoja kehuu. Haastatteluviikon lauantaina Kaivosoja on menossa katsomaan Wagnerin Parsifalin ensi-iltaa ja odottaa sitä suurella innolla. – Suomessa on upea kulttuurielämä, josta kelpaa nauttia. Myös alueellisesta tasa-arvosta voi olla ylpeä: olemme pitäneet kiinni siitä, että joka puolella maata on julkisia taidelaitoksia. Harvoin muistamme ajatella esimerkiksi, että kirjastolaitos on arkipäivän luksusta. Opetusministeriön ylijohtaja ei voi päättää vanhempien puolesta, vievätkö nämä lapsiaan kulttuuriharrastuksiin, mutta tasa-arvoisten edellytysten luomisessa hän on hyvässä asemassa. Riitta Kaivosoja on hallinnonalansa puolestapuhuja henkeen ja vereen. – Hyöty lasten liikunnasta, samoin kuin taiteen ja kulttuurin harrastuksesta kertautuu tulevina vuosikymmeninä. Myös huiput nousevat harrastajapohjan laajuudesta.
|
