Juristi-kuvataiteilija Paula Puoskari: Pikkumustasta pilkkihaalareihin

Paula Puoskari pani elämässään ranttaliksi kymmenkunta vuotta sitten.

Hänellä oli kelpo lain­säädäntöneuvoksen virka oikeusministeriössä, mutta lapsuudesta asti sisuksissa kytenyt unelma vei voiton.

Puoskari vaihtoi virkamiesvermeet taiteilijan takkiin, pikkumustat pilkkihaalareihin.

Pykälöikäämme.

1 luku. Urapolusta

1 §. Juristiksi. Pikkutyttönä minulla ei ollut yhtä ainoaa unelma-ammattia. Mielikuvaharjoituksissani kävin siellä sun täällä, mutta lukiovuosina järki vei voiton: juristin koulutus avaa useita ovia, ja niiden aukaisemista saattoi lykätä levollisesti tuonnemmaksi.

Yhteiskunnalliset asiat ovat kiinnostaneet minua aina, ja opiskeluvuosina etenkin lainvalmisteluhommat kutkuttivat. Pienen haeskelun jälkeen löysin itseni oikeusministeriöstä.

2 §. Taiteilijaksi. Olen ollut vimmattu piirtäjä tenavaiästä saakka. Nelikymppisenä päätin, että nyt on hypättävä tuntemattomaan ja katsottava rajansa. Osallistuin Vapaan Taidekoulun pääsykokeisiin, ja läpi meni!

Hurmoksessani irtisanoin itseni ­oikeusministeriöstä reteästi, vaikka tulevaisuudesta ei vielä tuolloin ollut mitään varmuutta. Vapaan Taidekoulun oppilaista karsitaan puolet pois ensimmäisen opiskeluvuoden jälkeen. Sain jatkaa.

2 luku. Lainsäädäntöneuvoksen työstä

1 §. Ihaninta. Oikeusministeriössä olin lainvalmisteluprosessien ytimessä.

Graduni aiheena oli kansalaistottelemattomuus. Erilaiset normijärjestelmät ja yksilöiden ratkaisut niiden ristiriitatilanteissa ovat kiintoisia pohdiskelun aiheita.

Omaan rooteliini kuuluivat nuorisorikoskysymykset, dopingrikokset sekä terveyttä ja turvallisuutta koskevat rikokset.

2 §. Inhottavinta. Mitään erityisen tympäisevää ei eteeni ikinä tullut.

Ainoa raskas puoli siinäkin ammatissa oli se, että työasiat pyörivät väkisin mielessä myös vapaa-aikoina. Kahden pienen lapsen äidin oli pakko muistaa kulloisetkin roolinsa aina tilanteen mukaan.

3 luku. Kuvataiteilijan työstä

1 §. Riemukkainta. Vapaus, itsenäisyys, luomisen pakko. En odottele inspiraatiota. Minulla se on aina päällä.

2 §. Raivostuttavinta. Arkiset käytännön asiat. Hyvät ateljeet ovat kiven alla. Paukkupakkasilla olen jopa työskennellyt pilkkihaalareissa. Myös työturvallisuus- ja työterveysasiat on ratkaistava ihan omin päin.

4 luku. Lainsäädännöstä yleisesti

1 §. Kiva laki. Vanhan rikoslain kuriositeetit, hassut kasuistiset säännökset, joissa esimerkiksi kiellettiin tupakan polttaminen riihessä ja varastaminen kedolla nukkuvalta.

2 §. Kamala laki. En tohdi mennä yksityis­kohtiin. Sivilisaatiokritiikkini näkyy taiteessani.

5 luku. Kansalaistottelemattomuudesta

1 §. Puhuttelevinta. Arvo- ja normijärjestelmien testaus.

Arvostamani englantilainen graffititaiteilija Banksy rikkoo monenlaisia yhteiskunnan raja-aitoja niin että ryskyy. Alun perin laittomana tuhertelijanakin pidetystä yhteiskuntakriitikosta kehittyi vuosien saatossa arvostettu esikuva.

2 §. Paheksuttavinta. Arvokeskustelua herättävä toiminta on tärkeää, mutta se ei saa muuttua väkivaltaiseksi.

6 luku. Kuvataiteesta

1 §. Oma koulukunta, genre. Ominta aluettani on maalaustaide, esittävän ja abstraktin välissä oleva nykytaide. Visualisoin tunnetiloja.

Öljymaalausten lisäksi olen tehnyt esimerkiksi huoneen korkuisia paperijättiläisiä, japaninpaperi-installaatioita. Kehittelen samoja teemoja usealla tekniikalla.

2 §. Itselle vieras koulukunta, genre. Olen taiteen suhteen kaikkiruokainen, inhokkikoulukuntaa minulla ei ole.

Mikä tahansa tekniikka ja kokonainen taidemuoto ansaitsee arvostuksen, jos kulloisestakin teoksesta näkee, että taiteilija on pannut siinä persoonansa peliin. Itse olen maalari, mutta pidän suuresti myös kuvanveistosta ja vaik­kapa videotaiteesta.

7 luku. Taulujen valmistumisesta

1 §. Raaka taulu. Taiteilijan on osattava päättää, milloin hänen teoksensa on valmis. Minulla on varmuuden vuoksi työn alla aina useita teoksia. Joku valmistuu parissa viikossa, joku toinen taas parissa vuodessa.

2 §. Ylikypsä taulu. Omasta mielestäni tajuan melko hyvin, milloin teokseen ei enää pidä kajota. Jonakin hetkenä teos vain on valmis, itsellinen, valmis elämään omaa elämäänsä.

8 luku. Omasta taiteilijanurasta

1 §. Makein voitto. Taiteilijan työ itsessään, sen tuomat onnistumisen elämykset. Joka aamu on yhtä mukava herätä kohti uusia seikkailuja.

2 §. Karvain tappio. Taiteilijan työ on ongelmien ratkaisemista. Epäonnistumisetkin on kestettävä. Onneksi olen sisukas, periksiantamaton.

9 luku. Onnellisuudesta.

1 §. Onnellinen minä. Olen syntymäonnellinen. Onnellisuuden syyt vain vaihtelevat.

2 §. Alakuloinen minä. Liian lyhyen yöunen jälkeinen tahmea aamu. Onneksi saan virran päälle parilla kupilla kunnon lattea.

10 luku. Pienet suuret asiat

1 §. Mielimauste. Chili, basilika, suklaa, valkosipuli.

2 §. Herkkuruoka. Aasialainen, eritoten japanilainen keittiö.

3 §. Paras juoma. Meksikolainen olut, tuhti punaviini, shampanjakin menee.

4 §. Kaunein kukka. Linnea eli vanamo.

5 §. Väri ylitse muiden. Punainen.

6 §. Elämän tarkoitus. Kilvoittelu elämän edessä; ymmärtämään oppiminen.

7 §. Lempilausahdus. Olen sitkeä sissi. 

 

Paula Puoskari

  • s. 1959
  • OTK 1987, Helsinki
  • VT 1990
  • Harvard University, visiting researcher 1989
  • Oikeusministeriö, lainsäädäntösihteeri 1988–1989, lainsäädäntöneuvos 1990–2004
  • Vapaa Taidekoulu 2004–2008, taidemaalarin ammatilliset opinnot
  • Seuraavat näyttelyt: syksyllä 2012 yhteisnäyttely, Galleria Huuto; maaliskuussa 2013 yksityisnäyttely, Galleria Huuto
  • Perhe: avioliitossa, kaksi lasta
  • Harrastukset: teatteri, elokuvat, rockmusiikki, kuntoilukuurit