Juristi-luomuviljelija Aira Sevón: Yritysjuristi nyrkit savessa

Aira Sevón on myrskyläläinen lakimies ja luomuviljelijä. Gobbas Gård -luomutilan tuotteiden sortimentti on laaja. Pelloilla vaihtelevat vuosittain eri vilja­lajikkeet ja härkäpapu; pysyvänä kasvina tietysti on ja pysyy parsa!

Aira Sevón on myös ahkera etu­järjestöihminen. Hän reissaa Brysselissä luomuviljelijöiden tapaamisissa liki kuukausittain.

Pykälöikäämme.

1. luku, Juristiksi ajautumisesta

1 §. Lapsuuden unelma. Olin jo 10-vuotiaana varma, että minusta tulee lakimies.
Olin salaa iltalampun valossa selaillut sukulaistalomme vanhaa lakikirjaa ja – ding – se oli siinä.

2 §. Valaistuminen. Se oli kertakolaus. Edes häviävän pieniä katumuksen hetkiä en ole kokenut.

Aivan työurani alussa olin hetken aikaa assistenttina legendaarisen professorin Hannu Tapani Klamin toimistossa. Mielenkiintoinen mies! Sellaisen esikuvan kerran nähtyään kukaan tervejärkinen ei voi enää hylätä juridiikkaa.

2. luku, Lainsäädännöstä

1 §. Kiva laki. Jostakin syystä olen haksahtanut osakeyhtiölakiin. Sitä on kiva lukea. Se on selkeä.

2 §. Kamala laki. Ehdotonta inho­kirjallisuuttani on työoikeus. Ei mene kaaliin.
Kovaksi kakkoseksi ällönormistojeni joukosta nousevat EU-direktiivit.

3. luku, Lakimiehen työstä

1 §. Mukavinta. Olen yrittäjä henkeen ja vereen. En osaa olla mitään muuta.
Vanhempani ovat olleet yrittäjiä, samoin sisareni.

Parasta juristin hommissa on sopimus­juridiikka, kauppojen tekeminen.
Prosessualistiksi minusta ei ole.

2 §. Masentavinta. Joskus – satunnaisesti – jonkun riitapuolen kaksinaamaisuus ärsyttää.

Aina silloin tällöin eteen tulee tilanteita, joista näkee, että nyt puhutaan puuta heinää ihan tahallaan – ketunhäntä kainalossa.

4. luku, Luomutilallisen työstä

1 §. Onnellisinta. Tänään se oli varhainen aamuhetki, jolloin luovutimme maineikkaalle ravintola-asiakkaallemme juuri maasta poimittua luomuparsaa.
Taatusti tuoretta!

2 §. Onnettominta. Sään armoilla oleminen.

Kahtena viime vuotena jostakin syystä juuri meidän peltojemme päälle on tullut vettä kaatamalla.

Menetimme suurimman osan kallisarvoisista omista lajikkeistamme.
Olen itkenyt pellolla.

5. luku, Luomutuotteiden tulevaisuudesta

1 §. Ilahduttavat trendit. Luomu­tuotteita ei enää pidetä eliitin kotkotuksena. Hyvä ja laadukas ruoka maksaa ikävä kyllä aina enemmän kuin teollinen rasvapuuro.

2 §. Ikävät trendit. Luomuala houkut­telee liepeillensä myös hämärä­miehiä, suoranaisia rikollisia, pikavoittojen kerääjiä.

Etenkin eteläeurooppalaisessa maataloudessa lymyilee myös kelmejä, luomuhuijareita.­

6. luku, Omasta urasta

1 §. Makein voitto. Juridiikan puolella tulen aina iloiseksi siitä, kun saan kätilöidyksi sopimuksen, johon kaikki osapuolet ovat tyytyväisiä.

Luomupuolella taas ehdoton voittomme on se, että alamme jo olla pääkaupunkiseudun ykkösravintoloiden suosikkituottajia.

2 §. Karvain tappio. Juristina en ole koskaan saanut takkiini kohtuuttomasti.
Maanviljelijänä taas sadon tuhoutuminen sattuu aina. Ei siihen totu.

7. luku, Elämän pienistä suurista asioista

1 §. Mielimauste. Korianteri.

2 §. Herkkuruoka. Oman tilan luomurypsiöljyllä grillattu oma luomuparsa.

Päälle sitten vielä salaatit tuosta pellosta ikkunan alta.

3 §. Paras juoma. Raikas vesi. Ja luomuviini, tottahan toki, tilanteen
mukaan.

4 §. Kaunein kukka. Pioni.

5 §. Väri ylitse muiden. Tumma keltainen.

6 §. Elämän tarkoitus. Lähimmäisen rakastaminen. Jos jollakulla oman pesueemme jäsenistä ei mene hyvin, meillä kaikilla on paha olla. On tehtävä hyviä tekoja toisille – jatkuvasti.

7 §. Lempilausahdus. ”Vie männessäis, ja tuo tullessais.”