Juristikoulutuksen antamat mahdollisuudet erilaisiin työtehtäviin

Jukka Sarhimaa, Vice President, Employee Relations, Stora Enso Oyj Haluan kiittää järjestäjiä heidän antamastaan mahdollisuudesta tulla puhumaan tähän tilaisuuteen. Ennen kaikkea siksi, että kun aloin miettiä mitä toisin esille, pääsin itse pohtimaan asioita, jotka ovat tärkeitä myös itselleni. Tällä lyhyellä puheenvuorollani haluan innostaa ja kannustaa teitä valitsemallanne tiellä. Oma mielikuvani lakimieskoulutuksesta ja –tutkinnosta on hyvin myönteinen. Opiskelussa miellytti erityisesti akateeminen vapaus, joka oli opetuksen vahvuus, koska se ruokki oman ajattelun kehittämistä. Yllättäen esimerkiksi yleisen oikeustieteen teoriaopinnot ja periaatteet jäivät lopulta paremmin mieleen kuin käytännön opetus. Näin ehkä siksi, että silloin en niitä oikein ymmärtänyt. Vasta myöhemmin olen tajunnut, että ennen kaikkea teoreettiset opinnot muokkasivat omaa ajatteluani. Mielestäni juristikoulutuksessa keskeisintä on, että opintojen kuluessa omaksuu melkein huomaamatta juridisen, loogisen ajattelutavan, josta on hyötyä työelämässä missä tehtävissä tahansa. Koulutuspoliittisesta näkökulmasta mietin, onko opintojen aikana hyvä erikoistua johonkin tiettyyn alaan hyvissä ajoin vai vasta loppuvaiheessa. Oikeaa vastausta ei varmasti ole. Itse tein gradun urheiluoikeuden alueelta puhtaasti siitä syystä, että pidin urheilusta. Valintaani ei ohjannut urasuunnittelu, vaan sillä hetkellä mielenkiintoiselta tuntuva aihepiiri. Opiskelijoiden kypsyysaste tietysti vaihtelee, ja osa kavereistanikin tiesi jo hyvin varhain, mitä aikoo tehdä valmistumisensa jälkeen. Entä onko juristikoulutuksessa puutteita? Tutkinnosta puuttuu esimerkiksi johtamiskoulutus, mutta tarvitaanko sitä osana perustutkintoa? Olen ennemminkin sitä mieltä, että vaikkapa johtamista voi opiskella paremmin työn ohessa. Entä hyvin suositut tuplatutkinnot, kuten OTK + KTM? Eikö juristitutkinnon sisällä voi opiskella riittävästi liiketaloustieteitä? Itse kannatan yleistutkinnonomaisuuden säilyttämistä oikeustieteen opetuksessa. Yleissivistävyys antaa hyödyllisiä valmiuksia sekä puhtaisiin juristitehtäviin että muihin töihin. Ei tietenkään pidä unohtaa tutkintojen jatkuvaa kehittämistä. Mitä vaatimuksia muuttuva työelämä asettaa juristeille tulevaisuudessa? Globalisaatio toisaalta edellyttää kielitaitoa mutta myös mahdollistaa sen hyödyntämistä työelämässä. Yhä useammat voivat työskennellä kansainvälisesti – maailma on avoimempi työmahdollisuuksille kuin 5-10 vuotta sitten. Nopeasyklisyys edellyttää kykyä hallita epävarmuutta henkisesti. Tuottavuusvaatimukset ovat kovat ja aiheuttavat paineita siihen, että pitää osata itse pitää huolta hyvinvoinnistaan. Työelämässä on havaittavissa kaksi vastakkaista trendiä. Toisaalta tarvitaan erityisasiantuntemusta, toisaalta kaivataan moniosaajia. Molemmat vaatimukset korostuvat myös juristin työssä, jopa saman tehtävän sisällä voi olla hyötyä molemmansuuntaisesta ajattelusta. Kolmas seikka on, että yksityinen sektori ja julkinen sektori lähentyvät toisiaan ajatuksellisesti. Julkisellakin sektorilla ihmiset nähdään nykyään asiakkaina eikä hallintoalamaisina. Mitä tämänsuuntaiset muutokset tarjoavat juristeille työelämässä? Juristikoulutus antaa erinomaisia työkaluja myös semijuridisiin ja ei-juridisiin tehtäviin, kuten henkilöstöhallintoon ja johtamiseen. Juristikoulutuksessa on niin looginen viitekehys, että siitä on syytä olla ylpeä. Voi myös uskoa, että se on jatkossakin valtti työmarkkinoilla, vaikkei haluaisi tehdä perinteisiä lakimiestöitä. Työelämä vaatii itsenäisyyttä ja jatkuvaa itsensä kasvattamista. Erilaisissa elämäntilanteissa pitää satsata erilaisiin asioihin. Olen oppinut, että hyvinvointi edellyttää työn tekemistä nöyrästi, ahkeruutta ja määrätietoisuutta. Nämä pitää osata sovittaa yhteen. Jokaisen pitää itse pitää huolta omasta jaksamisestaan. Työnantaja asettaa tiettyjä vaatimuksia työn sisältöön, mutta siihen voi ja siihen pitää itsekin vaikuttaa. Työelämä vaatii sopeutumista. Työntekijän on kasvettava tehtävien mukaan. Tehtäviä voi vaihtaa monella tapaa. Koko ajan ei tarvitse siirtyä hierarkiassa ylöspäin, vaan saman organisaation sisällä voi hyvin liikkua saman tason tehtävistä toisiin ja miksei myös välillä alaspäin. Ihmissuhdekyvyt – people skills – korostuvat jatkossa. Pitää kyetä työskentelemään erilaisten, eri tavalla ajattelevien ja myös erilaisen koulutuksen saaneiden ihmisten kanssa. Näkemyksiä pitää kyetä sovittamaan yhteen. Omassa nykyisessä työssäni se on ollut suurimpia rikkauksia. Juristikoulutus antaa teillekin hyvät valmiudet tulevaisuuden työelämään. Onnea valitsemallanne tiellä!