Juristikoulutuksen uudet vaatimukset

Hakijamäärät juristikoulutukseen ovat Yhdysvalloissa laskeneet ennätysalhaisille tasoille
(ABA 509 Report for 2016, FT 20.10.2016). Juristien työnsaantimahdollisuudet ovat siellä heikentyneet, ja
juristien työnkuva on muuttumassa automatisaation ja alihankintamekanismien kautta.

Vaatimukset juristien osaamiselle ovat muuttumassa myös Suomessa. Työelämä tarvitsee juristeja, jotka
kykenevät toimimaan yhä monimutkaisemmassa ja nopeatempoisemmassa yhteiskunnassa. Oikeudellinen
sääntely on hyvin laaja-alaista ja erikoistumisen tarve on kasvanut. Juridiikkaa ei myöskään tehdä tyhjiössä, ja lainopillisten taitojen lisäksi juristien on paremmin hallittava juridiikan ja yhteiskunnan muiden rakenteiden vuorovaikutusta. Varsinkin talousosaaminen ja poliittisen ympäristön vaikutusten ymmärtäminen ovat yhä tärkeämpiä juristitaitoja. Juridiikka itsenäisenä tieteenä on myös vaarassa jäädä jälkeen – muut yhteiskuntatieteet tarjoavat kilpailukykyisempiä malleja yhteiskunnallisten rakenteiden ymmärtämiselle ja hallitsemiselle.

Suomalainen juristikoulutus on perinteisesti ollut virkatutkinto, joka ei enää vastaa työelämän ja yhteiskunnan tarpeita. Perinteiset juristintaidot eivät anna riittäviä työkaluja nopeasti muuttuvan yhteiskunnallisen ympäristön ja sen ilmiöiden hahmottamiseen. Suomalaiset oikeustieteen opiskelijat ovat hyvinkin valikoituneita vaativien sisäänpääsyvaatimusten myötä, mutta nykyinen koulutus ei luo edellytyksiä valmistuville juristeille saavuttaa koko potentiaaliaan työelämässä. Suomalaisen oikeustieteellisen koulutuksen tilasta onkin alettu käydä keskustelua.

Oikeustieteellisiä opintoja tulee kehittää vastaamaan nyky-yhteiskunnan vaatimuksia. Yhdysvalloissa yliopistot ovat ryhtyneet tarjoamaan poikkitieteellistä ja erityisosaamista syventävää koulutusta. Suomessa voitaisiin yhteistyöllä eri tiedekuntien ja korkeakoulujen välillä kehittää opetusta ja tutkintorakenteita rajallisillakin resursseilla (esimerkiksi yhteisiä maisterinohjelmia).

Opiskelijat voisivat esimerkiksi valita valtio tieteellisiä opintoja sisältävän koulutussuunnan opintojen loppuvaiheessa. Tämä antaisi paremmat valmiudet hahmottaa juridiikan roolia yhteiskunnassa. Näin saisimme parempia virkamiehiä, tuomareita ja diplomaatteja, joilla olisi edellytykset soveltaa juridiikkaa yhä kansainvälisemmässä ja monitahoisemmassa yhteiskunnassa.

Opiskelijoiden tulisi myös voida valita kauppatieteellinen koulutussuunta, joka antaisi valmiuksia ymmärtää
juridiikan taloudellisia sidonnaisuuksia. Laajemmat yritysrahoituksen, kirjanpidon ja kansantaloustieteen
opinnot antaisivat juristille aivan toiset valmiudet toimia liike-elämässä.

Kannustan opiskelijoita joka tapauksessa hankkimaan itselleen kattavan koulutuspohjan ja hyvät
ammatilliset valmiudet – esimerkiksi suorittamalla sopiva opintokokonaisuus oikeustieteellisen tiedekunnan ulkopuolelta edellä kuvatun mukaisesti. Työharjoittelu on luonnollisesti edelleen tärkeää, samoin opinnot ulkomailla.

Klaus Ilmonen
Oikeustieteen tohtori
Asianajotoimisto Hannes Snellman Oy:n osakas