Yleisin reitti oikeustieteelliseen kulkee lukion kautta. Yhtäläisen hakukelpoisuuden saa kuitenkin myös suorittamalla jonkin muun toisen asteen tutkinnon. Hyvä esimerkki tästä on Turun yliopiston oikeustieteellisestä tiedekunnasta valmistuneen Aki Tulimäen, 32, opintopolku.
Vuonna 2019 oikeustieteen opinnot aloittanut Tulimäki sai maisterin paperit joulukuussa 2022, vain 3,5 vuotta opintojen alkamisen jälkeen. Gradu käsitteli asianajajien erottamista.
Juristin työ on kiinnostanut Tulimäkeä nuoruusvuosista lähtien. Lähisuku suhtautui korkeakouluopiskeluun kuitenkin nyrpeästi, ja nuorukainen päätti hakeutua ammattioppilaitokseen.
Lähisuku suhtautui korkeakouluopiskeluun nyrpeästi, ja nuorukainen päätti hakeutua ammattioppilaitokseen.
– Suoritin Heltechissä (nyk. Stadin ammatti- ja aikuisopisto) talonrakentajan perustutkinnon. Tykkäsin tehdä töitä käsilläni, mutta huomasin nopeasti, että en pysty työskentelemään pölyisillä työmailla, Tulimäki kertoo.
Hän hakeutui myyntitöihin ja työskenteli muun muassa DNA:lla ja Gigantissa. Kauppa kävi, ja Tulimäki voitti lukuisia merkittäviä myyntikilpailuja. Ajatus lakiopinnoista kolkutteli kuitenkin mielen pohjalla.
– Sittemmin työkaverini pääsi oikeustieteelliseen pääsykokeella. Hän kertoi, että opiskelemaan voisi päästä ilman lukiotaustaa. Unelmani lakiopinnoista alkoivat taas elää.
Unelmani lakiopinnoista alkoivat taas elää.
– Ensimmäinen ja toinen hakukerta menivät harjoitellessa, mutta kolmannella yrittämällä pääsin vuonna 2018 Turun yliopistoon. Isyysvapaani vuoksi aloitin opinnot vasta vuotta myöhemmin.
Opiskelusuunnitelma hahmottui isyysvapaalla
Ammattioppilaitosopinnoista ei saa oikeustieteelliseen hakiessa pisteitä, joten Tulimäen oli haettava opiskelupaikkaa pelkästään pääsykoevalinnan kautta. Hän osallistui Legiksen pääsykoevalmennuskurssille ja hankki Pykälän sovelluksen, jolla voi harjoitella monivalintakysymyksiin vastaamista. Päivittäin hän käytti kuusi tuntia aikaa pääsykokeisiin lukemiseen.
– Valmennuskurssin suurin hyöty oli sen tuoma runko pääsykoelukemiseen, Tulimäki muistelee.
Ennen opintojen alkua Tulimäellä oli hyvin aikaa suunnitella tulevia opintoja. Opiskelupisteitä kertyikin ensimmäisenä opintovuonna reilusti. Lukio-opintojen puute ei hidastanut opiskelutahtia, eikä Tulimäki kokenut tarvitsevansa tukea opintojensa suorittamiseen.
Lukio-opintojen puute ei hidastanut opiskelutahtia.
Myös opiskelijaporukkaan oli Tulimäen mielestä helppo päästä sisään, vaikka monet vuosikurssikaverit olivat häntä nuorempia.
– Opintojen alussa stressiä aiheutti tenttiminen. Opin kuitenkin ensimmäisen syksyn aikana, miten tenttikysymyksiin kannattaa vastata, eivätkä tentit tuntuneet enää ollenkaan niin vaikeilta.
Työkokemus auttoi hahmottamaan kokonaisuuksia
Tulimäki uskoo, että elämänkokemuksesta ja vuosikymmenen mittaisesta työurasta oli iso hyöty opinnoissa. Aiempi työkokemus oli tuonut muun muassa sopimusoikeuden hyvinkin tutuksi.
– Sääntömaailmassa kokemuksesta tuntuisi olevan enemmän hyötyä kuin lukion teoriaopinnoista. Minun oli helppo liittää asioita käytäntöön, ja pystyin hahmottamaan olennaisen opiskeltavista sisällöistä. Myös yliopiston vaatima vastaus- ja opiskelutekniikka oli helpompi oppia, kun painolastina ei ollut lukiossa opittuja vastaustapoja, Tulimäki pohtii.
Minun oli helppo liittää asioita käytäntöön, ja pystyin hahmottamaan olennaisen opiskeltavista sisällöistä.
Yliopisto-opintoihinsa Tulimäki on kaiken kaikkiaan tyytyväinen. Erityisen hyödyllisinä hän pitää käytännönläheisiä kursseja, joissa esimerkiksi asianajajat ja syyttäjät ovat käyneet kertomassa omasta työstään. Oikeustieteellisten tiedekuntien nykyisiä valintakäytäntöjä hän kuitenkin kritisoi.
– Valintakäytännöt suosivat liikaa hyvää lukiotaustaa. Oman sisäänpääsyni jälkeen hakukäytännöt ovat muuttuneet, ja ilman ylioppilastodistusta on nyt entistäkin vaikeampi päästä opiskelemaan. Avoimen yliopiston opinnot toki tarjoavat väylän oikeustieteelliseen, mutta tämä sotii hakemisen maksuttomuutta vastaan, Tulimäki sanoo.
Oikeustieteen opintoihin voi hakeutua useilla tutkinnoilla ja taustoilla. Lisätietoa: https://oikeustieteet.fi/hakukelpoisuus
Artikkelia on muokattu 22.2.2023. Ammattikoulu-sanan tilalle on vaihdettu ammattioppilaitos.
