Palkka-asiat pitivät aiemmin jäsentutkimuksissa itsestään selvästi tärkeiden asioiden ykkössijaa, mutta nyt niiden tilalle ovat tulleet ”pehmeinä” pidetyt asiat, kertoo Suomen Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander.
– Työhyvinvointi, jaksaminen, työkyky ja työajat sekä työn ja vapaan erottaminen toisistaan ovat nousseet viimeisten 2–3 vuoden aikana jäsenistön tärkeinä pitämien asioiden kärkeen. Muutos on ollut selvä ja voimakas, ja siihen on ollut suorastaan pakko reagoida.
Lakimiesliiton palkkatutkimukseen vastanneista 40 prosenttia ilmoitti kokevansa huolestuttavassa määrin työstressin ja työuupumuksen oireita.
Tilander arvioi, että muutoksen taustalla on työajattomuus ja työn tulo vapaa-ajan puolelle, mitä koronapandemian aiheuttama etätyö on vain korostanut.
– Työntekijöillä ei juuri ole eväitä oman työn ohjaamiseen ja sen jaksottamiseen, eikä niitä tunnu olevan työnantajillakaan.
Työntekijöillä ei juuri ole eväitä oman työn ohjaamiseen ja sen jaksottamiseen, eikä niitä tunnu olevan työnantajillakaan.
Oma erottuva ryhmänsä ovat nuoret ammattiin siirtymässä olevat juristit ja opiskelijat.
– Ei opiskelijoilla ollut aikaisemmin samanlaista työpainetta kuin nyt. Jo pelkästään tuomioistuiharjoitteluun pääsyyn – tai edes jonoon sinne – tarvitaan nykyisin huippuarvosanoja.
Resurssipulaa ja omaa kunnianhimoa
Työhyvinvoinnissa kipupisteet ovat erilaisia julkisella ja yksityisellä sektorilla.
Julkisella puolella käsiteltävät jutut ovat vaikeutuneet, ja niitä on enemmän kuin ennen.
– Isot, vaikeat ja aikaa vievät jutut ovat korvanneet nakkikioskitappelut ja pienet riita-asiat. Päälle painavat vielä henkilöstön leikkaukset, jotka ovat isolta osalta kohdistuneet avustavaan henkilökuntaan. Heidän työnsä tekevät nyt tuomarit itse.
Yksityisellä puolella erityisesti nuoret ovat jaksamisen äärirajoilla.
– Nuorilta odotetaan paljon, mutta he ovat myös valmiita antamaan paljon uralla etenemisen toivossa. ”Nuorena jaksaa vääntää”, joten nuoret tekevät helposti liian paljon ja liian pitkään eivätkä huomaa tarvitsevansa lepoa, Tilander kuvaa.
Nuoretkin katkeavat lopulta, jos työtä on liikaa.
– Vaikka ylimitoitettu työkuorma ei johtuisi työnantajan vaatimuksista, tämän pitäisi ymmärtää, että nuoretkin lopulta katkeavat, jos työtä on liikaa. Monet työnantajat ovat tähän asiaan toki jo heränneet, mutta eivät kaikki.
Ihmisjohtamista myös juristeille
Liiton tarkoituksena on herättää rakentava keskustelu työssä jaksamisesta, jotta ala huomaisi tämän kasvavan ongelman. Kehitettävää riittää.
– Esimerkiksi alan esimiestyö on substanssin osalta tehokasta ja hyvää, mutta ihmisten johtamiseen peruskoulutuksemme ei anna mitään. Se kaikki tieto pitää saada jostain muualta. Sen vuoksi esimiestyöhön kouluttamiseen pitäisi panostaa huomattavasti nykyistä enemmän. Sitä kautta tämä asia lähtee purkautumaan. Esimiehen tehtävä on tunnistaa jaksamiseen liittyvät ongelmat ja katsoa, mitä niille voisi tehdä.
Vastuu omasta jaksamisesta on työntekijöillä, sillä heidän terveydestään siinä on kyse.
Tilander muistuttaa, että juristien pitää myös itse vastata jaksamisestaan esimerkiksi opettelemalla tauottamaan työtään. Kevään ja kesän etätyöjaksolla nähtiin, että monet eivät sitä tee.
– Vastuu omasta jaksamisesta on työntekijöillä, sillä heidän terveydestään siinä on kyse. Työnantajan toki pitää tehdä oma osansa heidän aktivoimisessaan – myös etätyössä, joka on tullut jäädäkseen. On jo nähty, että tämä onnistuu, ja ihmiset tulevat vaatimaan tätä.
Stressaantuneiden aivojen noidankehä
Aivotutkija Katri Saarikivi luennoi syyskuussa Lakimiesliiton Tauon paikka -webinaarissa taukojen pitämisestä, stressinhallinnan tärkeydestä ja siitä, mitä palautuminen oikeasti on. Saarikiven mukaan ensimmäinen askel stressinhallintaan on, että oppii havaitsemaan stressin vaikutukset itseensä.
– On kuitenkin yllättävän vaikea arvioida aivojensa kuntoa ja tunnistaa, milloin mieli ei ole parhaassa terässä. Yksi syy siihen on monissa työkulttuureissa elävä ihanne olla kiireinen. Ajatellaan yhä, että kiireinen on yhtä kuin tärkeä, Saarikivi kuvaa.
Sujuuko ajattelu vai ei, ja olisiko tauon paikka?
– Voi siis olla, että ei kerta kaikkiaan ole aikaa pysähtyä fiilistelemään ja miettimään, miltä minusta todella nyt tuntuu ja millä tolalla minun ajatukseni nyt ovat. Sujuuko ajattelu vai ei, ja olisiko tauon paikka?
Stressistä tulee helposti noidankehä. Kiire aiheuttaa usein liiallista stressiä, joka heikentää aivojen etuotsalohkojen toimintaa. Näitä aivojen osia nimenomaan tarvittaisiin itsereflektioon ja oman stressaantuneisuuden tunnistamiseen ja hallintaan.
On hyvin yksilöllistä, kuinka paljon stressiä sietää, ennen kuin aivokunto ja ajattelun laatu alkavat heiketä
– Toki on hyvin yksilöllistä, kuinka paljon stressiä sietää, ennen kuin aivokunto ja ajattelun laatu alkavat heiketä. Ja toisaalta juuri sopiva määrä stressiä puolestaan tukee etuotsalohkojen toimintaa. Moni kokeekin, että pieni paine auttaa keskittymään ja suoriutumaan.
Tuottavuuden käsite päivitettävä
Ihmisten, myös juristien, stressiä lisää asiantuntijatyön kehittyminen kohti kognitiivisempaa ja epärutiininomaisempaa työtä.
Kun tietoa löytyy helposti, asiantuntijoita tarvitaan enemmän juuri poikkeustilanteisiin ja vaikeiden ongelmien pähkäilyyn. Tämä on rutiinihommia kognitiivisesti kuormittavampaa – ja lisää omista aivoista huolehtimisen tärkeyttä.
Samaan aikaan esimerkiksi nuoret juristit puskevat oman jaksamisensa ja toimintakykynsä äärirajoille – vaikka juuri se heikentää aivokuntoa ja kykyä laadukkaaseen ajatteluun.
Moni vanhempi työntekijä osaa kokemuksen myötä vältellä burnoutia ja tilanteita, joissa hänen ajattelunsa toimii huonosti. Työuran alussa on vaikeampi tunnistaa omia rajojaan.
Luovaa ja monimutkaista ongelmanratkaisua ei voi tehdä liukuhihnalogiikalla.
– Konservatiivinen kuva työtuottavuudesta eli enemmän vähemmällä ei sovi siihen, mitä aivoiltamme nykytyössä vaaditaan. Luovaa ja monimutkaista ongelmanratkaisua ei voi tehdä liukuhihnalogiikalla. Tämä liittyy myös siihen, miten ihmisen toimintaa mitataan ja miten siitä palkitaan, Saarikivi sanoo.
– Jos oppimista mitataan sillä, paljonko yksityiskohtia muistaa kirjoista, hyvän tuloksen saa pänttäämällä. Ja mitä enemmän jaksaa päntätä, sen parempi. Tuloksena ei kuitenkaan synny välttämättä kykyä soveltaa opittua tietoa ja yksityiskohtia tosielämään.
– Samoin käy, jos työelämässä lasketaan pelkästään suoritteiden määrää työn tuottavuutta arvioitaessa. Silloin työntekijä saa hyvän tuloksen tekemällä enemmän, mutta laatu saattaa unohtua.
Tilaa aivojen terveydelle
Puun ja kuoren välissä elävä työntekijä voi edistää jaksamistaan ja aivojensa terveyttä asioilla, jotka muutenkin tukevat terveyttä.
– Aivokunnosta huolehtimiseen riittävät terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja uni, stressinhallinta, sosiaalisuus sekä itsensä haastaminen ja oppiminen. Mutta vaikka kaikki jo tietävät nuo asiat, niiden toteuttaminen arjessa on joskus äärettömän vaikeaa.
Aivokunnosta huolehtimiseen riittävät terveellinen ravinto, riittävä liikunta ja uni, stressinhallinta, sosiaalisuus sekä itsensä haastaminen ja oppiminen.
Työelämässä kannattaisi antaa enemmän vapauksia aivojen terveyden vaalimiseen, kuten lenkillä käymiseen tai iltapäivänokosten ottamiseen kesken työpäivän. Tämä edellyttää tietenkin luottamusta.
– Ihminen tietää itse, milloin, missä ympäristössä ja millaisilla tauotuksilla hänen aivonsa toimivat parhaiten.
Töiden järjestelyssä kannattaa käyttää arkijärkeä.
Moni työpaikka paranisi, jos työnantaja kuuntelisi työntekijää ja jos tämä osaisi kuunnella itseään.
– Moni työpaikka paranisi, jos työnantaja kuuntelisi työntekijää ja jos tämä osaisi kuunnella itseään. Myös työkavereiden palautteella on iso merkitys siinä, mikä on sallittua ja mitä arvostetaan. Sen vuoksi kannattaa myös miettiä, millaista palautetta itse antaa muille ja millaisia piiloviestejä se sisältää.
Mitä liiton ohjelmassa?
Työelämäprojekteista vastaava lakimies Minna Rahja Lakimiesliitosta kertoo, että jaksamisteemaan liittyneet suunnitelmat ovat pandemian takia muuttuneet moneen kertaan ja siirtyneet keväästä syksylle.
Tarjolla on webinaareja palautumisesta ja aivojen hyvinvoinnista sekä liikunnasta ja ravinnosta – eli perusasioista, joihin työntekijä voi itse vaikuttaa.
Tilaisuudet ovat tunnin pituisia, jotta ihmiset jaksavat seurata niitä työpäivänsä jälkeen tai sen lomassa. Tilaisuuksien tallenteet ovat katsottavissa Lakimiesliiton jäsenportaalissa. Sarjan aloitti Tauon paikka -webinaari syyskuun lopussa.
Lisäksi suunnitteilla on useita työnantajatahojen kanssa pidettäviä työpajoja, joissa on tarkoitus keskustella töiden järjestämiseen liittyvistä haasteelliseksi koetuista laadullisista kysymyksistä.
– Keskustelu työnantajien kanssa on tärkeä osa jaksamisteemaa. Henkilöstön hyvinvointi on yhteinen asia. Työpajat pyritään järjestämään niin, että kunkin alan työnantajat pääsevät keskustelemaan rakentavasti juuri heidän alaansa koskevista haasteista ja toisaalta myös hyväksi koetuista käytännöistä.