Juristinkin työssä tarvitaan bisnes- ajattelua

Liiketoiminnan osaaminen, ymmärtäminen ja siihen osallistuminen on entistä tärkeämpää lakimiehen työssä. Tämä ei koske ainoastaan liike-elämän palveluksessa olevia juristeja, vaan bisnesmaailmaa pitää tuntea myös tuomioistuimissa ja virkamiestehtävissä.

Juristin työ yrityksissä on pitkälti tukifunktio ja tällöin pitää ymmärtää eri osa-alueita: esimerkiksi myyntiä, tuotantoa ja hankintaa. Juridiikka ei kuitenkaan ohjaa liiketoimintaa, sillä harvoin joudutaan tilanteeseen, jossa punnitaan tekemisen laillisuutta tai laittomuutta.

Lakimieskunnan pitää osata myös markkinoida omaa bisnesarvoaan strategisena kumppanina. Kansainvälisessä toiminnassa yksikin huonosti laadittu sopimus saattaa osoittaa, että nyt maailmalle on lähdetty Ladalla ja noilta voi viedä kaiken.

Lakimiesuutiset kutsui kolme kokenutta liike-elämän palveluksessa työskentelevää juristia pohtimaan bisnesajattelua lakimiehen työssä. Paikalla olivat Teollisuuslakimiehet ry:n puheenjohtaja Julia Ormio (Foster Wheeler Energia Oy:n lakiasiainjohtaja), yhdistyksen sihteeri Piia Vuoti (Elinkeinoelämän keskusliiton asiantuntija) ja yhdistyksen jäsen Pia Nyholm (Neste Oil Oyj:n Legal Counsel).

Työkielenä englanti

Pyöreän pöydän keskustelussa kävi hyvin nopeasti selväksi, että bisnesmaailmassa työskentely vaatii hyvää englannin kielen taitoa. Se on työkieli periaatteessa kaikissa kansainvälisesti toimivissa yhtiöissä.

– Pitää olla vahva kirjallinen ja suullinen kielitaito, mutta se ei tarkoita, että pitäisi puhua täydellisesti. Tankeroenglannillakin pärjää hyvin, sillä harvoin olet tekemisissä englantia äidinkielenään puhuvan ihmisen kanssa, Ormio korostaa.

Hän on suorittanut tutkintonsa Southamptonin yliopistossa, koska hän halusi opiskella merioikeutta.

– Opiskelutaustan vuoksi minulla on sujuva englanti, mutta huomaan töissä usein puhuvani huonommin ja hitaammin, että keskustelukumppani – joka voi olla vaikka Chilestä – uskaltaa myös puhua.

Sekä Ormio että Nyholm sanovat, että he kirjoittavat työssään erittäin vähän suomenkielistä tekstiä. Suomea ja ruotsia kuulee lähinnä käytäväkeskusteluissa. Myös EK:n Vuoti korostaa, että pelkästään EU:n sääntelyn myötä englanninkielisen termistön osaaminen on välttämätöntä.

– Erityisen tärkeää on osata sopimussanasto, koska sen parissa teemme paljon töitä, Ormio muistuttaa.

 

Omaa osaamista pitää markkinoida

Miten yritysjuristin aika sitten riittää valtavalla syötöllä tulevaan sääntelyyn perehtymiseen?

– Omaan työhön liittyviin asioihin on pakko löytää aikaa perehtyä. Ja jos asia on vieraampi, oppia on haettava sieltä, mistä sitä on saatavilla. Nykyisin työnantajat tukevat hyvin erilaista kouluttautumista myös ulkomailla, Vuoti toteaa.

Nyholm kertoo esimerkkinä, että Neste Oilissa järjestettiin marraskuussa oman yrityksen lakipäivät, jossa sopimusoikeudesta luennoivat heidän Britanniassa käyttämänsä toimiston asianajajat. Tällainen koulutus on myös edullisempaa kuin kurssijärjestäjien tarjonta. Palveluksiaan tarjoavat asianajotoimistot tulevat mielellään kouluttamaan ja samalla markkinoimaan omaa osaamistaan. Nyholm kiittelee myös suomalaisten asianajotoimistojen tarjoamia seminaareja.

Ormion mielestä tilanne ei poikkea mistään muusta ammatista: muuttuvassa maailmassa on pakko pysyä mukana. Tässä suhteessa kiireeseen ei voi vedota. Sekä Ormio että Vuoti lisäävät vielä, että juristien pitää opetella myymään omaa osaamistaan ja merkitystään riittävän ajoissa.

– Pitää opetella työskentelemään näiden propellipäiden kanssa, joilla saattaa olla käsissään uusi "rovio". Eli myymään sitä juridista bisnes­ajatteluaan, juristikin voi olla strateginen partneri, Ormio innostuu.

– Kun Amerikassa joku oivaltaa jotain uutta, siellä ymmärretään heti, että idea pitää suojata ja vasta sen jälkeen aletaan miettiä, miten se kaupallistetaan. Ja kun ryhdytään keskustelemaan pääomasijoittajien kanssa tai yrityskaupoista, niin yksikin aiemmin tehty huono sopimus saattaa dilutoida koko homman.

Nyholm korostaa myös sitä, että juristin työ on muuttunut viimeisten kymmenen vuoden aikana erikoistumisen myötä. Liian kapeaan sektoriin kouluttautuminen on myös riski, koska Suomi on pieni maa: työt saattavat hävitä hetkessä, kun markkinat muuttuvat.

Pyöreässä pöydässä ei syntynyt ihan selkeää yhteistä mielipidettä, mihin vastavalmistuneen juristin pitäisi erikoistua varmistaakseen vahvan työuran. Painopistealueet olivat kuitenkin selkeät: energia ylipäätään ja erityisesti uusiutuva energia, kilpailuoikeus ja teknologia laajemmin ajateltuna.

Yritysten ovet eivät aukea vastavalmistuneelle lakimiehelle ihan helpolla. Kokemusta pitää hakea esimerkiksi asianajotoimistoista. Mutta kirvestä ei kannata heittää kaivoon opiskeluaikanakaan, kesä- tai harjoittelupaikkoja kannattaa hakea avoimistakin hauista.

– Se on pakko myöntää, että asianajotoimistoihin on paljon helpompi päästä harjoittelijaksi tai kesätöihin. Usein yritysten omat lakiosastot ovat kesällä lomalla eikä silloin harjoittelijalle löydy neuvojaa ja opastajaa, Ormio toteaa.

– Ehkä meidän kaikkien – liiton ja yrityksissä toimivien juristien – pitäisi enemmän kannustaa yhtiöitä palkkaamaan nuoria kesätöihin, hän jatkaa.

Juristi mukaan johtoryhmään

Juristien asema yrityksissä herätti keskustelua myös pyöreässä pöydässä. Varsin vakaa mielipide on, että ainakin listautuneissa yhtiöissä pitää olla oma laki­osasto. Tämä ajattelu perustuu toimialan tuntemukseen, sen erikoisvaatimuksiin ja erityisesti juristien työnkuvan muutokseen eli kokonaisbisneksen ymmärtämiseen.

Lakiasiainjohtaja on useissa yrityksissä ainakin johtoryhmän ja usein myös hallituksen sihteeri, mutta erityisesti Julia Ormio näkee tärkeänä, että juristi olisi myös johtoryhmän jäsen.

– Tuo jäsenyys osoittaa, mikä on lakiasioiden funktio yhtiössä. Johtoryhmän jäsenenä hänellä on myös sananvaltaa. Sihteeri pysyy asioista kärryillä, mutta hän ei ole mukana päätöksenteossa, Ormio toteaa.

Yhtiön oma lakiosasto tuntee yrityksen ja bisneksen historian ja on koko ajan toiminnassa mukana. Tilanteisiin pystytään reagoimaan nopeasti, koska asiat ovat tuttuja. Tästä syystä naiskolmikko oli sitä mieltä, että lakipalvelujen ulkoistaminen ei ole hyvä ratkaisu yrityksen kannalta.

– Itselläni suurin syy vaihtaa asianajajan tehtävistä yritykseen oli, etten halunnut olla ulkopuolinen neuvonantaja. Yrityksen omalla juristilla on paremmat edellytykset ymmärtää ja päästä lähemmäs liiketoimintaa. Neste Oilissa meidän lakiosastomme tekee suurimman osan kaikista sopimuksistamme, me tunnemme oman alamme käytännöt, Nyholm toteaa.

Nyholm sanoo, että ulkoistettaviin asioihin kuuluvat yrityskaupat ja riidat ja välillä ostetaan vastauksia erityiskysymyksiin. Hän muistuttaa myös, että asianajaja ei tee päätöksiä vaan antaa neuvoja. Päätöksentekoa ei voi ulko­istaa.

– Kaikissa neuvotteluissa tehdään koko ajan minipäätöksiä eivätkä kaikki niistä perustu lainsäädäntöön vaan yhtiön governanceen, joka pitää tuntea, Ormio jatkaa ja lisää vielä:

– Yritysjuristit eivät tee koko ajan pelkästään puhdasta yritysjuridiikkaa.

Bisnesajattelua myös peruskoulutukseen

– Juristin koulutus on yleiskoulutus ja se on hyvä asia. Nykyaikana siihen pitäisi kuitenkin sisällyttää enemmän bisnesajattelua. Onhan siellä myös hallinto-oikeutta ja vaikka virkamiesoikeuden perusteita, Piia Vuoti toteaa.

Hän joutuu työssään paljon tekemisiin esimerkiksi lainvalmistelun kanssa ja silloin pitää tuoda esiin liike-elämän näkökulma.

Julia Ormio sanoo, että bisnesajattelun koulutusvastuu on ainakin tällä hetkellä vielä yhtiöillä.

– Näen sen epäkohtana, jos tilannetta verrataan esimerkiksi kauppatieteilijöiden ja insinöörien koulutukseen Aalto-yliopistossa. Oikeustieteilijälle, joka näkee tulevaisuutensa liike-elämän palveluksessa, olisi tärkeää jo opiskeluvaiheessa oppia tekemään töitä myös muiden ammattikuntien kanssa.

Ormio on suorittanut EU Business Law -tutkinnon Amsterdamissa, jossa perusosan opettivat professorit, mutta jatko-osan luennoitsijat olivat asianajajia, komission virkamiehiä ja yritysjuristeja, jotka ovat tehneet käytännön työtä näiden asioiden parissa.

– Onneksi Lakimiesliiton Koulutus on järjestänyt tämän tyyppisiä kursseja aloittaville ja olen itsekin ollut niissä luennoimassa. Koulutus on maksullista, ja riippuu yhtiöstä, ovatko ne valmiita satsaamaan tuoreeseen työntekijään, Ormio jatkaa.

Ormio korostaa myös sitä, että kaikilla yhtiöillä ei ole valmiuksia ja halua koulutukseen, koska kalliin kurssituksen saanut saattaa parin vuoden päästä siirtyä muualle.

– Varsinkin nykyisessä taloudellisessa tilanteessa otetaan helpommin töihin sellainen, jolla on jo vähintään kahden–kolmen vuoden kokemus, Ormio kertoo.

– Alalta pitää hankkia koulutuksen jälkeen työelämän edellyttämiä käytännön valmiuksia. Yrityksissä työ- ja sopimuskieli on yleensä englanti ja sopimuksetkin tehdään pitkälti Englannin lain alla. Näitä tarpeita pitää harjoitella peruskoulutuksen jälkeen, Pia Nyholm toteaa.

– Kouluttautuminen ei ole pelkästään yritysten vastuulla, vaan jokaisen juristin täytyy pitää huolta omista valmiuksistaan ja monet hakeutuvatkin opintojen jälkeen ulkomaille hankkimaan kokemusta, hän jatkaa.