Juristit kokevat tavallista enemmän työn imua

H elsingin keskustassa toimistoaan pitävä asianajaja, varatuomari Eeva Saja olisi jo parin vuoden ajan voinut olla eläkkeellä. Mutta työnteko tuntuu edelleen niin mieluisalta, ettei moiseen ole vielä hinkua.

– Vaikka olen hoitanut esimerkiksi perheoikeudellisia asioita kauan, aina tulee vastaan jotain uutta. Työssä tapaa erilaisia ihmiskohtaloita, ja ihmeellisiäkin juttuja tulee eteen. Se on tämän työn suola, Saja kertoo.

Hänestä on hienoa hoitaa ihmisten asioita kasvotusten, vaikka nykyään varsinkin lapsiin kohdistuvat riitatapaukset voivat olla rankkoja. Onneksi ikä on tuonut työhön varmuutta. Hän uskaltaa rohkeasti neuvoa asiakastaan, kun tämän tarvitsisi nukkua yön yli.

Myös oikeaan ja oikeudenmukaiseen ratkaisuun pääsy ja positiivinen palaute saavat hänet innostumaan työstään kerta toisensa jälkeen.

– Yleensä kun tullaan asianajajan luo, meneillään on riita. Otan vastapuoleen yhteyttä, ja jos saan lopulta riidan sovittua, tuntuu hyvältä, kun voin ilmoittaa oikeuteen, että juttu on sovittu.

Jaksamisen resepti

Saja aikoo jatkaa työntekoa ainakin muutaman vuoden, kunhan puhtia ja terveyttä riittää ja mieluisa työyhteisö pysyy koossa.

Niin yksityisyrittäjä kuin onkin, Eeva Saja ei suinkaan istu toimistossaan yksin. Advoforum on yhdeksän juristin muodostama yhteisö, ja suurin osa jäsenistä on ollut mukana vuosien ajan. Yhdessä on vuosien ajan järjestetty tilaisuuksia, syöty rapuja, vietetty pikkujouluja ja urheiltu.

Siitä on jokaiselle etua, että yhteisöstä löytyy eri alojen asiantuntemusta. Kaivatessaan vaikkapa verojuristin näkemystä Sajan ei tarvitse lähteä kysymyksineen kauas.

Töissä jaksamisen resepti on hänen mielestään yksikertainen: pitää olla innostusta työhön ja muuta elämää sen vastapainoksi.

– Töitä voi tässä ammatissa hyvin sovittaa oman jaksamisen mukaan.

Lomallakin maltettava olla

Uransa varrella Saja on kouluttautunut aktiivisesti – työssä riittää aina opittavaa, sillä lainsäädäntö muuttuu koko ajan. Koulutuksissa ja muissa alan tapahtumissa Saja tapaa kollegojaan ja päivittää tietojaan säännöllisesti.

Lomien pidosta Saja on saanut periaatteessa itse päättää lähes koko työuransa, sillä hän ryhtyi yrittäjäksi ja perusti oman lakiasiaintoimiston vuonna 1980 ja asianajotoimiston vuonna 1983. Nykyään hän pyrkii pitämään enemmän lomia kuin ennen – hyvällä ja huonolla menestyksellä.
Jossain vaiheessa toimistolle olisi mukava saada jatkaja.

– Ihannetapauksessa saisin avustajan, joka innostuisi tästä ja jolle toimisto voisi siirtyä. Voisin sitten ehkä itse jatkaa senior partnerina, Saja suunnittelee.

Juristin työ usein rankkaa mutta antaa paljon

Nykyinen työelämä tarjoaa haastetta perfektionisteille: töitä on tehtävä enemmän ja nopeammin, kertoo tutkimusprofessori Jari Hakanen Työterveyslaitokselta. Hän uskoo, että työn imun lisääminen voisi olla vastaus tilanteeseen, jossa normisuoritus ei enää riitä.

– Eri tutkimukset osoittavat, että yrityksen voitot, kannattavuus, asiakastyytyväisyys ja -uskollisuus paranevat ja sairauspoissaolot vähenevät, kun työntekijöillä on hyvä työn imu. Sillä on selvä yhteys myös tuottavuuteen, palkkatasoon, innovatiivisuuteen sekä vähempiin työtapaturmiin ja työpaikkojen vaihdoksiin, Hakanen summaa.

Ammattikunnasta riippumatta suomalaisten pitäisi jaksaa työelämässä nykyistä pidempään. Hakasen mukaan työelämän joustoja tarvitaan, mutta jos työ ei ole tekijälleen mielekästä, joustoista on vain vähän hyötyä. Mielekkääksi koettu työ saa ihmiset ponnistelemaan työuransa kalkkiviivoille saakka, ja joskus niiden ylikin. Pelkästään raha ei riitä kannustimeksi.

– Sopivan haastava työ, kivat työkaverit, hyvä pomo ja mukava työympäristö saavat ihmiset jatkamaan.

Positiivisella palautteella voi saada ihmeitä aikaan.

– Sanotaan, että on paha juttu, jos kokee olevansa korvaamaton. Mutta on vielä vakavampaa, jos ihminen ajattelee olevansa koska tahansa korvattavissa.
Hakanen on tutkinut myös juristin työtä, ja toteaa, että siinä on paljon kuormitustekijöitä. Juristikunnassa työuupumus on yleisempää kuin korkeasti koulutetuilla keskimäärin. Noin 40 prosenttia juristeista on kokenut lieviä tai vakavia kroonisen työuupumuksen oireita, kun luku koko työväestössä on 25 prosenttia. Juristit työskentelevät usein sairaana ja vapaa-ajallaan. Työn emotionaalinen kuormitus voi olla kovaa, kun ollaan kasvotusten tekemisissä rankkojen asioiden kanssa.
Myös media voi olla suuri kuormitustekijä.

Toisaalta juristeilla työn imua on keskimääräistä enemmän. Työ on yleensä kehittävää, mielekästä ja yhteiskunnallisesti merkittävää. Työn laatuun voi monesti vaikuttaa itse. Mahdollisuudet vaikuttaa omiin työaikoihin tulevat entistäkin tärkeämmiksi työuran loppupuolella.

– Monet eläkeikää lähestyvät ja sen ylittäneet eivät halua enää pakkotahtisia kahdeksan tunnin tai sitäkin pidempiä päiviä. He ovat myös vähemmän valmiita ottamaan vastaan kontrolloivaa autoritääristä johtamista, Hakanen summaa.

Jari Hakanen

  • Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori
  • Sosiaalipsykologian dosentti
  • Hyvän työelämän puolestapuhuja -palkinto 2009 (TTT-lehti)
  • Työelämän tutkijan palkinto 2012 (Tampereen yliopisto)

Teksti: Minna Huuhka
Kuva: iStockphoto