Palkkakehitys viime vuoden aikana on ollut maltillista kautta koko palkansaajakentän. Lakimiesliiton työmarkkinatutkimuksessa kaikkien vastaajien kokonaisansioiden keskiarvo ilman tulospalkkioita oli 5 901 €/kk, jossa oli nousua 1,1 prosenttia vuoden takaiseen tutkimukseen verrattuna. Kokonaisansioiden mediaani ilman tulospalkkioita oli pysynyt samana ollen
5 500 €/kk.
– Taloustilanne on edelleen vaikea, ja se heijastuu palkkakehitykseen kaikilla aloilla, sanoo Lakimiesliiton toiminnanjohtaja Jore Tilander.
Valonpilkahduksiakin näkyy, sillä tulospalkkioiden määrä oli noussut selvästi. Tämä vaikutti erityisesti yksityisellä sektorilla, jolla tulospalkkioiden keskimääräinen summa oli peräti 37 prosenttia suurempi kuin vuosi sitten. Tilander toivoo positiivisen kehityksen jatkuvan.
– Tämä ehkä kertoo siitä, että taloudessa on myös toivoa herättäviä merkkejä havaittavissa.
Valtiolla positiivista kehitystä oli sen sijaan tapahtunut mediaanipalkoissa, jotka yksityisellä sektorilla junnasivat paikoillaan. Valtiolla kokonaisansioiden mediaani ilman tulospalkkioita oli noussut 1,4 prosenttia, kun keskiarvoilla mitattuna nousua oli vain 0,1 prosenttia.
– Yksinkertaistettuna nämä kehityskulut tarkoittavat sitä, että viime vuoteen verrattuna yksityisellä sektorilla palkkahaitari on venynyt yläpäästä, kun valtiolla haitari on kaventunut, sanoo Lakimiesliiton edunvalvontayksikön johtaja Taru Turunen.
Kaikista vastaajista 62 prosenttia arvioi palkkansa nousseen lokakuusta 2014 lokakuuhun 2015. Yksityisellä sektorilla (pois lukien yliopistot) työskentelevien juristien mediaaniansiot ilman tulospalkkioita asettuivat 5 800 euroon kuukaudessa (+0,0 % vuodesta 2014) kokonaispalkan keskiarvon ollessa 6 370 €/kk (+1,3 %). Julkisella sektorilla vastaajien kokonaispalkan mediaani oli 5 341€/kk (+0,7 %) ja keskiarvo 5 501 €/kk (+0,1 %) eli välimatka mediaanin ja keskiarvon välillä on huomattavasti pienempi.
Yleiseen työmarkkinapoliittiseen tilanteeseen liittyen tutkimuksessa kysyttiin myös paikallisesta sopimisesta ja siitä, miten sitä tulisi toteuttaa.
– Lakimiesliiton linjahan on, että ensisijaisesti paikallisessa sopimisessa tulisi tukeutua työ- ja virkaehtosopimuksiin ja toteuttaa sopimista niiden puitteissa. Emme kuitenkaan kategorisesti sulje pois lisänä muunkinlaisia vaihtoehtoja, kunhan pelisäännöt ovat reilut ja selkeät osapuolten kesken, kertoo Taru Turunen.
Tämä sai tukea myös jäsenistöltä, vaikka painotuseroja luonnollisesti vastauksissa löytyy.
– Kuten oletimme, yksityisellä sektorilla työskentelevät vastaajat suhtautuvat huomattavasti myönteisemmin siihen, että asioista sovitaan myös työnantajan ja yksittäisen työntekijän kesken, Turunen toteaa.
Työpaikkojen tilanteen yleinen vakaus parantunut
Lakimiesliitto kysyi työmarkkinatutkimuksessa, miten vakaaksi vastaajat lähitulevaisuudessa kokevat toisaalta työpaikkansa tilanteen ja toisaalta oman tilanteensa työpaikalla. Työpaikkansa tilanteen koki vakaaksi tai melko vakaaksi 79 prosenttia vastaajista. Luku oli tullut ylöspäin vuoden takaisesta 73 prosentista. Oman tilanteensa juristit arvioivat edelleen työpaikan tilannetta selvästi vakaammaksi, sillä 89 prosenttia vastaajista katsoi oman tilanteensa vakaaksi tai melko vakaaksi.
Lakimiesliiton julkisen sektorin neuvottelupäällikkö Kirsi Venäläinen on tyytyväinen tuloksiin, mutta poikkeuksiakin on.
– Yliopistojen osalta Helsingin yliopiston ja muidenkin yliopistojen yt-neuvottelut näkyivät vastauksissa kovana pudotuksena vakausarvioissa. Vain 34 prosenttia yliopistoissa työskentelevistä vastaajista koki työpaikkansa tilanteen melko vakaaksi tai vakaaksi, Venäläinen kertoo.
– Vastaajien itsensä kohdalla tilanne ei kuitenkaan näyttäytynyt aivan näin pahana, sillä oman tilanteensa koki vakaaksi tai melko vakaaksi 74 prosenttia yliopistoissa työskentelevistä vastaajista.
Tyytyväisyydessä ei suuria eroja eri sektoreilla
Tällä kertaa työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin myös tyytyväisyydestä omaan työhön ja työn osatekijöihin. Nykyiseen työhönsä melko tai erittäin tyytyväisiä oli 82 prosenttia vastaajista. Työn eri osatekijöistä vastaajat olivat tyytyväisimpiä yhteistyöhön lähimpien työtovereiden kanssa (96 % melko tai erittäin tyytyväisiä), työaikajärjestelyihin (90 %), työtehtävien sisältöön (89 %) sekä työvälineisiin ja työskentelytiloihin (molemmat 87 %).
– Oli ilahduttavaa nähdä, että työaikajärjestelyt näyttäisivät meidän kentällä toimivan yleisesti ottaen hyvin, sanoo Taru Turunen.
Yksityisellä ja julkisella sektorilla työskentelevien juristien vastaukset olivat hyvin samankaltaisia työtyytyväisyyteen liittyen. Merkittäviä eroja ei löytynyt.
Jotkut asiat aiheuttivat myös tyytymättömyyttä. Vastaajista 40 prosenttia oli melko tai erittäin tyytymättömiä urakehitysmahdollisuuksiinsa ja 28 prosenttia esimiestyöhön.
– Totuus on, että esimerkiksi esimiestyössä on varmasti useimmilla aloilla aina parantamisen varaa, sanoo Kirsi Venäläinen.
Lakimiesliittolaisilta kysyttiin myös ajankäytöstä omassa työssä. Vastaajista 75 prosenttia oli melko tai erittäin tyytyväisiä nykyiseen ajankäyttöönsä työssään. Jäseniä pyydettiin myös pohtimaan, miten he muuttaisivat nykyistä ajankäyttöään eli mihin he haluaisivat käyttää enemmän tai vähemmän aikaa kuin nyt. Asioihin syventymiseen käyttäisi enemmän aikaa 70 prosenttia, osaamisen kehittämiseen ja opiskeluun 55 prosenttia, uuden luomiseen ja innovointiin 52 prosenttia ja kokemusten vaihtoon ja sparraukseen kollegojen kanssa 50 prosenttia vastaajista. Rutiineihin ja kokouksiin halusi käyttää enemmän aikaa vain 3 prosenttia vastaajista.
– Tulokset eivät sinänsä yllätä. Oli ihan mukava nähdä, että juristit haluaisivat käyttää nykyistä enemmän aikaa esimerkiksi uuden luomiseen ja sparraamiseen. Kykyjä ja halukkuutta näihin asioihin kaivataan tulevaisuudessa juristeiltakin varmaan entistä enemmän, Taru Turunen pohtii.
Osaamisen kehittämiseen ja opiskeluun liittyen tutkimuksessa kysyttiin myös työhön liittyvään koulutukseen osallistumisesta viimeksi kuluneen 12 kuukauden aikana. Keskimäärin vastaajat olivat vuoden aikana osallistuneet työhön liittyvään koulutukseen 4,7 päivää työnantajan kustantamana ja 0,8 päivää omakustanteisesti. Koulutusmäärät olivat hieman korkeammat julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
– Jos ottaa vertailukohdaksi esimerkiksi asianajajien 18 tunnin vuotuisen kouluttautumisvelvollisuuden niin näyttäisi siltä, että keskimäärin se tulee koko kentällä ihan mukavasti täyteen ja mennään ylikin, sanoo Kirsi Venäläinen.
**
Vuoden 2016 vähimmäispalkkasuositus
Lakimiesliiton hallitus vahvisti 25.1.2016 vastavalmistuneiden ja opiskelijoiden palkkasuositukset. Hallitus päätti nostaa vastavalmistuneiden oikeustieteen maistereiden vähimmäispalkkasuositusta prosentilla – vuodelle 2016 vähimmäispalkkasuositus on siis 4 030 kuukaudessa.
Vähimmäispalkkasuositus kannattaa olla mukana palkkaneuvottelussa. Suositukseen vedonneet saavat työkyselyn tulosten perusteella keskimäärin parempaa palkkaa.
Vähimmäispalkkasuositus on annettu opintopistehaarukassa siten, että palkka seuraisi opiskelijan oikeustieteellistä osaamista. Mitä enemmän opiskelija on suorittanut opintopisteitä (op), sitä suurempaa palkkaa hän voi pyytää haarukan sisällä.
