Juristiuutiset soitti ruotsalaiselle Ulrika Husmarkille. Hän on juristien ammattianalyytikko ja työskentelee ammattiliitto Akaviassa. Hän kertoo, että Ruotsissa yksityisen sektorin juristien mediaanipalkka on 50 000–60 000 kruunua (noin 4 450–5 340 euroa), kun taas julkisella sektorilla se on noin 47 000 kruunua (noin 4 200 euroa). Talvella 2023 yksi euro vastaa 11,23 kruunua.
– Yksityisellä sektorilla on yleensä korkeammat palkat kuin julkisella puolella. Samaan aikaan työn määrä on usein yksityisellä sektorilla suurempi, ja erityisesti asianajotoimistoissa työtahti on yleensä tiukempi, Husmark sanoo.
Työn määrä on usein yksityisellä sektorilla suurempi, ja erityisesti asianajotoimistoissa työtahti on yleensä tiukempi.
Ammattiliitto Akavian mukaan ruotsalaisten juristien palkat nousevat merkittävästi heidän uransa aikana, työskentelivätpä he sitten julkisella tai yksityisellä sektorilla. Myös Suomessa palkat ovat korkeammat yksityisellä sektorilla. Juristiliiton vuoden 2022 palkkatutkimuksen mukaan suomalaisten yksityisen sektorin juristien mediaanipalkka on 7 100 euroa. Tämä on enemmän kuin ruotsalaisilla kollegoilla yksityisellä sektorilla.
Vastavalmistuneiden ruotsalaisten juristien mediaanipalkka on 33 500 kruunua. Jos Ruotsissa sovellettaisiin samaa lähtöpalkkaa kuin Suomessa, suomalainen vastavalmistunut juristi ansaitsisi 2 916 euroa. Loppujen lopuksi palkkoja on vaikea vertailla maiden välillä, sillä olosuhteet ja verokannat ovat erilaiset Suomessa ja Ruotsissa.
Ruotsissa juristien palkka yleensä kaksinkertaistuu työuran aikana edellyttäen, että palkkarakenne ja -kriteerit pysyvät samoina koko heidän uransa ajan.
Husmarkin mukaan juristien palkka yleensä kaksinkertaistuu työuran aikana edellyttäen, että palkkarakenne ja -kriteerit pysyvät samoina koko heidän uransa ajan.
Suomessa 20–29-vuotias juristi ansaitsee keskimäärin 4 000 euroa, mutta palkan määrä voi vaihdella työpaikan mukaan 2 600 eurosta 4 900 euroon.
Korkein palkka tietoliikenne- ja IT-aloilla
Ruotsissa korkeimmin palkatut juristit työskentelevät tietoliikenne-, teollisuus-, pankki-, media- ja IT-aloilla. Husmarkin mukaan palkkaerot eri juristintöiden välillä ovat pieniä. Samaan aikaan työmäärä on yleensä suurempi erikoisaloilla, joilla asianajajat ansaitsevat enemmän.
– On tavallista, että yksityisen sektorin juristi työskentelee yli 50 tuntia viikossa, Husmark sanoo.
On tavallista, että yksityisen sektorin juristi työskentelee yli 50 tuntia viikossa.
Suomessa eniten tienaavat teollisuusalan juristit, sanoo Eero Blåfield Suomen Juristiliitosta.
Ulrika Husmark lisää, että juristien työ on turvattua suhdannevaihteluidenkin keskellä.
– Menipä maalla taloudellisesti hyvin tai huonosti, tarvitaan juristeja aina eri tehtäviin. Juristien työttömyysaste on siis hyvin alhainen.
Asianajotoimistoissa asianajajat saattavat hankkia erityisasiantuntemusta tietyltä alalta, kuten työlainsäädännöstä tai merilaista. Husmark kertoo, että tällä tavalla asiantuntevat juristit voivat olla asianajotoimistoissa kysyttyjä ja heille voidaan tarjota osakkuutta asiantuntemuksensa ansiosta.
Työn ja yksityiselämän yhdistäminen
Nykyajan työelämässä on sekä Suomessa että Ruotsissa tullut aina vain merkityksellisemmäksi työ- ja yksityiselämän yhdistäminen. Naiset ovat perinteisesti useammin hakeneet lapset päiväkodista ja tehneet palkattomia kotitöitä. Tämä näkyy edelleen, kun naisjuristit valitsevat työpaikkaa.
– Suurin osa Ruotsissa valmistuvista juristeista on naisia, ja monet aloittavat uransa asianajotoimistoissa. Samaan aikaan odotetaan, että juristit tekevät pitkiä työpäiviä. Siksi on tavallista, että naiset – tosin myös miehet – aloittavat lakiuransa yksityisellä sektorilla ja siirtyvät sitten julkiselle puolelle. Siellä työ voi olla vähemmän stressaavaa.
Myös Ruotsissa suurin osa valmistuvista juristeista on naisia, ja monet aloittavat uransa asianajotoimistoissa.
Husmark lisää, että jotkut naiset hakeutuvat myös vakuutusyhtiöihin, pankkeihin ja muiden yksityisten työnantajien palvelukseen, koska siellä työn ja työtuntien määrä on pienempi kuin asianajotoimistoissa.
Nuoret juristit haluavat yhdistää työ- ja yksityiselämän joustavammin
Akavian tekemä tutkimus osoittaa, että pandemian aikana ruotsalaiset naisjuristit työskentelivät kotoa käsin aiempaa enemmän.
– Naiset ovat sen myötä kokeneet vähemmän työhön liittyvää stressiä. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että palkattomille kotitöille jää enemmän aikaa. Ruotsissa on nähtävissä paluu perinteisempään roolijakoon kotona.
Ruotsissa on nähtävissä paluu perinteisempään roolijakoon kotona.
Suomessa julkisen sektorin juristit kertovat useammin työskentelevänsä kotoa käsin kuin yksityisellä puolella työskentelevät. Sekä julkisen että yksityisen puolen asianajajat ovat kuitenkin tyytyväisiä kotoa käsin työskentelyyn: lähes yhdeksän kymmenestä vastaajasta vastasi Juristiuutisten tietojen mukaan näin.
Monet nuoret ruotsalaiset juristit eivät ole halukkaita tekemään kohtuuttoman pitkiä työpäiviä ja pitkäaikaisesti stressaavia töitä, joita vanhemmat sukupolvet ovat tavallisesti tehneet.
– Nuoremmat juristit ovat kiinnostuneempia tasa-arvo- ja yhdenvertaisuuskysymyksistä. Tämän takia yritysten on tärkeää uudistaa strategiaansa niin, että nuoret juristit näkevät yritykset jatkossakin houkuttelevina työpaikkoina, Ulrika Husmark sanoo.
