Juurifunktioiden derivoinnilla oikikseen?

Oikeustieteellisiin tiedekuntiin haki yhteisvalinnassa 6 028 henkilöä, joista opiskelupaikan sai 523.

Aikaisemmin opiskelijat on valittu pääsykokeella tai pääsykokeen sekä ylioppilasarvosanojen yhteispisteillä. Tänä vuonna heistä 20 prosenttia valittiin ensimmäisen kerran ylioppilastodistuksen arvosanojen perusteella. Ensi vuonna osuus kasvaa 40 prosenttiin ja yhteispisteistä on jo luovuttu.

Uudistuksen tavoitteena on nopeuttaa jatko-opintojen aloittamista, lyhentää pääsykokeisiin lukemiseen käytettävää aikaa ja vähentää hintavina pidettyjen valmennuskurssien merkitystä.

Pääsykokeeseen lukeneilla opiskelijoilla on jonkinlainen käsitys opiskeltavasta alasta.

Oikeustieteen alalla uudistukseen on suhtauduttu kriittisesti. Pääsykokeeseen lukeneilla opiskelijoilla on jonkinlainen käsitys opiskeltavasta alasta. Lisäksi kokeen on nähty osoittavan korkeaa motivaatiota, kiinnostusta ja soveltuvuutta alalle. Opintonsa keskeyttävien opiskelijoiden määrä on ollut erittäin vähäinen.

Todistusvalinta lisää lukiolaisten stressiä ja johtaa siihen, että lukion kursseja valitaan kiinnostuksen sijaan sillä perusteella, mikä aine tuottaa eniten todistusvalintapisteitä. Sen sijaan, että opiskelemaan haluava lukisi pääsykokeeseen 4–5 viikkoa, hän joutuukin pingottamaan koko lukioajan ja toivomaan, että suoriutuisi ylioppilaskirjoituksista loistavasti. Lukioiässä nuorten henkisessä kehitystasossa on paljon eroja, jotka tasoittuvat myöhemmin, mutta todistusvalinnan kannalta liian myöhään.

Lukioiässä nuorten henkisessä kehitystasossa on paljon eroja, jotka tasoittuvat myöhemmin, mutta todistusvalinnan kannalta liian myöhään.

Hyväksyttyjen ylioppilaskokeiden uusiminen lisääntyi tänä syksynä noin 50 prosenttia. Kun nykyään ylioppilaskokeen saa uusia niin monta kertaa kuin haluaa, voi jatko-opintoihin hakeva päätyä uusimaan itselleen merkityksettömiä kouluaineita vain parempien todistuspisteiden toivossa. Jos pisteet eivät riitä, luetaan lisäksi vielä pääsykokeeseen.

Kritiikkiä voi suunnata etenkin todistusvalinnan pisteytykseen.

Kuinka moni juristi on työssään tarvinnut N-asteisia polynomiepäyhtälöitä ja yleisen potenssifunktion derivaattaa? Ilmeisesti juuri nämä taidot ovat erityisen tärkeitä lakimiehille, koska todistusvalinnassa pitkän matematiikan oppimäärä tuottaa kaikista suurimmat pisteet (36,1). Sen jälkeen eniten pisteitä saa äidinkielestä (33,0), pitkästä kielestä (28,3) ja – fysiikasta (26,5)! Yhteiskuntaoppia (20,0) ei oikeustieteelliseen haluavan kannata lukea, koska siitä saatava pistemäärä on niin vähäinen.

Yhteiskuntaoppia ei oikeustieteelliseen haluavan kannata lukea, koska siitä saatava pistemäärä on niin vähäinen.

Valmennuskursseista ei ole päästy eroon, vaan niiden rinnalle on tullut lukio- ja jopa peruskouluopintoihin suuntautunut maksullinen opetustarjonta. Siinä missä yliopistoon hakevalla voi olla mahdollisuus valmennuskurssin rahoittamiseen työllään, riippuvat lukiolaisen rahalliset resurssit pitkälti huoltajista. Valmennuksen aikaistaminen ei poista taloudellista eriarvoisuutta.

Kaiken kaikkiaan todistusvalinta palkitsee lukiossa pitkäjänteisesti ahertaneita. Sen rinnalla säilyvät pääsykokeet ja avoimen yliopiston väylä. Uudistuksen vaikutuksia on seurattava, jotta jatkossakin parhaat ja alalle sopivimmat henkilöt pääsevät haluamaansa ammattiin.

Kirjoittaja on viesintäoikeuden professori, Helsingin yliopisto

paivi.korpisaari@helsinki.fi