Talous ja raha ovat kiinnostaneet minua siitä asti kun isäni lähetti minut pienenä poikana pankkiin tallettamaan sata markkaa pankkitilille. Koulukaverin vanhempien asianajotoimisto oli ensimmäinen kosketus lakiasioihin, Taloushallintoliiton toimitusjohtaja, OTK ja ekonomi Juha Ahvenniemi kertoo.
Viehätys sekä lakiin että talouteen ajoi lopulta Etelä-Pohjanmaan lakeuksilta Lappajärveltä lähtöisin olevan Ahvenniemen pääkaupunkiseudulle 1970-luvun lopulla opiskelemaan molempia. Kahden eri oppilaitoksen väliä raitiovaunulla matkustaneen maalaispojan arki täyttyikin pian opiskelusta ja paksuista kirjoista, joita päntättiin yliopiston opiskelijakirjastossa. Samoihin aikoihin Ahvenniemi hankki työpaikan toimistoapulaisena Kalevankadulla sijainneesta asianajotoimistosta.
– Kyseinen kahden asianajajan toimisto hoiti etupäässä perhe-, perintö- ja rikosoikeuteen liittyviä tapauksia. Toimistoa ei enää ole, mutta siitä ohi kävellessä mieleen tulvii nostalgisia muistoja, Ahvenniemi kertoo.
Ahvenniemi sai opiskelunsa päätökseen vuonna 1980, kun hän ekonomiopintojen perään valmistui OTK:ksi.
Lamakokemukset eivät unohdu
Ahvenniemen ura alkoi Säästöpankkiryhmän esimiesharjoittelijana, mistä hän eteni töihin Helsingin Suomalaiseen Säästöpankkiin. Tehtävissä painottuivat pk-yritysten rahoitusasiat, joihin liittyi huomattavassa määrin juridiikkaa. Vahva 1980-luvun alun pankkisektori tarjosi runsaasti työmahdollisuuksia, ja vuonna 1983 Ahvenniemi siirtyi rahoitusyhtiöön osamaksupäälliköksi. Hän vietti viimeiset pankkivuotensa SKOPin yrityspalvelujen kehittämistehtävissä ennen Suomen talouden pahinta kriisiä.
Rahamarkkinoiden vapauttamisen jälkeen markkinoiden ylikuumenemista seurannut devalvaatio ja Venäjän kaupan romahtaminen olivat kulminaatiopiste sekä Suomen taloudelle että Ahvenniemen urakehitykselle. Työtoverien vaikeuksien todistaminen pisti miehen kaipaamaan elämäänsä jotain muuta.
– Aika oli henkisesti vaikeaa kaikille, mutta erityisesti asiakaspinnassa työskenteleville pankin työntekijöille. Heidän oli kohdattava asiakkaita, joiden yritystoiminta oli ajautunut vaikeuksiin. Lainojen pääomat olivat kaksin-kertaistuneet yhdessä yössä, Ahvenniemi muistelee.
Kriisin seurauksena pankkisektori pakotettiin varovaisuuteen, joka näkyy tänä päivänä alan aikaisempaa tiukempana sääntelynä ja pankkitoimintaa koskevan juridiikan määrän lisääntymisenä.
Yrittäjien ja kirjanpitäjien puolestapuhuja
Kokemus pienyrityksistä yhdistettynä juristin tutkintoon osoittautui avaintekijäksi uuden työpaikan hankkimisessa. Vuonna 1994 Pienteollisuuden Keskusliitto palkkasi hänet lakiasioiden osaston päälliköksi.
Ajoitus oli hyvä, sillä edunvalvontaan liittyvän juridisen osaamisen tarve kasvoi Suomen EU-jäsenyyden sekä sitä seuranneiden lakiuudistusten myötä. Ahvenniemi osallistui EU-asioita käsittelevän opaskirjan kirjoittamiseen sekä pohti päivätyönään yritysjuridiikkaa, yritysverotusta sekä työoikeudellisia asioita. PTK:n ja Suomen Yrittäjien Keskusliiton yhdistettyä voimansa vuonna 1996 Suomen Yrittäjiksi Ahvenniemen tehtävät jatkuivat uuden etujärjestön lainopillisena asiamiehenä, joka pui muun muassa lisääntynyttä elinkeino- ja ympäristölainsäädäntöä. Vuosituhannen vaihteessa Ahvenniemeä pyydettiin vetäjäksi Taloushallintoliiton edeltäjänä toimineeseen Kirjanpitotoimistojen Liittoon.
Pitkälti juridispainotteisen työputken vaihtaminen takaisin talousnäkökulmaan ja alan toiminnan kehittämiseen tuntui kiehtovalta haasteelta.
– Tässä työssä pääsen tekemään kokonaisvaltaisesti yritysten taloushallintoon liittyviä tehtäviä. Vaikka talousosaamista luonnollisesti tarvitaan, on juristin koulutuksesta hyötyä edunvalvonnassa sekä toiminnan ja ihmisten johtamisessa. Molemmissa tarvitaan juristille tyypillistä loogista ajattelua, kuvailee Ahvenniemi.
Mielenkiintoa työhön lisää taloushallinnon voimakas sähköistyminen, johon liittyy monien kansallisten hankkeiden ohella tietoturvaan kytkeytyviä juridisia kysymyksiä. Samaan aikaan Taloushallintoliiton perustehtävänä on huolehtia kirjanpitäjien auktorisoinnista ja laadunvarmennuksesta itsesäätelyn keinoin. Näihin liittyvää vastuuta kasvattavat kirjanpitoa koskevat lakisääteiset velvoitteet.
– Taloushallinto on menossa perinteisestä kirjanpidosta kohti kokonaisvaltaista taloudenhoitoa. Tämä on yksi syy liiton nykyiseen nimeen, joka kuvastaa paremmin kirjanpitäjien roolia, Ahvenniemi täsmentää.
Jatkuva kehitys ylläpitää toimitusjohtajan omaa motivaatiota. Suurimpana haasteena on priorisoida monia erilaisia työtehtäviä sekä löytää oikea tasapaino talouden ja juridiikan välillä.
– En osaa sanoa, olenko sielultani enemmän juristi vai ekonomi. Painotukset vaihtelevat aina käsillä olevien työtehtävien mukaan, Ahvenniemi arvioi.
Teksti: Ari Rytsy
Kuvat: Vesa Tyni
