Kaksi episodia lainkuuliaisuudesta
Päättyneen kesän helteillä Ruotsin pääministeri Stefan Löfven vetosi vakavasti kansalaisiin siinä, ettei metsäpalojen riivaamassa maassa sytytettäisi avotulia. Samaan aikaan Suomessa kokenut yhteiskunnallinen toimihenkilö ja mielipidevaikuttaja Mikael Jungner twiittasi, ettei hän ota täkäläistä metsäpalovaroitusta vakavasti, vaikkei hän missään teekään nuotiota. Jungner totesi, että Suomi on Euroopan sääntöuskovaisin maa ja että säännön noudattamisen vastakohta on oman järjen käyttö.
Sisältääkö tämä periaate esimerkiksi sen, että tarpeeksi valistunut henkilö voi Jungerin tavoin ajaa skootterilla jalkakäytävällä Helsingin Espladanilla?
Jungnerin kannanotto kertoo individualismista, joka ei ole ilmiönä vaaraton. Suomessa syttyi heinäkuussa 2018 metsäpalo työkoneen kipinästäkin. Meillä vedotaan yhä useammin siihen, että ”minulla on oikeus” – silloinkin, kun loukataan yleistä etua.
Antti Kivivuori on kiinnittänyt oivallisesti huomiota siihen, että perustuslaissa painottuvat jokaisen oikeudet mutta velvollisuudet ovat sivummalla.
Perustuslaissa painottuvat jokaisen oikeudet mutta velvollisuudet ovat sivummalla.
Päättyneen kesän kohutapauksia oli Vihreän Liiton eduskuntaryhmän juristi Aino Pennasen performanssi. Hän nousi seisomaan lähdössä olevassa lentokoneessa ja yritti saada muita mukaansa estämään ulkomaalaisen henkilön kuljettamisen pois Suomesta. Pennanen ei tiennyt, miksi asianomaista oltiin poistamassa Suomesta.
Pennasen protesti saattoi olla spontaani. Tämän puolesta ei tosin puhu se, että hän kuvasi tapahtumaa Youtubea varten. Pakkopalautuksia vastaan on noustu muissakin maissa organisoidusti. Ruotsissa poliisi luopui samanlaisessa tilanteessa pakkokäännytyksestä. Suomessa mielenilmaisija taas poistettiin koneesta.
Tämä kertoo suomalaisen ja ruotsalaisen yhteiskunnan eroista. Lentoliikenteen estämisestä voi aiheutua merkittävä korvausvastuu vahingon ilmeisen tahallisesti aiheuttaneelle. Se voi olla performanssin hinta, jota ei ole kenties ennakoitu.
Erityisesti lapsille voi olla outoa katseltavaa, kun lentokoneessa ollaan viemässä vastaan panevaa ulkomaalaisen näköistä miestä. Ryhmäkuljetus olisi tietenkin aina paras vaihtoehto.
Pohjantähti-trilogiassa kerrotaan Laurilan perheen häädöstä torpastaan. Työväenyhdistys Riento oli järjestänyt (laillisen) mielenosoituksen. Kun Anttoo ryhtyi panemaan vastaan, yhdistyksen lippua kantanut Akseli Koskela tulistui ja sanoi muiden kuullen: ”Ei jumalauta … Tota minä en kattele… Tuli mitä tuli mutta nyt mentiin.” Adolf Halmeen ja Otto Kivivuoren varoituksista huolimatta tilanne riistäytyi käsistä ja johti lopulta virkavallan vastustamista koskeneiden syytteiden käsittelyyn käräjillä.
Entä heinäkuinen tapaus Helsinki-Vantaalla? Lakimieskoulutuksen saaneen mielenilmaisijan arvion mukaan kyseessä oli maastakarkotus. Sitä vastaan
asianomainen on kuitenkin voinut käyttää tarjolla olevia oikeussuojakeinoja.
Karkotetuiksi tulleiden oikeusturva on Suomessa hyvällä eurooppalaisella tasolla.
Lainsäädäntö on varsin tuoretta, se on sopusoinnussa EU-normien kanssa ja läpäissyt perustuslakivaliokunnan seulan. Karkotetuiksi tulleiden oikeusturva on Suomessa hyvällä eurooppalaisella tasolla. Tuomiovaltaa käyttävät lakimiehet tekevät tunnollista työtä. Tämä on myös lakimiesten syytä tuoda painavasti esiin.
Mielenilmaisun tarkoituksena oli estää tuomion täytäntöönpano. Kyseessä ei ollut mielenosoitus, jollaiseen oli päätetty ryhtyä Pohjantähti-trilogiassa. Vihreän Liiton
puheenjohtaja Touko Aalto vaati julkisuudessa pakkopalautusten väliaikaista keskeyttämistä. Vaatimus oli raju niin kuin performanssikin oli.
Oikeusvaltio murenee pahasti, jos tuomioiden täytäntöönpano keskeytettäisiin mielenilmaisujen vuoksi tai jos mielensä pahoittanut ohikulkija voisi estää esimerkiksi häädön täytäntöönpanon.
YLE:n A-studiossa oli tuoreeltaan kaksi tutkijaa keskustelemassa lentokoneessa nähdystä episodista. Kumpikaan ei ollut juristi. Molemmat pitivät epäröimättä tapahtumaa hyväksyttävänä kansalaistottelemattomuutena. Tällainen tuo pontta puheille kaiken maailman dosenteista.
Lentokoneessa nähdyn tapahtuman on selitetty olleen paikallaan, jotta voidaan käydä kriittistä keskustelua ulkomaalaispolitiikasta ja maahanmuutosta.
Keskustelun vauhdittamiseen ei kuitenkaan ole tarvetta. Maahanmuutto on ollut eurooppalaisen politiikan keskiössä, eikä Suomen kannalta relevanteissa vertailumaissa Ruotsissa ja Saksassa olla maahantuloa helpottamassa. Eduskuntavaalikeskusteluja ennakoiden voidaan todeta vastakkainasettelun olevan kohtalainen: yhtäältä on vaadittu rajojen täydellistä avaamista ja toisaalta maahantulon merkittävää rajoittamista.
