Poliisin hallinnollinen rakenneuudistus astui voimaan vuodenvaihteessa. Ajankohta oli monessa suhteessa messevä: työllistämistoimien ansiosta virassa oli noin 300 poliisia enemmän kuin vuoden 2008 vastaavana ajankohtana. Lisäksi Valittujen Palojen tekemän tutkimuksen mukaan poliisien luotettavuus oli eurooppalaisittain huippuluokkaa. Peräti 92 prosenttia suomalaisista luottaa poliisiin suuressa määrin tai melko paljon. Venäjällä vastaava luku oli 18 prosenttia. Kysely toteutettiin 16 Euroopan maassa.
Miksi sitten kansalaisten mielestä luotettavaa ja toimivaa organisaatiota pitää ronkkia?
Poliisin hallintoa on haluttu uudistaa jo vuosikymmeniä. Kantona kaskessa on ollut pelko, että hallinnollisten uudistusten myötä poliisi karkaisi poliittisesta ohjauksesta.
Valtion hallinnossa on käynnissä suuria muutoksia. Aluehallintoa uudistetaan ja valtion palvelukeskuksia yhdistetään. Lääninhallituksia ja eri virastoja on lakkautettu ja toimintoja on keskitetty.
Poliisihallinnon uudistaminen käynnistyi jo muutama vuosi sitten, kun haluttiin luopua kihlakuntahallinnosta ja panostaa suurempiin poliisilaitosalueisiin. Poliisilaitoksia oli vielä muutama vuosi sitten 90 ja tämän vuoden alusta lähtien 24.
Lisäksi haluttiin saada operatiivinen johto irti ministeriölle kuuluvista strategisista ja ohjaavista tehtävistä. Samalla pyrittiin kevyeen johtorakenteeseen.
Uusi keskushallintoviranomainen
Lopullisessa rakenneuudistuksessa siirryttiin poliisihallinnossa kaksiportaiseen hallintomalliin 1.1.2010. Tällöin toteutettiin poliisin ylijohdon, lääninjohtojen, valtakunnallisten yksiköiden ja Helsingin poliisilaitoksen rakenneuudistukset. Lääninjohdot poistuivat läänien myötä ja syntyi uusi keskushallintoviranomainen eli Poliisihallitus.
Poliisihallituksen vastuulla on operatiivinen toiminta ja sen alaisuudessa toimivat poliisilaitokset ja valtakunnalliset yksiköt keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi sekä Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus. Poliisihallituksessa on noin 190 asiantuntijaa ja toiminnot on jaettu seitsemään yksikköön: esikunta, rikostorjunta, valvonta- ja hälytystoiminta, lupapalvelu, kansainväliset asiat, hallinto ja tekniikka sekä lisäksi sisäinen tarkastus.
Sisäministeriön poliisiosasto puolestaan vastaa poliisin toimialan strategisesta ohjauksesta ja valvonnasta, lainsäädännön kehittämisestä sekä ministeriölle kuuluvasta kansainvälisestä yhteistyöstä. Poliisiosaston noin 30 eri alan asiantuntijaa jakaantuvat neljään yksikköön: lainsäädäntöyksikkö, kansainvälisten- ja EU-asioiden yksikkö, poliisitoimen suunnitteluyksikkö ja talouden suunnitteluyksikkö.
Näin strateginen ja operatiivinen toiminta saatiin eriytettyä. Poliisihallitusta johtaa poliisiylijohtaja Mikko Paatero ja sen päätoimipaikka on Helsingissä. Muut toimipisteet ovat Turussa, Oulussa ja Mikkelissä. Poliisiosaston johdossa on puolestaan osastopäällikkö Kauko Aaltomaa.
Sekä Paatero että Aaltomaa ovat julkisuudessa kiitelleet kaksiportaista johtamismallia. Poliisihallitus voi keskittyä muuttuvassa maailmassa operatiiviseen toimintaan ja sisäministeriön poliisiosasto painii puolestaan strategian, ohjaavien toimintojen ja lainsäädännön parissa.
Paatero on vakuuttanut, ettei poliisilla ole mitään haluja eikä oikeastaan mahdollisuuksiakaan irrottautua poliittisesta ohjauksesta. Poliisin tehtäviin antaa valtuutuksen eduskunta säätämiensä lakien perusteella.
Poliisihallituksen perustehtävät
Poliisihallituksen tehtävänä on suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja. Uudistus ei juurikaan näy tavallisen kansalaisen elämässä. Korkeintaan se on ilmennyt median otsikoissa: kun aiemmin puhuttiin vain poliisista, nyt kirjoitetaan, että Poliisihallitus puuttuu alaikäisten tupakointiin tai ulkomaisten peliyhtiöiden mainontaan.
Autoilijoita puhallutetaan, ylinopeutta valvotaan, rikoksia ratkotaan, passeja ja ajokortteja myönnetään ja otetaan myös kuivumaan entiseen malliin.
Poliisiylijohtaja Paatero on korostanut, että tänä vuonna tilanne on ollut monessa suhteessa hyvä. Työllistämisrahoilla on saatu täytettyä uusia virkoja ja poliisien määrä Suomessa on kasvanut. Kaikkiaan poliiseja on noin 7 800. Poliisitoimen budjetti on noin 680 miljoonaa euroa, josta 80 prosenttia menee henkilöstökuluihin.
Työllistämisrahat loppuvat kuitenkin tämän vuoden myötä ja odotukset kevään eduskuntavaaleja ja hallitusneuvotteluja kohtaan ovat suuret. Erityisrahan ehtymisen myötä poliisissa on ryhdytty säästötoimenpiteisiin. Tasapainon saavuttaminen ei ole kuitenkaan helppoa, sillä työttömät poliisit palkattiin suurelta osin vakinaisiin työsuhteisiin.
Paatero vakuuttaa kuitenkin Poliisi.fi-sivuston blogissaan, ettei ihmisten turvallisuus vaarannu säästötoimien vuoksi.
Toimintojen pitkäjänteinen suunnittelu, palvelujen tasapuolinen saatavuus ja laatu ovat kuitenkin pitkälti siitä kiinni, miten paljon poliittiset päättäjät antavat rahaa toimintaan. Voimavarat eivät ole Paateron mielestä riittäneet esimerkiksi rikosten ennaltaehkäisemiseen. Järjestäytynyt rikollisuus on rantautunut Suomeen ja se näkyy esimerkiksi omaisuus- ja huumerikollisuudessa, joiden tutkiminen syö voimavaroja niiden ammattimaisuuden vuoksi.
Kipupisteitäkin on
Sisäasiainministeri Anne Holmlund totesi Poliisihallituksen vihkiäispuheessaan, että organisaatiomuutoksen onnistumisen kannalta on keskeistä kiinnittää riittävästi huomiota henkilöstön hyvinvointiin. Holmlund korosti, että työmotivaatio ja työhyvinvointi eivät toteudu vain johdon määräyksillä, vaan avoimella ja
reaaliaikaisella vuoropuhelulla. Tärkeää on kuunnella, ei vain kuulla.
Kuten kaikki isot organisaatiomuutokset, ei poliisihallinnonkaan uudistus ole sujunut kaikilta osiltaan kivuttomasti. Keväällä Poliisihallituksen virkamiesten keskuudessa tehdystä kyselystä käy ilmi, että puolet vastanneista kokee työkuormituksen jakaantuneen epätasaisesti. Lisääntynyt byrokratia ja hierarkkiset rakenteet aiheuttavat stressiä. Kolmannes vastaajista on sitä mieltä, että heitä kohdellaan eriarvoisesti.
Paatero on myöntänyt, että kipupisteitä on ja niihin on paneuduttava. Byrokratiaa on karsittava ja päätöksentekoa siirrettävä alemmaksi organisaatioon.
Sisäministeriö julkisti elokuun lopulla poliisibarometrin tulokset. Huhtikuussa tehdyn tutkimuksen mukaan organisaatiomuutos ei ole juurikaan vaikuttanut kansalaisten luottamukseen ja palvelut ovat toimineet.
Poliisin hallintorakenneuudistuksen onnistumisesta annetaan selvitys eduskunnalle tämän vuoden aikana.
